Neurodermatiitin syyt, oireet ja hoito
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Diego Pereira
Neurodermatiitti (lat. lichen simplex chronicus) on tila, joka vaarantaa ihon terveyden. Vaikka se ei ole tarttuva, se aiheuttaa suurta epämukavuutta potilaalle.
Tarkemmin sanottuna se aiheuttaa voimakasta kutinaa, joka motivoi henkilöä raapimaan jatkuvasti, mikä aiheuttaa ihovaurioita ja lisää kutinaa ja epämukavuutta. Mistä se johtuu ja miten siihen voi puuttua? Alla kerromme sinulle kaikki yksityiskohdat.
Mikä on neurodermatiitti?
Kuten Mayo Clinic kertoo, neurodermatiitti on ihosairaus, joka ilmenee kutisevana laikkuna. Koska se aiheuttaa jatkuvaa raapimista, iholla on taipumus kuivua ja muuttua paksuksi ja nahkaiseksi.
Raapiminen lisää kutinaa, ja sitten syntyy noidankehä. Lisäksi taudin edetessä koko kehoon ilmestyy yhä enemmän läiskiä. Yleisimpiä paikkoja ovat kaula, ranteet ja nilkat.
Continuing Education in Dermatology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tämä sairaus esiintyy yleensä stressin tai henkisen rasituksen alaisena olevilla ihmisillä. Kutina on eräänlainen stressin somatisoitumisen muoto.
Neurodermatiittia sairastavat tuntevat raapimisen aikana helpotuksen tunnetta, mikä vähentää henkistä jännitystä.
Koska iho ärsyyntyy, raapiminen on yhä tarpeellisempaa. Siksi on joskus vaikea erottaa, oliko hermostuneisuus alun perin syynä. Tämä patologia on yleisempi aikuisilla kuin lapsilla. Silti se voi olla seurausta hermostuneesta pakkoliikkeestä, joka ilmenee missä iässä tahansa.
Mistä se johtuu?
Neurodermatiitin tarkkaa syytä ei vielä tiedetä. Kuten Acta Dermato-Venereologica -lehdessä julkaistussa artikkelissa kuitenkin todetaan, sen esiintymiseen liittyy useita riskitekijöitä. Yksi merkityksellisimmistä on stressi, sillä sen esiintyvyys on suurempaa stressi- ja kilpailuhenkisistä elämäntavoista kärsivillä ihmisillä.
Se on myös todettu säännöllisemmin seuraavissa tapauksissa:
- 30-50-vuotiaat.
- Potilaat, joilla on ollut atooppista ihottumaa, allergista nuhaa tai astmaa.
- Naissukupuoli, suhteessa 2:1 miehiin verrattuna.
- Aasialainen etnisyys.
Joissakin tapauksissa on laukaisevia tilanteita. Esimerkiksi hyönteisen purema, karheiden vaatteiden käyttö tai kuiva iho. Se on yhdistetty myös kroonisiin ihosairauksiin, kuten psoriaasiin.
Lue tämäkin: Ihottuman ja kortikosteroidien välinen yhteys
Neurodermatiitin yleisimmät oireet
Neurodermatiitti on yleisempi aikuisilla. Kutinaa esiintyy yleensä niskassa, ranteissa, nilkoissa tai sukupuolielimissä. Itse asiassa sitä voi esiintyä missä tahansa kohtaa kehoa.
Ensimmäinen oire on yleensä yksi tai useampi kutiava läiskä iholla. Kun potilas raapii, iho jäkälöityy, eli se muuttuu hilseilevämmäksi tai nahkaisemmaksi. Kutina voi olla jatkuvaa tai sitä voi esiintyä stressitilanteissa tai öisin.
Tulee aika, jolloin monet raapivat tottumuksesta. Tämä aiheuttaa sen, että laikut muuttuvat yhä suuremmiksi ja tummemmiksi. Joskus itse raapimisesta syntyy haavoja.
Neurodermatiitti voi siis johtaa vakaviin komplikaatioihin. Useimmiten vauriot jättävät pysyviä arpia. Lisäksi haavat voivat tulehtua. On myös tavallista, että neurodermatiittia sairastavat nukkuvat huonosti ja heidän seksielämänsä kärsii.
Miten se diagnosoidaan?
Neurodermatiitin diagnosointi voi olla monimutkaista. Vaurioita on helppo tarkastella ja todeta, onko iho loukkaantunut raapimalla. On kuitenkin tärkeää sulkea pois kaikki muut mahdolliset syyt ennen diagnoosin tekemistä.
Joskus on tarpeen tehdä täydentäviä testejä tai kokeilla erilaisia hoitoja. Joissakin tapauksissa otetaan esimerkiksi koepala ja se analysoidaan laboratoriossa.
Näin voidaan tarkistaa, onko todellinen syy psoriaasi, sillä se on sairaus, joka voi esiintyä samalla tavalla. Voi myös olla hyödyllistä kääntyä psykologin puoleen sen selvittämiseksi, onko taustalla jokin psykologinen häiriö, kuten ahdistuneisuus.
Neurodermatiitin hoidot
Neurodermatiitin hoito on monimutkaista ja sisältää useita vaihtoehtoja. Ensimmäinen on estää henkilöä raapimasta. Tätä varten voidaan kokeilla erilaisia kutinaa lievittäviä voiteita. Vademecum –julkaisun mukaan on monia, kuten Adventan® tai Positon®, joista voi olla apua.
Joissakin tapauksissa voi olla suositeltavaa käyttää suun kautta otettavia antihistamiineja. Histamiini nimittäin on aine, joka useimmiten liittyy kutinaan. Lisäksi jotkut niistä aiheuttavat uneliaisuutta, joten antihistamiinit voivat parantaa näiden ihmisten unen laatua.
Toisaalta jotkut ihmiset voivat hyötyä anksiolyyttisistä lääkkeistä, kuten bentsodiatsepiineistä. Nämä ovat lääkkeitä, jotka auttavat vähentämään ahdistusta ja auttavat myös ihmisiä lepäämään paremmin. Niitä on kuitenkin käytettävä varoen, sillä niillä on monia sivuvaikutuksia. Ne voivat esimerkiksi aiheuttaa riippuvuutta.
Yksi neurodermatiitin hoidon hyödyllisimmistä osa-alueista on psykoterapia. Asiantuntijan kanssa keskusteleminen voi auttaa vähentämään stressiä tai opettaa potilaalle, miten ehkäistä tai välttää tiettyjä käyttäytymistapoja, kuten liiallista raapimista.
Muita vinkkejä tilan lievitykseen
Neurodermatiittia voidaan parantaa tai lievittää monilla yksinkertaisilla toimenpiteillä kotona. Raapimisen estämiseksi iholle suositellaan viileitä, kosteita kompresseja muutaman minuutin ajan, erityisesti ennen voiteen levittämistä, sillä se parantaa imeytymistä.
Voi myös olla hyödyllistä lisätä kompressiin lusikallinen kaurahiutaleita. Indian Journal of Dermatology, Venereology and Leprology – lehden tutkimuksen mukaan tällä ainesosalla on antioksidanttisia ja anti-inflammatorisia ominaisuuksia, jotka auttavat lievittämään kutinaa ja ihottumaa.
Muita toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:
- Peitä eniten vaurioituneet alueet, jotta vältetään suuremmat vauriot.
- Pidä iho puhtaana ja kosteutettuna. Miedot pehmentävät aineet, kuten vaseliini, ovat varsin hyödyllisiä.
- Vältä kuumia suihkuja, sillä ne pahentavat kuivuutta.
- Pidä kynnet lyhyinä.
Lue lisää: Mikä on atooppinen dermatiitti?
Neurodermatiitilla on psykologinen komponentti
Useimmat neurodermatiittitapaukset esiintyvät ihmisillä, jotka ovat hermostuneita tai stressaantuneita. Siksi on todettu, että vauriot johtuvat usein hermostuneesta raapimisesta, joka voidaan välttää hallitsemalla tätä ahdistusta.
On tärkeää yrittää välttää sitä aiheuttavia laukaisevia tekijöitä. Siksi suositellaan psykologin tukea, jotta opitaan hallitsemaan raapimiseen liittyviä tunteita ja käyttäytymistä. Ihonhoidon vahvistaminen on myös olennaista.
Neurodermatiitti (lat. lichen simplex chronicus) on tila, joka vaarantaa ihon terveyden. Vaikka se ei ole tarttuva, se aiheuttaa suurta epämukavuutta potilaalle.
Tarkemmin sanottuna se aiheuttaa voimakasta kutinaa, joka motivoi henkilöä raapimaan jatkuvasti, mikä aiheuttaa ihovaurioita ja lisää kutinaa ja epämukavuutta. Mistä se johtuu ja miten siihen voi puuttua? Alla kerromme sinulle kaikki yksityiskohdat.
Mikä on neurodermatiitti?
Kuten Mayo Clinic kertoo, neurodermatiitti on ihosairaus, joka ilmenee kutisevana laikkuna. Koska se aiheuttaa jatkuvaa raapimista, iholla on taipumus kuivua ja muuttua paksuksi ja nahkaiseksi.
Raapiminen lisää kutinaa, ja sitten syntyy noidankehä. Lisäksi taudin edetessä koko kehoon ilmestyy yhä enemmän läiskiä. Yleisimpiä paikkoja ovat kaula, ranteet ja nilkat.
Continuing Education in Dermatology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tämä sairaus esiintyy yleensä stressin tai henkisen rasituksen alaisena olevilla ihmisillä. Kutina on eräänlainen stressin somatisoitumisen muoto.
Neurodermatiittia sairastavat tuntevat raapimisen aikana helpotuksen tunnetta, mikä vähentää henkistä jännitystä.
Koska iho ärsyyntyy, raapiminen on yhä tarpeellisempaa. Siksi on joskus vaikea erottaa, oliko hermostuneisuus alun perin syynä. Tämä patologia on yleisempi aikuisilla kuin lapsilla. Silti se voi olla seurausta hermostuneesta pakkoliikkeestä, joka ilmenee missä iässä tahansa.
Mistä se johtuu?
Neurodermatiitin tarkkaa syytä ei vielä tiedetä. Kuten Acta Dermato-Venereologica -lehdessä julkaistussa artikkelissa kuitenkin todetaan, sen esiintymiseen liittyy useita riskitekijöitä. Yksi merkityksellisimmistä on stressi, sillä sen esiintyvyys on suurempaa stressi- ja kilpailuhenkisistä elämäntavoista kärsivillä ihmisillä.
Se on myös todettu säännöllisemmin seuraavissa tapauksissa:
- 30-50-vuotiaat.
- Potilaat, joilla on ollut atooppista ihottumaa, allergista nuhaa tai astmaa.
- Naissukupuoli, suhteessa 2:1 miehiin verrattuna.
- Aasialainen etnisyys.
Joissakin tapauksissa on laukaisevia tilanteita. Esimerkiksi hyönteisen purema, karheiden vaatteiden käyttö tai kuiva iho. Se on yhdistetty myös kroonisiin ihosairauksiin, kuten psoriaasiin.
Lue tämäkin: Ihottuman ja kortikosteroidien välinen yhteys
Neurodermatiitin yleisimmät oireet
Neurodermatiitti on yleisempi aikuisilla. Kutinaa esiintyy yleensä niskassa, ranteissa, nilkoissa tai sukupuolielimissä. Itse asiassa sitä voi esiintyä missä tahansa kohtaa kehoa.
Ensimmäinen oire on yleensä yksi tai useampi kutiava läiskä iholla. Kun potilas raapii, iho jäkälöityy, eli se muuttuu hilseilevämmäksi tai nahkaisemmaksi. Kutina voi olla jatkuvaa tai sitä voi esiintyä stressitilanteissa tai öisin.
Tulee aika, jolloin monet raapivat tottumuksesta. Tämä aiheuttaa sen, että laikut muuttuvat yhä suuremmiksi ja tummemmiksi. Joskus itse raapimisesta syntyy haavoja.
Neurodermatiitti voi siis johtaa vakaviin komplikaatioihin. Useimmiten vauriot jättävät pysyviä arpia. Lisäksi haavat voivat tulehtua. On myös tavallista, että neurodermatiittia sairastavat nukkuvat huonosti ja heidän seksielämänsä kärsii.
Miten se diagnosoidaan?
Neurodermatiitin diagnosointi voi olla monimutkaista. Vaurioita on helppo tarkastella ja todeta, onko iho loukkaantunut raapimalla. On kuitenkin tärkeää sulkea pois kaikki muut mahdolliset syyt ennen diagnoosin tekemistä.
Joskus on tarpeen tehdä täydentäviä testejä tai kokeilla erilaisia hoitoja. Joissakin tapauksissa otetaan esimerkiksi koepala ja se analysoidaan laboratoriossa.
Näin voidaan tarkistaa, onko todellinen syy psoriaasi, sillä se on sairaus, joka voi esiintyä samalla tavalla. Voi myös olla hyödyllistä kääntyä psykologin puoleen sen selvittämiseksi, onko taustalla jokin psykologinen häiriö, kuten ahdistuneisuus.
Neurodermatiitin hoidot
Neurodermatiitin hoito on monimutkaista ja sisältää useita vaihtoehtoja. Ensimmäinen on estää henkilöä raapimasta. Tätä varten voidaan kokeilla erilaisia kutinaa lievittäviä voiteita. Vademecum –julkaisun mukaan on monia, kuten Adventan® tai Positon®, joista voi olla apua.
Joissakin tapauksissa voi olla suositeltavaa käyttää suun kautta otettavia antihistamiineja. Histamiini nimittäin on aine, joka useimmiten liittyy kutinaan. Lisäksi jotkut niistä aiheuttavat uneliaisuutta, joten antihistamiinit voivat parantaa näiden ihmisten unen laatua.
Toisaalta jotkut ihmiset voivat hyötyä anksiolyyttisistä lääkkeistä, kuten bentsodiatsepiineistä. Nämä ovat lääkkeitä, jotka auttavat vähentämään ahdistusta ja auttavat myös ihmisiä lepäämään paremmin. Niitä on kuitenkin käytettävä varoen, sillä niillä on monia sivuvaikutuksia. Ne voivat esimerkiksi aiheuttaa riippuvuutta.
Yksi neurodermatiitin hoidon hyödyllisimmistä osa-alueista on psykoterapia. Asiantuntijan kanssa keskusteleminen voi auttaa vähentämään stressiä tai opettaa potilaalle, miten ehkäistä tai välttää tiettyjä käyttäytymistapoja, kuten liiallista raapimista.
Muita vinkkejä tilan lievitykseen
Neurodermatiittia voidaan parantaa tai lievittää monilla yksinkertaisilla toimenpiteillä kotona. Raapimisen estämiseksi iholle suositellaan viileitä, kosteita kompresseja muutaman minuutin ajan, erityisesti ennen voiteen levittämistä, sillä se parantaa imeytymistä.
Voi myös olla hyödyllistä lisätä kompressiin lusikallinen kaurahiutaleita. Indian Journal of Dermatology, Venereology and Leprology – lehden tutkimuksen mukaan tällä ainesosalla on antioksidanttisia ja anti-inflammatorisia ominaisuuksia, jotka auttavat lievittämään kutinaa ja ihottumaa.
Muita toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:
- Peitä eniten vaurioituneet alueet, jotta vältetään suuremmat vauriot.
- Pidä iho puhtaana ja kosteutettuna. Miedot pehmentävät aineet, kuten vaseliini, ovat varsin hyödyllisiä.
- Vältä kuumia suihkuja, sillä ne pahentavat kuivuutta.
- Pidä kynnet lyhyinä.
Lue lisää: Mikä on atooppinen dermatiitti?
Neurodermatiitilla on psykologinen komponentti
Useimmat neurodermatiittitapaukset esiintyvät ihmisillä, jotka ovat hermostuneita tai stressaantuneita. Siksi on todettu, että vauriot johtuvat usein hermostuneesta raapimisesta, joka voidaan välttää hallitsemalla tätä ahdistusta.
On tärkeää yrittää välttää sitä aiheuttavia laukaisevia tekijöitä. Siksi suositellaan psykologin tukea, jotta opitaan hallitsemaan raapimiseen liittyviä tunteita ja käyttäytymistä. Ihonhoidon vahvistaminen on myös olennaista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Ju, T., Vander Does, A., Mohsin, N., & Yosipovitch, G. (2022). Lichen Simplex Chronicus Itch: An Update. Acta dermato-venereologica, 102, adv00796. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9677261/
- Medicación de neurodermatitis. (n.d.). Retrieved February 3, 2021, from https://www.vademecum.es/enfermedad-neurodermatitis_1008_1.
- Neurodermatitis – Jaime Matarredona – Dermatologo Alicante – Dermatologo Elche – Clinica Dermatologica Alicante – Clinica Dermatologica Elche. (n.d.). Retrieved February 3, 2021, from https://dermatologiaclinica.es/enfermedad/neurodermatitis/.
- Neurodermatitis – Diagnóstico y tratamiento – Mayo Clinic. (n.d.). Retrieved February 3, 2021, from https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/neurodermatitis/diagnosis-treatment/drc-20375639.
-
Pazyar, N., Yaghoobi, R., Kazerouni, A., & Feily, A. (2012). Oatmeal in dermatology: a brief review. Indian journal of dermatology, venereology and leprology, 78(2), 142–145. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22421643/
- Psicodermatología en atención primaria | Piel. Formación continuada en dermatología. (n.d.). Retrieved February 3, 2021, from https://www.elsevier.es/es-revista-piel-formacion-continuada-dermatologia-21-articulo-psicodermatologia-atencion-primaria-13076540?code=XPogJT4VbLYRZw83A1plEQIsS5KCf7&newsletter=true.
-
Singleton, H., Hodder, A., Boyers, D., Doney, L., Almilaji, O., Heaslip, V., Thompson, A. R., Boyle, R. J., Axon, E., Van Onselen, J., O’Meara, S., Roberts, A., & Ersser, S. J. (2021). Psychological and educational interventions for managing eczema. The Cochrane Database of Systematic Reviews, 2021(11), CD014932. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8588836/
-
Tivoli, Y. A., & Rubenstein, R. M. (2009). Pruritus: an updated look at an old problem. The Journal of clinical and aesthetic dermatology, 2(7), 30–36. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2924137/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.