Logo image
Logo image

Onko ruskettuminen vaarallista raskausaikana?

4 minuuttia
Päivettynyt iho näyttää viehättävältä. Ruskettuminen ei kuitenkaan ole pelkästään esteettinen reaktio: ihon tummeneminen on suojamekanismi ultraviolettisäteitä vastaan. Näin ollen liiallisella ruskettumisella voi olla vakavia vaikutuksia. Onko ruskettuminen siis haitallista raskausaikana? Jatka lukemista!
Onko ruskettuminen vaarallista raskausaikana?
Kirjoittanut Ana Núñez
Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Aurinko ja terveys kulkevat käsi kädessä, joten saattaa tuntua hieman oudolta kysyä, onko ruskettuminen vaarallista raskausaikana. Lyhyt vastaus tähän on, että se voi olla, jos aurinkoa otetaan ylen määrin ymmärtämättä turvallisia rajoja.

Lyhytaaltoisten (UVB) ja pitkäaaltoisten (UVA) ultraviolettisäteiden vaikutukset ihoon johtuvat niiden voimakkuudesta ja aallonpituudesta. Tiedetään, että UVB-säteiden vaikutuksille altistuva iho tuottaa D3-vitamiinia, jota tarvitaan luustolle. Näiden hyötyjen saamiseksi aurinkoa tulee ottaa kuitenkin ainoastaan 20–30 minuuttia. 

Ruskettuminen taas vaatii enemmän aikaa. Ja jos auringon ottaminen pitää sisällään riskejä ja vaatii maksimaalista varovaisuutta, niin solarium ei tule missään nimessä kysymykseen.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi.

Miksi me rusketumme?

Ruskettuminen on reaktio, jolla iho suojaa itseään lyhytaaltoisilta ultravioletti- eli UVB-säteiltä. Otsonikerros pysäyttää tämän säteilyn, mutta ilmastokriisin vaikutuksen vuoksi näiden säteiden pääsy maan pinnalle on lisääntynyt. 

Kun säteet kulkeutuvat epidermiksen läpi, ihon luontainen reaktio on melaniinista johtuva tummeneminen. Melaniini on biopolymeeri, jota tuottavat melanosyytit – näitä on epidermiksen syvimmässä kerroksessa (eli stratum basalessa, tyvisolukerroksessa).

Melaniini, joka absorboi jopa 99 % auringon säteistä, varastoituu keratinosyytteihin, soluihin, joista iho muodostuu. Siellä se kerääntyy solun tuman ympärille suojaamaan DNA:ta mahdollisilta auringonsäteilyn vaikutusten aiheuttamilta mutaatioilta.

Pitkittynyt auringolle altistuminen merkitsee tämän luontaisen suojan läpäisemistä ja viehättävän päivetyksen muuttumista ihon palamiseksi.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Auringon säteilyn aiheuttamat terveysvaikutukset

Onko ruskettuminen vaarallista raskausaikana?

Some figure
Ruskettuminen on periaatteessa kehon puolustusmekanismi. Se on keino suojautua UV-säteiltä.

Auringonottoa ei yleensä suositella. Kesän huuma, vapauden tunne ja ajatus siitä, ettei pieni lisärusketus haittaa mitään, voi vaikuttaa vakavalla tavalla terveyteen. Kaikki varotoimet tekemällä ja riskit tiedostamalla pieni auringonotto tekee sinulle ja vauvallesi kuitenkin hyvää.

Aurinko auttaa valmistamaan D-vitamiinia, joka vaikuttaa osaltaan kalsiumin imeytymiseen vahvistaen sekä äidin että vauvan luita tämän saadessa kalsiumia istukan kautta. D-vitamiinin saantisuositukset kasvavat jopa 300 prosentilla raskausaikana johtuen sikiön luiden mineralisaatiosta.

Toisaalta auringonotto enintään puolen tunnin ajan ei välttämättä vielä rusketa. Auringonotto aamun tunteina ennen kello 11:tä tai iltapäivällä kello 17 jälkeen on jo terveellistä. Mutta rusketus, esteettisen viehätyksensä lisäksi, on reaktio auringonsäteilyyn ja sen voimakkuus riippuu pikemminkin ihotyypistä kuin saadusta auringonvalon määrästä.

Jos iho on hyvin valkoinen ennen ruskettumista, se palaa. Itseäsi suojataksesi tarvitsisit tällöin aurinkovoiteen, jonka suojakerroin on 20–50. Jos ihosi on vaalea, se ruskettuu vähitellen, ja suojakertoimen tulisi tällöin olla 15–20.

Tummempi iho sen sijaan ruskettuu nopeasti. Hyvin tumma iho saa syvän rusketuksen. Näissä tapauksissa aurinkorasvojen suojakertoimet vaihtelevat välillä 10–15 ja 4–10, tässä järjestyksessä. Lyhyesti, meidän ei tulisi altistaa itseämme ultraviolettisäteille ilman asianmukaista suojaa.

Mahdolliset ruskettumisen seuraukset raskausaikana

Raskauden aikana ihosta tulee herkempi johtuen hormonitasojen noususta ja suuremmasta veren määrästä. Jos huolena on UV-altistus, on järkevää pitää ruskettumista haitallisena raskausaikana.

Maksaläiskät

Nämä melasmaksikin kutsutut tummat läiskät johtuvat lisääntyneestä progesteronituotannosta. Niitä näkee tavallisesti kasvoilla (huulten yllä, poskipäissä ja otsalla). Niiden voimakkuus riippuu auringossa vietetystä ajasta.

Tummemmat ihot ovat alttiimpia maksaläiskien synnylleKun niitä ilmestyy, niitä on hyvin vaikea saada katoamaan.

Melanooma

Tämä on yhdenlainen ihosyöpä, joka kehittyy silloin kun melanosyytit kasvavat hallitsemattomasti. Se johtuu geneettisestä alttiudesta ja auringolle altistumisesta. Melanooma on yleisempi valkoisella iholla, hyvin pisamaisella iholla ja punatukkaisilla.

Spina bifida

Altistuminen ultraviolettisäteille aiheuttaa ylikuumenemista, mikä voi vaikuttaa vauvan selkärangan kehitykseen. Se johtaa myös foolihapon vähenemiseen lisäten spina bifidan (selkärankahalkion) riskiä.

Syynä on se, että foolihappo on herkkä auringonvalolle ja hajoaa erityisesti auringonsäteiden vaikutuksen alaisena. 

Tanoreksia

Varomaton auringonotto ja pakkomielle ruskettumisesta voi olla merkki tanoreksiasta. Pakkomielteinen halu ruskettua voi saada raskaana olevat naiset menemään solariumiin, jossa säteitä on enemmän kuin luonnossa ja ne ovat voimakkaampia.

Olemme jo nähneet, että aurinko on kaikista näkökulmista katsottuna terveellistä oikeina määrinä ja hetkinä. Mutta jos haluaa näyttää päivettyneeltä, auringonotto ei ole ainoa vaihtoehto.

Joidenkin erityisvoiteiden vaikuttavat ainesosat yhdistyvät keratiinin ja muiden proteiinien kanssa ihon pintakerroksissa. Näin ne tuottavat toivotun rusketuksen iholle ilman melaniinia.

Some figure
Pakkomielle ruskettumisesta voidaan määritellä tanoreksiaksi. Se on haitallinen ja lähes koukuttava tapa.

Suosittelemme lukemaan myös tämän artikkelin: Auringon haitalliset vaikutukset ihoon

Vinkkejä säteilyltä suojautumiseen raskausaikana

Maalaisjärjen sanelemien varotoimien, kuten aurinkorasvan käytön ja suositeltujen ajankohtien, lisäksi kesän ensimmäisen auringonoton ei tulisi kestää yli 15 minuuttia.

Jos lomasi pitkittyy, voit lisätä auringossa vietettyä aikaa 10 minuutilla seuraavana päivänä – ja tällä tavoin eteenpäin kymmenen päivän ajan tarvittaessa. Tämä on keino valmistella iho sietämään aurinkoa.

Tämä rusketusmenetelmä suojaa sinua välittömiltä mutta ei pitkän aikavälin vaikutuksilta, kuten ihosyövältä tai ennenaikaiselta vanhenemiselta. Auringonotosta ei saa tulla toistuva tapa.

Aurinkovarjot tai varjossa istuminen eivät muuten tehoa, koska hiekka ja vesi toimivat peilin tavoin moninkertaistaen säteilyn. Ja riski piilee siinä, että altistumme auringolle silloin kun luulemme olevamme suojassa. Ihon palaminen näkyy myöhemmin.

Kyllä, ruskettuminen on vaarallista raskausaikana

Jos et malta olla ottamatta aurinkoa kello 11 jälkeen, ja auringossa tai aurinkovarjon alla makoilu on sinusta liian houkuttelevaa, niin kyllä, ruskettuminen on vaarallista raskausaikana.

Tässä tapauksessa on erittäin tärkeää muistaa aurinkorasva. Kaikki kehon paljaat alueet tulee suojata kunnolla.

Aurinkorasvaa tulisi levittää riittävästi 30–60 minuuttia ennen aurinkoon menemistä. Uimisen tai hikoilun jälkeen sitä tulee levittää uudestaan.

Ei ole väliä, jos purkissa lukee “vedenkestävä”. Jos olet ollut auringossa yli kolme tuntia, levitä voidetta uudelleen. Mikään varotoimi ei ole merkityksetön ihon suojaamisessa ja erityisesti vauvan terveen kehityksen varmistamisessa.

Aurinko ja terveys kulkevat käsi kädessä, joten saattaa tuntua hieman oudolta kysyä, onko ruskettuminen vaarallista raskausaikana. Lyhyt vastaus tähän on, että se voi olla, jos aurinkoa otetaan ylen määrin ymmärtämättä turvallisia rajoja.

Lyhytaaltoisten (UVB) ja pitkäaaltoisten (UVA) ultraviolettisäteiden vaikutukset ihoon johtuvat niiden voimakkuudesta ja aallonpituudesta. Tiedetään, että UVB-säteiden vaikutuksille altistuva iho tuottaa D3-vitamiinia, jota tarvitaan luustolle. Näiden hyötyjen saamiseksi aurinkoa tulee ottaa kuitenkin ainoastaan 20–30 minuuttia. 

Ruskettuminen taas vaatii enemmän aikaa. Ja jos auringon ottaminen pitää sisällään riskejä ja vaatii maksimaalista varovaisuutta, niin solarium ei tule missään nimessä kysymykseen.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi.

Miksi me rusketumme?

Ruskettuminen on reaktio, jolla iho suojaa itseään lyhytaaltoisilta ultravioletti- eli UVB-säteiltä. Otsonikerros pysäyttää tämän säteilyn, mutta ilmastokriisin vaikutuksen vuoksi näiden säteiden pääsy maan pinnalle on lisääntynyt. 

Kun säteet kulkeutuvat epidermiksen läpi, ihon luontainen reaktio on melaniinista johtuva tummeneminen. Melaniini on biopolymeeri, jota tuottavat melanosyytit – näitä on epidermiksen syvimmässä kerroksessa (eli stratum basalessa, tyvisolukerroksessa).

Melaniini, joka absorboi jopa 99 % auringon säteistä, varastoituu keratinosyytteihin, soluihin, joista iho muodostuu. Siellä se kerääntyy solun tuman ympärille suojaamaan DNA:ta mahdollisilta auringonsäteilyn vaikutusten aiheuttamilta mutaatioilta.

Pitkittynyt auringolle altistuminen merkitsee tämän luontaisen suojan läpäisemistä ja viehättävän päivetyksen muuttumista ihon palamiseksi.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Auringon säteilyn aiheuttamat terveysvaikutukset

Onko ruskettuminen vaarallista raskausaikana?

Some figure
Ruskettuminen on periaatteessa kehon puolustusmekanismi. Se on keino suojautua UV-säteiltä.

Auringonottoa ei yleensä suositella. Kesän huuma, vapauden tunne ja ajatus siitä, ettei pieni lisärusketus haittaa mitään, voi vaikuttaa vakavalla tavalla terveyteen. Kaikki varotoimet tekemällä ja riskit tiedostamalla pieni auringonotto tekee sinulle ja vauvallesi kuitenkin hyvää.

Aurinko auttaa valmistamaan D-vitamiinia, joka vaikuttaa osaltaan kalsiumin imeytymiseen vahvistaen sekä äidin että vauvan luita tämän saadessa kalsiumia istukan kautta. D-vitamiinin saantisuositukset kasvavat jopa 300 prosentilla raskausaikana johtuen sikiön luiden mineralisaatiosta.

Toisaalta auringonotto enintään puolen tunnin ajan ei välttämättä vielä rusketa. Auringonotto aamun tunteina ennen kello 11:tä tai iltapäivällä kello 17 jälkeen on jo terveellistä. Mutta rusketus, esteettisen viehätyksensä lisäksi, on reaktio auringonsäteilyyn ja sen voimakkuus riippuu pikemminkin ihotyypistä kuin saadusta auringonvalon määrästä.

Jos iho on hyvin valkoinen ennen ruskettumista, se palaa. Itseäsi suojataksesi tarvitsisit tällöin aurinkovoiteen, jonka suojakerroin on 20–50. Jos ihosi on vaalea, se ruskettuu vähitellen, ja suojakertoimen tulisi tällöin olla 15–20.

Tummempi iho sen sijaan ruskettuu nopeasti. Hyvin tumma iho saa syvän rusketuksen. Näissä tapauksissa aurinkorasvojen suojakertoimet vaihtelevat välillä 10–15 ja 4–10, tässä järjestyksessä. Lyhyesti, meidän ei tulisi altistaa itseämme ultraviolettisäteille ilman asianmukaista suojaa.

Mahdolliset ruskettumisen seuraukset raskausaikana

Raskauden aikana ihosta tulee herkempi johtuen hormonitasojen noususta ja suuremmasta veren määrästä. Jos huolena on UV-altistus, on järkevää pitää ruskettumista haitallisena raskausaikana.

Maksaläiskät

Nämä melasmaksikin kutsutut tummat läiskät johtuvat lisääntyneestä progesteronituotannosta. Niitä näkee tavallisesti kasvoilla (huulten yllä, poskipäissä ja otsalla). Niiden voimakkuus riippuu auringossa vietetystä ajasta.

Tummemmat ihot ovat alttiimpia maksaläiskien synnylleKun niitä ilmestyy, niitä on hyvin vaikea saada katoamaan.

Melanooma

Tämä on yhdenlainen ihosyöpä, joka kehittyy silloin kun melanosyytit kasvavat hallitsemattomasti. Se johtuu geneettisestä alttiudesta ja auringolle altistumisesta. Melanooma on yleisempi valkoisella iholla, hyvin pisamaisella iholla ja punatukkaisilla.

Spina bifida

Altistuminen ultraviolettisäteille aiheuttaa ylikuumenemista, mikä voi vaikuttaa vauvan selkärangan kehitykseen. Se johtaa myös foolihapon vähenemiseen lisäten spina bifidan (selkärankahalkion) riskiä.

Syynä on se, että foolihappo on herkkä auringonvalolle ja hajoaa erityisesti auringonsäteiden vaikutuksen alaisena. 

Tanoreksia

Varomaton auringonotto ja pakkomielle ruskettumisesta voi olla merkki tanoreksiasta. Pakkomielteinen halu ruskettua voi saada raskaana olevat naiset menemään solariumiin, jossa säteitä on enemmän kuin luonnossa ja ne ovat voimakkaampia.

Olemme jo nähneet, että aurinko on kaikista näkökulmista katsottuna terveellistä oikeina määrinä ja hetkinä. Mutta jos haluaa näyttää päivettyneeltä, auringonotto ei ole ainoa vaihtoehto.

Joidenkin erityisvoiteiden vaikuttavat ainesosat yhdistyvät keratiinin ja muiden proteiinien kanssa ihon pintakerroksissa. Näin ne tuottavat toivotun rusketuksen iholle ilman melaniinia.

Some figure
Pakkomielle ruskettumisesta voidaan määritellä tanoreksiaksi. Se on haitallinen ja lähes koukuttava tapa.

Suosittelemme lukemaan myös tämän artikkelin: Auringon haitalliset vaikutukset ihoon

Vinkkejä säteilyltä suojautumiseen raskausaikana

Maalaisjärjen sanelemien varotoimien, kuten aurinkorasvan käytön ja suositeltujen ajankohtien, lisäksi kesän ensimmäisen auringonoton ei tulisi kestää yli 15 minuuttia.

Jos lomasi pitkittyy, voit lisätä auringossa vietettyä aikaa 10 minuutilla seuraavana päivänä – ja tällä tavoin eteenpäin kymmenen päivän ajan tarvittaessa. Tämä on keino valmistella iho sietämään aurinkoa.

Tämä rusketusmenetelmä suojaa sinua välittömiltä mutta ei pitkän aikavälin vaikutuksilta, kuten ihosyövältä tai ennenaikaiselta vanhenemiselta. Auringonotosta ei saa tulla toistuva tapa.

Aurinkovarjot tai varjossa istuminen eivät muuten tehoa, koska hiekka ja vesi toimivat peilin tavoin moninkertaistaen säteilyn. Ja riski piilee siinä, että altistumme auringolle silloin kun luulemme olevamme suojassa. Ihon palaminen näkyy myöhemmin.

Kyllä, ruskettuminen on vaarallista raskausaikana

Jos et malta olla ottamatta aurinkoa kello 11 jälkeen, ja auringossa tai aurinkovarjon alla makoilu on sinusta liian houkuttelevaa, niin kyllä, ruskettuminen on vaarallista raskausaikana.

Tässä tapauksessa on erittäin tärkeää muistaa aurinkorasva. Kaikki kehon paljaat alueet tulee suojata kunnolla.

Aurinkorasvaa tulisi levittää riittävästi 30–60 minuuttia ennen aurinkoon menemistä. Uimisen tai hikoilun jälkeen sitä tulee levittää uudestaan.

Ei ole väliä, jos purkissa lukee “vedenkestävä”. Jos olet ollut auringossa yli kolme tuntia, levitä voidetta uudelleen. Mikään varotoimi ei ole merkityksetön ihon suojaamisessa ja erityisesti vauvan terveen kehityksen varmistamisessa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • AZUA BLANCO, M.ª Dolores y MURO BAQUERO, Carmen. Tanorexia: ¿a quién afecta? ¿Problemas?. Gerokomos [online]. 2014, vol.25, n.1 [citado 2021-03-12], pp.28-31. Disponible en: <http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1134-928X2014000100007&lng=es&nrm=iso>. ISSN 1134-928X. Disponible en: http://dx.doi.org/10.4321/S1134-928X2014000100007.
  • Carreras, M. (2005). Protección solar de la embarazada, del bebé y del niño. Matronas Prof, 6(1), 19-21.
  • Díaz, L., Cariño, C., & Méndez, I. (2001). La vitamina D: implicaciones en la salud y el embarazo. Revista de Investigación Clínica, 53(1), 77-85. Disponible en: https://www.researchgate.net/profile/Isabel_Mendez/publication/12004474_Vitamin_D_implications_in_health_and_pregnancy/links/570541d008aef745f7173934/Vitamin-D-implications-in-health-and-pregnancy.pdf
  • Donis, A. A., Niebla, R. M. L., & Hajar, T. (2015). Fototerapia durante el embarazo y la lactancia. Dermatología Cosmética, Médica y Quirúrgica, 13(2), 128-133.
  • Iglesias Pena, L. (2020). Melanoma y embarazo. Disponible en: https://minerva.usc.es/xmlui/handle/10347/24624
  • Maldonado-Durán, M., Sauceda-García, J. M., & Lartigue, T. (2008). Cambios fisiológicos y emocionales durante el embarazo normal y la conducta del feto. Perinatología y Reproducción Humana, 22(1), 5-14. Disponible en: https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumenI.cgi?IDARTICULO=21076
  • Vera, E. V. (2017). Relación entre los niveles de ácido fólico y la incidencia de radiación ultravioleta solar: implicación en patología hematológica (Doctoral dissertation, Universidad de Málaga). Disponible en: https://riuma.uma.es/xmlui/bitstream/handle/10630/15746/TD_VALENCIA_VERA_Estefania.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.