Onko sinulla rasvamaksa?
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli
Tällä kertaa kerromme maksaa koskevasta vaivasta nimeltään rasvamaksa, jotta voisit huomata mahdolliset tunnusmerkit omassa elimistössäsi. Siten pystyt reagoimaan jo aiemmin tilanteen parantamiseksi. Onko sinulla rasvamaksa, tai epäiletkö sitä? Jos sinulla on epäilyksiä omasta terveydentilastasi, tulisi sinun aina ottaa yhteyttä lääkäriin. Terveys on elämän tärkein asia!
Mitä rasvamaksa tarkoittaa, ja mikä sen aiheuttaa?
Lääketieteellisessä yhteydessä rasvamaksaa kutsutaan nimityksellä “hepatic steatosis”. Ensimmäiseksi on syytä ymmärtää, että tämä sairaus ei ole vakava, mutta se saattaa kuitenkin kehittyä vaarallisemmaksi pitkäaikaiseksi sairaudeksi, jos sitä ei hoideta oikealla tavalla.
Yleisesti ottaen tämä tila kehittyy niin, että rasvahapot ja triglyseridit kerääntyvät maksaan, ja sitä kautta ne alkavat aiheuttaa elimistölle ongelmia. Maksa reagoi tällöin “sulkeutumalla”, eikä se siten pysty enää suorittamaan tavallisia aineenvaihduntaan liittyviä tehtäviään, eikä se enää voi poistaa myrkyllisiä aineita elimistöstä yhtä hyvin kuin ennen.
Kun liiallista rasvaa kertyy maksaan, se kärsii pieniä vammoja, joita se sitten yrittää parantaa. Pidemmän ajan kuluessa maksaan alkaa siten muodostua arpikudosta, mikä taas johtaa niin kutsuttuun kirroosiin.
On lääketieteellinen fakta, että jokaisen maksassa on rasvaa, mutta jos tämä rasvamäärä kasvaa yli 10 %, saattaa kyseessä olla rasvamaksa. Tämä ongelma voidaan havaita verinäytteillä, sillä tällöin veressä on mukana haitallisia yhdisteitä, joita maksa ei ole pystynyt kunnolla käsittelemään. Muihin oireisiin kuuluvat tulehtuneisuus ja epämukava olo.
Mikä saa tavallisen maksan muuttumaan rasvamaksaksi?
Moni käsittää rasvamaksan lähinnä alkoholia paljon juovien tai muuten huonojen elämäntapojen viettäjien ongelmaksi, mutta tämä ei kuitenkaan ole aina totta. On muitakin riskitekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon, sillä rasvamaksa saattaa olla yllättävä tila. Todennäköisyytesi kärsiä rasvamaksasta on suurempi, jos seuraavat tuntomerkit pätevät omalla kohdallasi:
- Olet ylipainoinen tai liikalihava.
- Sinulla on jokin perinnöllinen aineenvaihduntaa koskeva häiriö.
- Olet yli 50-vuotias: rasvamaksa kehittyy suuremmalla todennäköisyydellä tämän iän ylittäneille, ja etenkin silloin, jos ruokavalio on ollut huono.
- Joidenkin lääkkeiden väärinkäyttö, kuten esimerkiksi tulehduskipu- tai särkylääkkeet, aspiriini, tamoxifen tai steroidit.
- Jos haitallisen kolesterolin määrät elimistössäsi ovat korkeat – tarkkaile siis triglyseriditasojasi.
- Kakkostyypin diabetes on myös yleinen syy rasvamaksaan.
Mistä oireista voit päätellä, onko sinulla rasvamaksa?
Moni rasvamaksaan liittyvä oire saattaa olla jossakin määrin epäselvä kysymys. Jos jokin näistä seuraavista vaivoista ilmenee sinulla useamman viikon ajan, tai jos et enää pysty elämään normaalia elämää ruokahaluttomuuden tai työkyvyn alentumisen vuoksi, ota yhteyttä lääkäriin, jotta saat selvyyttä tilanteeseesi.
Väsymys
Yksi kaikkein selkeimmistä rasvamaksan tai jonkin muun maksaan liittyvän ongelman merkeistä on se, että olet erittäin uupunut. Tämä väsymys näkyy erityisesti aamuisin, jolloin sinulla on vaikeuksia saada itsesi ylös sängystä, eikä sinulla tunnu olevan energiaa päivän aloittamiseen. Väsymys saattaa olla hyvin voimakasta myös aterioiden jälkeen.
Epämukava olo
Kun maksassasi on liikaa rasvaa, aiheuttaa se tulehtuneisuutta sekä saa maksan koon suurenemaan. Vatsakipujen lisäksi ilmenee hyvin tyypillisesti epämukavuutta kylkiluiden alapuolella, joka lisäksi säteilee selkään asti. Tämä paine kehittyy eräänlaiseksi polttavaksi kivuksi, joka tuntuu ikään kuin kuumalta kilveltä.
Ruokahaluttomuus
Rasvamaksa saa aikaan yleisen epämukavan olon, jonka seurauksena ei enää ole kunnollista ruokahalua. Ruoansulatus muuttuu hitaaksi ja työlääksi, jopa kivuliaaksi, ja kaikki tämä johtaa sitten hälyttävään painon tippumiseen.
Kirroosin vaara
Kuten jo aikaisemmin mainitsimmekin, voi ylimääräinen rasva maksassa johtaa arpeutumiseen, josta taas voi seurata maksakirroosi. Jos rasvamaksa jätetään hoitamatta, saattaa ihmiselle kehittyä niin kutsuttu keltatauti, johon kuuluu se, että iho ja silmät muuttuvat kellertäviksi.
Eräs tärkeä rasvamaksan oire on kehon turpoaminen, joka ilmenee myös kasvoissa. Tähän on syynä se, että maksa ei enää pysty käsittelemään proteiineja, ja keho reagoi tästä seuraavaan puutokseen kerryttämällä itseensä vettä.
Voidaan siis todeta, että rasvamaksa on terveysriski, joka saattaa hoitamattomana aiheuttaa ihmiselle vakavampiakin ongelmia. Ole tarkkana kuvaamiemme rasvamaksan oireiden kanssa, ja käänny lääkärin puoleen, jos jokin asia on sinulle epäselvä. Selvitä siis onko sinulla rasvamaksa, jos epäilet asiaa!
Tällä kertaa kerromme maksaa koskevasta vaivasta nimeltään rasvamaksa, jotta voisit huomata mahdolliset tunnusmerkit omassa elimistössäsi. Siten pystyt reagoimaan jo aiemmin tilanteen parantamiseksi. Onko sinulla rasvamaksa, tai epäiletkö sitä? Jos sinulla on epäilyksiä omasta terveydentilastasi, tulisi sinun aina ottaa yhteyttä lääkäriin. Terveys on elämän tärkein asia!
Mitä rasvamaksa tarkoittaa, ja mikä sen aiheuttaa?
Lääketieteellisessä yhteydessä rasvamaksaa kutsutaan nimityksellä “hepatic steatosis”. Ensimmäiseksi on syytä ymmärtää, että tämä sairaus ei ole vakava, mutta se saattaa kuitenkin kehittyä vaarallisemmaksi pitkäaikaiseksi sairaudeksi, jos sitä ei hoideta oikealla tavalla.
Yleisesti ottaen tämä tila kehittyy niin, että rasvahapot ja triglyseridit kerääntyvät maksaan, ja sitä kautta ne alkavat aiheuttaa elimistölle ongelmia. Maksa reagoi tällöin “sulkeutumalla”, eikä se siten pysty enää suorittamaan tavallisia aineenvaihduntaan liittyviä tehtäviään, eikä se enää voi poistaa myrkyllisiä aineita elimistöstä yhtä hyvin kuin ennen.
Kun liiallista rasvaa kertyy maksaan, se kärsii pieniä vammoja, joita se sitten yrittää parantaa. Pidemmän ajan kuluessa maksaan alkaa siten muodostua arpikudosta, mikä taas johtaa niin kutsuttuun kirroosiin.
On lääketieteellinen fakta, että jokaisen maksassa on rasvaa, mutta jos tämä rasvamäärä kasvaa yli 10 %, saattaa kyseessä olla rasvamaksa. Tämä ongelma voidaan havaita verinäytteillä, sillä tällöin veressä on mukana haitallisia yhdisteitä, joita maksa ei ole pystynyt kunnolla käsittelemään. Muihin oireisiin kuuluvat tulehtuneisuus ja epämukava olo.
Mikä saa tavallisen maksan muuttumaan rasvamaksaksi?
Moni käsittää rasvamaksan lähinnä alkoholia paljon juovien tai muuten huonojen elämäntapojen viettäjien ongelmaksi, mutta tämä ei kuitenkaan ole aina totta. On muitakin riskitekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon, sillä rasvamaksa saattaa olla yllättävä tila. Todennäköisyytesi kärsiä rasvamaksasta on suurempi, jos seuraavat tuntomerkit pätevät omalla kohdallasi:
- Olet ylipainoinen tai liikalihava.
- Sinulla on jokin perinnöllinen aineenvaihduntaa koskeva häiriö.
- Olet yli 50-vuotias: rasvamaksa kehittyy suuremmalla todennäköisyydellä tämän iän ylittäneille, ja etenkin silloin, jos ruokavalio on ollut huono.
- Joidenkin lääkkeiden väärinkäyttö, kuten esimerkiksi tulehduskipu- tai särkylääkkeet, aspiriini, tamoxifen tai steroidit.
- Jos haitallisen kolesterolin määrät elimistössäsi ovat korkeat – tarkkaile siis triglyseriditasojasi.
- Kakkostyypin diabetes on myös yleinen syy rasvamaksaan.
Mistä oireista voit päätellä, onko sinulla rasvamaksa?
Moni rasvamaksaan liittyvä oire saattaa olla jossakin määrin epäselvä kysymys. Jos jokin näistä seuraavista vaivoista ilmenee sinulla useamman viikon ajan, tai jos et enää pysty elämään normaalia elämää ruokahaluttomuuden tai työkyvyn alentumisen vuoksi, ota yhteyttä lääkäriin, jotta saat selvyyttä tilanteeseesi.
Väsymys
Yksi kaikkein selkeimmistä rasvamaksan tai jonkin muun maksaan liittyvän ongelman merkeistä on se, että olet erittäin uupunut. Tämä väsymys näkyy erityisesti aamuisin, jolloin sinulla on vaikeuksia saada itsesi ylös sängystä, eikä sinulla tunnu olevan energiaa päivän aloittamiseen. Väsymys saattaa olla hyvin voimakasta myös aterioiden jälkeen.
Epämukava olo
Kun maksassasi on liikaa rasvaa, aiheuttaa se tulehtuneisuutta sekä saa maksan koon suurenemaan. Vatsakipujen lisäksi ilmenee hyvin tyypillisesti epämukavuutta kylkiluiden alapuolella, joka lisäksi säteilee selkään asti. Tämä paine kehittyy eräänlaiseksi polttavaksi kivuksi, joka tuntuu ikään kuin kuumalta kilveltä.
Ruokahaluttomuus
Rasvamaksa saa aikaan yleisen epämukavan olon, jonka seurauksena ei enää ole kunnollista ruokahalua. Ruoansulatus muuttuu hitaaksi ja työlääksi, jopa kivuliaaksi, ja kaikki tämä johtaa sitten hälyttävään painon tippumiseen.
Kirroosin vaara
Kuten jo aikaisemmin mainitsimmekin, voi ylimääräinen rasva maksassa johtaa arpeutumiseen, josta taas voi seurata maksakirroosi. Jos rasvamaksa jätetään hoitamatta, saattaa ihmiselle kehittyä niin kutsuttu keltatauti, johon kuuluu se, että iho ja silmät muuttuvat kellertäviksi.
Eräs tärkeä rasvamaksan oire on kehon turpoaminen, joka ilmenee myös kasvoissa. Tähän on syynä se, että maksa ei enää pysty käsittelemään proteiineja, ja keho reagoi tästä seuraavaan puutokseen kerryttämällä itseensä vettä.
Voidaan siis todeta, että rasvamaksa on terveysriski, joka saattaa hoitamattomana aiheuttaa ihmiselle vakavampiakin ongelmia. Ole tarkkana kuvaamiemme rasvamaksan oireiden kanssa, ja käänny lääkärin puoleen, jos jokin asia on sinulle epäselvä. Selvitä siis onko sinulla rasvamaksa, jos epäilet asiaa!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aizawa, M., Inagaki, S., Moriyama, M., Asano, K., & Kakehashi, M. (2019). Modeling the natural history of fatty liver using lifestyle–related risk factors: Effects of body mass index (BMI) on the life–course of fatty liver. PLOS ONE, 14(10), e0223683. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0223683
- Chalasani, N., Younossi, Z., Lavine, J. E., Diehl, A. M., Brunt, E. M., Cusi, K. et al. (2012). The diagnosis and management of non-alcoholic fatty liver disease: Practice Guideline by the American Association for the Study of Liver Diseases, American College of Gastroenterology, and the American Gastroenterological Association. Hepatology, 55(6), 2005–2023. https://doi.org/10.1002/hep.25762
- Kaikkonen, J. E., Würtz, P., Suomela, E., Lehtovirta, M., Kangas, A. J., Jula, A. et al. (2016). Metabolic profiling of fatty liver in young and middle‐aged adults: Cross‐sectional and prospective analyses of the Young Finns Study. Hepatology, 65(2), 491–500. https://doi.org/10.1002/hep.28899
- Lonardo, A., Nascimbeni, F., Maurantonio, M., Marrazzo, A., Rinaldi, L., & Adinolfi, L. E. (2017). Nonalcoholic fatty liver disease: Evolving paradigms. World Journal of Gastroenterology, 23(36), 6571–6592. https://doi.org/10.3748/wjg.v23.i36.6571
- Machado, M. V., & Cortez-Pinto, H. (2014). Non-alcoholic fatty liver disease: What the clinician needs to know. World Journal of Gastroenterology, 20(36), 12956. https://doi.org/10.3748/wjg.v20.i36.12956
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.