Näin koronavirus vaikuttaa ihoon
COVID-19 aiheuttaa pääasiassa hengitystieoireita. On kuitenkin myös todisteita siitä, että koronavirus vaikuttaa ihoon ja muihin kehon elimiin ja järjestelmiin.
Palautetaan mieleen, että koronaviruksen kolme tyypillistä oiretta ovat kuume, yskä ja uupumus, mikä voi johtaa hengenahdistukseen. Jotkut potilaat ovat väittäneet poteneensa myös hajuaistin menetystä ja silmien punoitusta.
Tämänhetkisen pandemian oirekirjo on ollut kiistojen aihe alusta lähtien. Joskus terveydenhuollon työntekijät varoittavat joistakin uusista tautiin liittyvistä oireista, mutta lääketieteelliset järjestöt eivät ota niitä osaksi protokollaansa. Toisinaan lääketieteelliset järjestöt puolestaan pyytävät tutkimaan potilaat uusien kriteerien mukaisesti, mutta WHO torjuu nämä pyynnöt.
Tällainen ristiriitainen tilanne on tyypillinen kehittyvälle pandemialle. Emme vielä tunne koronavirusta läpikotaisin, emmekä vielä tiedä voiko siihen sairastua uudelleen toipumisen jälkeen. Emme myöskään tiedä sitä, tuleeko taudista uusia aaltoja, kuten spekuloidaan jo Kiinassa, jossa on kumottu tiukimpia karanteeneja.
Tästä päästäänkin koronaviruksen iho-oireisiin, joita on tarkasteltava kahdesta eri näkökulmasta. Ensin on tarkasteltava, kuinka koronavirus vaikuttaa ihoon suoraan. Toiseksi käymme läpi ne seuraukset, jotka karanteenilla on ihoomme. Paneudumme näihin kumpaankin yksityiskohtaisesti alla olevissa kappaleissa.
Vaikuttaako koronavirus ihoon?
Ihotautilääkärit ympäri maailmaa ovat yhtä mieltä siitä, että SARS-CoV-2 ei ole ihovirus. Tämä tarkoittaa sitä, että virus ei vaikuta ihoon suoraan, toisin sanoen se ei asetu ihosoluihin.
Italialaisen ihotautilääkärin mielipidekirjoituksessa Journal of the European Academy of Dermatology –lehdessä raportoidaan kuitenkin iho-oireista COVID-19-taudin takia sairaalaan otetuilla potilailla. Tämän kirjoituksen mukaan 20 %:lla tämän lääkärin potilaista oli yksi seuraavista oireista:
- Erytematoottinen ihottuma
- Nokkosihottuma
- Rakkuloita
Nämä iho-oireet ilmaantuivat sairaalassa olon aikana tai sen jälkeen, mutta ne eivät riippuneet infektion vakavuusasteesta.
Italialaisen lääkärin varoitus liittyi enemmänkin suojauksen tarpeeseen tartunnan välttämiseksi. Vaikka hän myöntää, että viruksen on todettu leviävän hengitysteiden pisaroiden välityksellä, hän vaatii myös fyysisten suojien käyttöä kontaktin välttämiseksi mahdollisten tautiin liittyvien ihomuutosten kanssa.
Lue lisää: Etälääkäripalvelut koronaviruksen aikana
Kuinka koronavirus vaikuttaa ihoon epäsuoraan karanteenin aikana
Mahdolliset koronaviruksen aiheuttamat ongelmat iholla liittyvät muuhunkin kuin itse infektioon. Karanteenilla on dermatologisia vaikutuksia, sillä se johtaa sellaisiin häiriöihin, jotka liittyvät eristäytymiseen. Lisäksi jatkuva pesuaineiden käyttö ja auringonvalon puute vaikuttavat ihoon haitallisesti.
Tässä mielessä voi sanoa, että koronaviruspandemia vaikuttaa ihoon myös epäsuoraan. Joillakin ihmisillä on esimerkiksi havaittu dermatiittia johtuen liiallisesta käsienpesusta ja käsidesin käytöstä. Toisaalta jotkut ihmiset ovat raportoineet makuuhaavoista oltuaan samassa asennossa pitkiä aikoja.
Ihoärsytys puhdistustuotteiden käytön seurauksena ei ole uutta. Kemikaaliärsytys on aina aiheuttanut dermatiittia. Tällä hetkellä ongelmana on näiden tuotteiden käytön lisääntyminen. Jotkut ihmiset ovat pakkomielteisiä käsienpesun suhteen ja käyttävät liiallisia määriä desinfiointiaineita.
Tämän lisäksi on mainittava vielä suoran auringonvalon puute yhtenä karanteenin haittavaikutuksena. Jos sisätiloissa viettää liikaa aikaa, on mahdotonta saada riittävästi ultraviolettisäteilyä, mikä taas vähentää D-vitamiinin saantia.
D-vitamiinilla on keskeinen rooli ihon terveydelle, sillä se suojaa ihosoluja ja niiden aineenvaihdunta. Tästä syystä auringonvalon saamiseen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti nyt. Jos et voi tai halua mennä ulos, mene parvekkeelle tai avaa ikkuna ja anna auringonvalon paistaa iholle edes muutaman minuutin päivästä.
Lue lisää: Voiko koronaviruksen tartuttaa muihin, jos sairaudesta on jo toipunut?
Terveystyöntekijöiden iho
Yksi tärkeä huomioitava seikka koronaviruksen ihovaikutuksista liittyy hoitohenkilökuntaan. Suojavarusteet, joita lääkäreiden ja hoitajien on käytettävä, vaikuttavat haitallisesti ihoon.
Protokollan mukaiset henkilökohtaiset suojavarusteet, eli käsineet, kasvosuojaimet, puku ja kirurginen päähine, voivat johtaa dermatiittiin ja ihoärsytykseen kasvoissa ja käsissä. Lisäksi päänahkaan voi syntyä follikuliitti eli karvatupen tulehdus ja seborrooinen dermatiitti.
Hoitohenkilökunnan on tärkeää noudattaa ihonhoitorutiinia otettuaan yltään pois suojavarusteet. Tähän tulisi kuulua käsienpesu oikeaoppisesti käsineiden jättämän lateksin ja muiden aineiden poistamiseksi iholta. Kokonaisvaltaista suihkua suositellaan kuitenkin kaikkein eniten.
Myös kosteusvoiteet voivat auttaa suojaamaan ihoa, mutta terveystyöntekijät eivät ole yleensä tottuneet käyttämään niitä. Aiemmin mainittujen tutkimusten mukaan vain 22 % lääkäreistä ja hoitajista levittää iholleen kosteusvoidetta vuoronsa päätyttyä.
Koronavirus vaikuttaa ihoon ja se vaikuttaa tottumuksiimme
Koronavirus vaikuttaa ihoon, olipa se suoraan tai epäsuoraan. Se voi olla infektion vaikutusta ihon omissa soluissa, mutta todennäköisemmin se on seurausta suojatoimenpiteistä. Kummassakin tapauksessa on selvää, että COVID-19 muuttaa tottumuksiamme. Toivottavasti tästä kaikesta oppimamme hyvät tavat ovat tulleet jäädäkseen.
COVID-19 aiheuttaa pääasiassa hengitystieoireita. On kuitenkin myös todisteita siitä, että koronavirus vaikuttaa ihoon ja muihin kehon elimiin ja järjestelmiin.
Palautetaan mieleen, että koronaviruksen kolme tyypillistä oiretta ovat kuume, yskä ja uupumus, mikä voi johtaa hengenahdistukseen. Jotkut potilaat ovat väittäneet poteneensa myös hajuaistin menetystä ja silmien punoitusta.
Tämänhetkisen pandemian oirekirjo on ollut kiistojen aihe alusta lähtien. Joskus terveydenhuollon työntekijät varoittavat joistakin uusista tautiin liittyvistä oireista, mutta lääketieteelliset järjestöt eivät ota niitä osaksi protokollaansa. Toisinaan lääketieteelliset järjestöt puolestaan pyytävät tutkimaan potilaat uusien kriteerien mukaisesti, mutta WHO torjuu nämä pyynnöt.
Tällainen ristiriitainen tilanne on tyypillinen kehittyvälle pandemialle. Emme vielä tunne koronavirusta läpikotaisin, emmekä vielä tiedä voiko siihen sairastua uudelleen toipumisen jälkeen. Emme myöskään tiedä sitä, tuleeko taudista uusia aaltoja, kuten spekuloidaan jo Kiinassa, jossa on kumottu tiukimpia karanteeneja.
Tästä päästäänkin koronaviruksen iho-oireisiin, joita on tarkasteltava kahdesta eri näkökulmasta. Ensin on tarkasteltava, kuinka koronavirus vaikuttaa ihoon suoraan. Toiseksi käymme läpi ne seuraukset, jotka karanteenilla on ihoomme. Paneudumme näihin kumpaankin yksityiskohtaisesti alla olevissa kappaleissa.
Vaikuttaako koronavirus ihoon?
Ihotautilääkärit ympäri maailmaa ovat yhtä mieltä siitä, että SARS-CoV-2 ei ole ihovirus. Tämä tarkoittaa sitä, että virus ei vaikuta ihoon suoraan, toisin sanoen se ei asetu ihosoluihin.
Italialaisen ihotautilääkärin mielipidekirjoituksessa Journal of the European Academy of Dermatology –lehdessä raportoidaan kuitenkin iho-oireista COVID-19-taudin takia sairaalaan otetuilla potilailla. Tämän kirjoituksen mukaan 20 %:lla tämän lääkärin potilaista oli yksi seuraavista oireista:
- Erytematoottinen ihottuma
- Nokkosihottuma
- Rakkuloita
Nämä iho-oireet ilmaantuivat sairaalassa olon aikana tai sen jälkeen, mutta ne eivät riippuneet infektion vakavuusasteesta.
Italialaisen lääkärin varoitus liittyi enemmänkin suojauksen tarpeeseen tartunnan välttämiseksi. Vaikka hän myöntää, että viruksen on todettu leviävän hengitysteiden pisaroiden välityksellä, hän vaatii myös fyysisten suojien käyttöä kontaktin välttämiseksi mahdollisten tautiin liittyvien ihomuutosten kanssa.
Lue lisää: Etälääkäripalvelut koronaviruksen aikana
Kuinka koronavirus vaikuttaa ihoon epäsuoraan karanteenin aikana
Mahdolliset koronaviruksen aiheuttamat ongelmat iholla liittyvät muuhunkin kuin itse infektioon. Karanteenilla on dermatologisia vaikutuksia, sillä se johtaa sellaisiin häiriöihin, jotka liittyvät eristäytymiseen. Lisäksi jatkuva pesuaineiden käyttö ja auringonvalon puute vaikuttavat ihoon haitallisesti.
Tässä mielessä voi sanoa, että koronaviruspandemia vaikuttaa ihoon myös epäsuoraan. Joillakin ihmisillä on esimerkiksi havaittu dermatiittia johtuen liiallisesta käsienpesusta ja käsidesin käytöstä. Toisaalta jotkut ihmiset ovat raportoineet makuuhaavoista oltuaan samassa asennossa pitkiä aikoja.
Ihoärsytys puhdistustuotteiden käytön seurauksena ei ole uutta. Kemikaaliärsytys on aina aiheuttanut dermatiittia. Tällä hetkellä ongelmana on näiden tuotteiden käytön lisääntyminen. Jotkut ihmiset ovat pakkomielteisiä käsienpesun suhteen ja käyttävät liiallisia määriä desinfiointiaineita.
Tämän lisäksi on mainittava vielä suoran auringonvalon puute yhtenä karanteenin haittavaikutuksena. Jos sisätiloissa viettää liikaa aikaa, on mahdotonta saada riittävästi ultraviolettisäteilyä, mikä taas vähentää D-vitamiinin saantia.
D-vitamiinilla on keskeinen rooli ihon terveydelle, sillä se suojaa ihosoluja ja niiden aineenvaihdunta. Tästä syystä auringonvalon saamiseen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti nyt. Jos et voi tai halua mennä ulos, mene parvekkeelle tai avaa ikkuna ja anna auringonvalon paistaa iholle edes muutaman minuutin päivästä.
Lue lisää: Voiko koronaviruksen tartuttaa muihin, jos sairaudesta on jo toipunut?
Terveystyöntekijöiden iho
Yksi tärkeä huomioitava seikka koronaviruksen ihovaikutuksista liittyy hoitohenkilökuntaan. Suojavarusteet, joita lääkäreiden ja hoitajien on käytettävä, vaikuttavat haitallisesti ihoon.
Protokollan mukaiset henkilökohtaiset suojavarusteet, eli käsineet, kasvosuojaimet, puku ja kirurginen päähine, voivat johtaa dermatiittiin ja ihoärsytykseen kasvoissa ja käsissä. Lisäksi päänahkaan voi syntyä follikuliitti eli karvatupen tulehdus ja seborrooinen dermatiitti.
Hoitohenkilökunnan on tärkeää noudattaa ihonhoitorutiinia otettuaan yltään pois suojavarusteet. Tähän tulisi kuulua käsienpesu oikeaoppisesti käsineiden jättämän lateksin ja muiden aineiden poistamiseksi iholta. Kokonaisvaltaista suihkua suositellaan kuitenkin kaikkein eniten.
Myös kosteusvoiteet voivat auttaa suojaamaan ihoa, mutta terveystyöntekijät eivät ole yleensä tottuneet käyttämään niitä. Aiemmin mainittujen tutkimusten mukaan vain 22 % lääkäreistä ja hoitajista levittää iholleen kosteusvoidetta vuoronsa päätyttyä.
Koronavirus vaikuttaa ihoon ja se vaikuttaa tottumuksiimme
Koronavirus vaikuttaa ihoon, olipa se suoraan tai epäsuoraan. Se voi olla infektion vaikutusta ihon omissa soluissa, mutta todennäköisemmin se on seurausta suojatoimenpiteistä. Kummassakin tapauksessa on selvää, että COVID-19 muuttaa tottumuksiamme. Toivottavasti tästä kaikesta oppimamme hyvät tavat ovat tulleet jäädäkseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Darlenski, Razvigor, and Nikolai Tsankov. “Covid-19 pandemic and the skin-What should dermatologists know?.” Clinics in Dermatology (2020).
- Elston, Dirk M. “Letter from the Editor: Occupational skin disease among healthcare workers during the Coronavirus (COVID-19) epidemic.” Journal of the American Academy of Dermatology (2020).
- María, Macias. “Study on relationship between Vitamin D and risk for various diseases.” Archivos Latinoamericanos de Nutrición 70.3 (2020).
- Yan, Yicen, et al. “Consensus of Chinese experts on protection of skin and mucous membrane barrier for healthcare workers fighting against coronavirus disease 2019.” Dermatologic Therapy (2020): e13310.
- Recalcati, S. “Cutaneous manifestations in COVID‐19: a first perspective.” Journal of the European Academy of Dermatology and Venereology (2020).
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.