Neljä ongelmaa, jotka ainoa lapsi kohtaa

Syntymästä lähtien ainoa lapsi saattaa olla hemmottelun kohde, ja hänestä tulee äidin ja isän pikku prinsessa tai prinssi. Tämän seurauksena hänen vanhempansa saattavat olla ylisuojelevia. He saattavat myös nähdä ylimääräistä vaivaa täyttääkseen lapsensa tarpeet, sillä lapsi on kaikkein kallisarvoisin asia heidän elämässään.

Koska ainoalla lapsella ei ole veljiä tai siskoja, hän saattaa kantaa valtavaa taakkaa harteillaan. Kun ainoa lapsi saavuttaa aikuisiän, hän saattaa tuntea velvollisuutta maksaa takaisin vanhempiensa panostuksen. Tämä voi vaikuttaa hänen kehitykseensä ja aiheuttaa sisäisiä ristiriitoja.

Haasteet, jotka ainoa lapsi joutuu kohtaamaan

1. Vaikeudet samaistua muihin

Ainoan lapsen on joskus vaikea samaistua muihin ihmisiin. Hän on usein tottunut keskittymään vain omiin tarpeisiinsa. Hänen on tästä syystä vaikea tuntea empatiaa muita ihmisiä kohtaan. Tämä voi johtaa epämukavuuteen ryhmätyöskentelyssä ja aiheuttaa sen, että hän sivuuttaa muiden ihmisten panostuksen.

Paras esimerkki on se, kun lapsi menee kouluun ensimmäistä kertaa eikä olekaan enää huomion keskipiste. Tämä kokemus voi tehdä hänestä haluttoman palaamaan takaisin kouluun.

Lue lisää: Osaatko asettaa rajat ihmissuhteissa?

2. Ristiriitojen hallinta

Ongelmat kuuluvat elämään. Mutta ainoa lapsi kohtaa ristiriitoja harvemmin, sillä hänellä ei ole siskoja tai veljiä. Näin ollen hän ei saa mahdollisuutta kehittää ongelmanratkaisutaitojaan.

Lisäksi hänen vanhempansa ratkaisevat jatkuvasti ongelmat hänen puolestaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hänen tarvitse taistella haluamiensa asioiden eteen ja hän saa kaiken paljon helpommin. Joskus ainoa lapsi voi olla myös erittäin huono häviäjä.

3. Itsekkyys

Kaikki 10–12 vuoden ikäiset lapset ovat ainakin jokseenkin itsekkäitä ja itsekeskeisiä. Mutta ne lapset, joilla on veljiä tai siskoja, joutuvat pakosti opettelemaan jakamaan asioita.

Ainoalla lapsella ei ole mahdollisuutta jakaa asioita päivittäin, erityisesti koska hänen vanhempiensa rahat menevät vain hänen tarpeidensa täyttämiseen. Tämän seurauksena ainoa lapsi voi uskoa siihen, että hänellä on oikeus saada kaikki haluamansa muista välittämättä.

4. Molemminpuolinen riippuvaisuus

Iästä huolimatta ainoan lapsen vanhemmat asettavat kaikki toiveensa lapsensa harteille. Tämä paine saa lapsen tuntemaan, että hänen on oltava täydellinen ja elettävä vanhempiensa toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Kun ainoa lapsi tulee aikuisikään, hänestä saattaa tulla perheen keskipiste. Tämä saattaa luoda riippuvaisuuden, jossa hänen täytyy nyt vuorostaan pitää huolta vanhemmistaan.

Koska hän on ainoa lapsi, vanhemmat haluavat hänen usein asuvan heidän lähellään loppuelämänsä. Tämä puolestaan saa lapsen tuntemaan syyllisyyttä, jos hän muuttaa pois.

Tämä voi rajoittaa suuresti hänen vaihtoehtojaan eri elämänvaiheissa.

Älä jätä lukematta: Neljä vinkkiä teinille puhumiseen

Ainoana lapsena olemisen positiiviset puolet

Varhainen kypsyys

Ainoa lapsi viettää suuren osan ajastaan vanhempiensa kanssa, joten hän osallistuu aikuisempiin aktiviteetteihin. Tämä voi rohkaista häntä lukemaan, piirtämään ja tekemään muita keskittymistä ja hiljaisuutta vaativia puuhia. Tämä tarkoittaa sitä, että ainoa lapsi kypsyy henkisesti nopeammin kuin muut ikäisensä lapset.

Mielikuvituksen kehittyminen

Jos vanhemmat eivät ole saatavilla, ainoa lapsi joutuu keksimään mielessään itselleen veljiä, siskoja, ystäviä ja jopa lemmikkieläimiä.

Näin hän kehittää itse pelejä ja leikkejä, joita hän voi leikkiä yksin saadakseen aikansa kulumaan. Tämä on luonnollisestikin loistava keino kehittää mielikuvitusta.

Vastuuntunto

Kun ainoa lapsi kasvaa, hänen täytyy tehdä paljon kodin askareita yksin, sillä hänellä ei ole sisaruksia jakamassa tehtäviä hänen kanssaan. Toisaalta hänellä ei myöskään ole ketään jota syyttää, jos hän rikkoo jotakin tai tekee virheen. Ainoa lapsi siis ottaa todennäköisimmin vastuun itsestään ja omista teoistaan.

Jos on perheen ainoa lapsi, tarkoittaa se kuulumista hyvin erityiseen ryhmään. Tällaisilla lapsilla saattaa olla paljon kysymyksiä sellaisten lasten elämästä, joilla on sisaruksia.

Vanhempien sitoutuminen ainoaan lapseensa vielä aikuisenakin on voimakasta, mikä tekee tuosta riippuvaisuudesta molemminpuolisen.