Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän hoitokeinot

2 minuuttia

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on erittäin yleinen epäsäännöllisistä kuukautisista kärsivien nuorten naisten sairaus. Sen oireet ovat hormoniepätasapainon aiheuttamia.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän hoitokeinot

Viimeisin päivitys: 23 marraskuuta, 2019

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä kärsivillä naisilla on munasarjoissa kuiturakenteita, jotka aiheuttavat hormonaalisia muutoksia. Heidän androgeenitasonsa (Y-kromosomihormoni), kuten testosteroni ja androsteroni, on yleensä korkea. Oireyhtymää esiintyy eniten nuorilla, hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Tässä artikkelissa perehdymme enemmän siihen, mitkä ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymän hoitokeinot.

Tämä hormoniepätasapaino aiheuttaa useita oireita, jotka oikeanlaisen hoidon puuttuessa voivat ajan myötä johtaa vakavampiin komplikaatioihin. Katsotaanpa tarkemmin, mitä nuo oireet ovat:

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet

Kun nainen kärsii munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, saattaa hän kokea oireita, jotka yhdistetään yleensä hormoniepätasapainoon.

Yleisimpiä munasarjojen monirakkulaoireyhtymään yhdistettyjä tapauksia ovat:

Muutokset kuukautiskierrossa. Nämä muutokset voivat vaikuttaa aikaväliin, kestoon tai voimakkuuteen.
Hedelmättömyys tai raskaaksi tulemisen vaikeus.
Hirsutismi eli lisääntynyt kasvojen karvoitus. Sitä saattaa esiintyä kehon alueilla, jotka olivat aikaisemmin karvattomia.
Aknen esiintyminen, joka vaihtelee vakavuudeltaan.
Hiustenlähtö, johon liittyvät kaikki miesten kaljuuntumisen piirteet.

Sinua saattaa kiinnostaa: Kipu munasarjoissa: 7 mahdollista syytä

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymää esiintyy usein ylipainoisilla tai liikalihavilla naisilla. Nämä tekijät vaikuttavat myös oireiden pahentumiseen ja uusiin komplikaatioihin, kuten:

Raskaudenaikaisiin muutoksiin. Tämä liittyy yleensä raskausajan diabetekseen sekä kohonneeseen verenpaineeseen.
Unihäiriöihin, kuten uniapneaan.
2-tyypin diabetekseen.
Kohdun verenvuotoon.
Naisen käytöksen muuttumiseen.
Muiden sairauksien, kuten kohdun syövän tai metabolisen oireyhtymän kehittymisen suurempaan todennäköisyyteen.

Tutkijoiden tulee vielä tunnistaa tämän oireen tarkka laukaisija. Sen kehittymiseen liitetään kuitenkin useita tekijöitä.

Kaikissa tapauksissa on useita muutoksia munasarjojen tavalliseen toimintaan verrattuna. Tämä epätasapaino saa munasarjat esimerkiksi kehittämään lukuisia pieniä nestekerääntymiä, joita kutsutaan munarakkuloiksi ja se saattaa aiheuttaa kypsien munasolujen säännöllisen irtautumisen epäonnistumisen, jonka pitäisi tapahtua kuukautiskierron aikana.

Lue myös: Kipu munasarjoissa: 7 mahdollista syytä

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän hoitokeinot

Hormonaaliset ehkäisykeinot voivat auttaa naisia, joilla on monirakkulaiset munasarjat. On myös muita menetelmiä, kuten munarakkuloiden poistaminen elektrolyysin avulla.

Nykyään lääketieteen ammattilaisilla on monia vaihtoehtoja hoidon valitsemisen suhteen. He siis valitsevat kaikista sopivimman menetelmän henkilön tiettyjen ominaispiirteiden ja oireyhtymällä heihin olevan vaikutuksen mukaan.

On siis tärkeää, että munasarjojen monirakkulaoireyhtymän diagnoosin saanut nainen ilmoittaa gynekologille kaikista ottamistaan lääkkeistä. Lisäksi hänen pitäisi myös kertoa gynekologille elämäntyylistään, allergioistaan ja muista terveysongelmista, joita hän saattaa vielä käydä läpi tai joista hän kärsi menneisyydessä.

Hoito

Nämä ovat joitakin hoitotoimenpiteiden suuntaviivoja, joita käytetään nykyään eniten:

1. Hallittu painonlasku. Tavoitteena on noudattaa tasapainoista ruokavaliota ja ylläpitää päivittäistä fyysistä rutiinia.

2. Lääkkeiden käyttö. Tämä on monirakkulaoireyhtymään liittyvien endokriinisten häiriöiden oireiden hoitoon. Tässä on joitain yleisimmin määrättyjä lääkkeitä monirakkulaoireyhtymän hoitoon:

Ehkäisypillerit. Niillä säädellään hormonitasoa, sillä ne sisältävät estrogeenia ja progesteronia. Sen lisäksi ne voivat myös säädellä kuukautisia ja kohdun verenvuotoa. Ne myös vähentävät muiden sairauksien, kuten kohdun syövän, syntymistä.
Kemialliset aineet, jotka sisältävät progesteronia. Ne auttavat ehkäisypillereiden tavoin säätelemään kuukautiskiertoa ja toimivat ehkäisykeinona kohdun syöpää vastaan.
Muita hoitoja liialliseen karvojen kasvuun tai hirsutismiin.

3. Elektrolyysi. Tämä menetelmä tuhoaa munasarjojen munarakkulat. Sen tehdäkseen, neula lähettää pienen sähkövarauksen ongelma-alueeseen. Tällainen hoito vaatii muutaman hoitokerran toimiakseen.

Toivomme tästä artikkelista olleen hyötyä. Ehkä se vastasi joihinkin kysymyksiisi ja ratkaisi sinulla mahdollisesti olevat epäilyt. Älä kuitenkaan epäröi olla yhteydessä gynekologiisi, mikäli sinulla on vielä muita kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Tämä hormoniepätasapaino aiheuttaa useita oireita, jotka oikeanlaisen hoidon puuttuessa voivat ajan myötä johtaa vakavampiin komplikaatioihin. Katsotaanpa tarkemmin, mitä nuo oireet ovat:

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet

Kun nainen kärsii munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, saattaa hän kokea oireita, jotka yhdistetään yleensä hormoniepätasapainoon.

Yleisimpiä munasarjojen monirakkulaoireyhtymään yhdistettyjä tapauksia ovat:

Muutokset kuukautiskierrossa. Nämä muutokset voivat vaikuttaa aikaväliin, kestoon tai voimakkuuteen.
Hedelmättömyys tai raskaaksi tulemisen vaikeus.
Hirsutismi eli lisääntynyt kasvojen karvoitus. Sitä saattaa esiintyä kehon alueilla, jotka olivat aikaisemmin karvattomia.
Aknen esiintyminen, joka vaihtelee vakavuudeltaan.
Hiustenlähtö, johon liittyvät kaikki miesten kaljuuntumisen piirteet.

Sinua saattaa kiinnostaa: Kipu munasarjoissa: 7 mahdollista syytä

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymää esiintyy usein ylipainoisilla tai liikalihavilla naisilla. Nämä tekijät vaikuttavat myös oireiden pahentumiseen ja uusiin komplikaatioihin, kuten:

Raskaudenaikaisiin muutoksiin. Tämä liittyy yleensä raskausajan diabetekseen sekä kohonneeseen verenpaineeseen.
Unihäiriöihin, kuten uniapneaan.
2-tyypin diabetekseen.
Kohdun verenvuotoon.
Naisen käytöksen muuttumiseen.
Muiden sairauksien, kuten kohdun syövän tai metabolisen oireyhtymän kehittymisen suurempaan todennäköisyyteen.

Tutkijoiden tulee vielä tunnistaa tämän oireen tarkka laukaisija. Sen kehittymiseen liitetään kuitenkin useita tekijöitä.

Lue myös: Kipu munasarjoissa: 7 mahdollista syytä

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän hoitokeinot

Hormonaaliset ehkäisykeinot voivat auttaa naisia, joilla on monirakkulaiset munasarjat. On myös muita menetelmiä, kuten munarakkuloiden poistaminen elektrolyysin avulla.

Hoito

Nämä ovat joitakin hoitotoimenpiteiden suuntaviivoja, joita käytetään nykyään eniten:

1. Hallittu painonlasku. Tavoitteena on noudattaa tasapainoista ruokavaliota ja ylläpitää päivittäistä fyysistä rutiinia.

Ehkäisypillerit. Niillä säädellään hormonitasoa, sillä ne sisältävät estrogeenia ja progesteronia. Sen lisäksi ne voivat myös säädellä kuukautisia ja kohdun verenvuotoa. Ne myös vähentävät muiden sairauksien, kuten kohdun syövän, syntymistä.
Kemialliset aineet, jotka sisältävät progesteronia. Ne auttavat ehkäisypillereiden tavoin säätelemään kuukautiskiertoa ja toimivat ehkäisykeinona kohdun syöpää vastaan.
Muita hoitoja liialliseen karvojen kasvuun tai hirsutismiin.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.

Azziz, R. (2018). Polycystic ovary syndrome. Obstetrics & Gynecology, 132(2), 321-336. https://journals.lww.com/greenjournal/Fulltext/2018/08000/Polycystic_Ovary_Syndrome.9.aspx?context=FeaturedArticles&collectionId=4
Bambhroliya, Z., Sandrugu, J., Lowe, M., et al. (2022). Diabetes, polycystic ovarian syndrome, obstructive sleep apnea, and obesity: a systematic review and important emerging themes. Cureus, 14(6), 1-11. https://www.cureus.com/articles/95667-diabetes-polycystic-ovarian-syndrome-obstructive-sleep-apnea-and-obesity-a-systematic-review-and-important-emerging-themes
Chaves, F. O., Quirós, S. L. y Morera, M. R. (2021). Manejo de infertilidad por anovulación en síndrome de ovario poliquístico. Revista Médica Sinergia, 6(2), 1-13. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=8373582
Chiliquinga, S., Aguirre, R., Agudo, M., Chú, Á. y Cuenca, S. (2017). Criterios diagnósticos y tratamiento integral terapéutico del síndrome de ovarios poliquísticos. Revista Cubana de Obstetricia y Ginecología, 43(3), 173-181. http://scielo.sld.cu/scielo.php?pid=S0138-600X2017000300018&script=sci_arttext&tlng=en
Deswal, R., Narwal, V., Dang, A. & Pundir, C. S. (2020). The prevalence of polycystic ovary syndrome: a brief systematic review. Journal of human reproductive sciences, 13(4), 261–271. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7879843/
Ding, H., Zhang, J., Zhang, F., Zhang, S., Chen, X., Liang, W. & Xie, Q. (2021). Resistance to the insulin and elevated level of androgen: a major cause of polycystic ovary syndrome. Frontiers in endocrinology, 12, 1-14. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fendo.2021.741764/full
Escobar-Morreale, H. F. (2018). Polycystic ovary syndrome: definition, aetiology, diagnosis and treatment. Nature Reviews Endocrinology, 14(5), 270-284. https://www.nature.com/articles/nrendo.2018.24
Guzmán López, J. A., Robles Lara, P. D., Rivera Contreras, O. E., Ramírez Velandia, F., Sepúlveda Sanguino, A. J. & Sepúlveda Agudelo, J. (2020). Review of diagnostic criteria for polycystic ovary syndrome. Medicas UIS, 33(3), 21-28. http://www.scielo.org.co/scielo.php?pid=S0121-03192020000300002&script=sci_abstract&tlng=en
Helvaci, N., Karabulut, E., Demir, A. U. & Yildiz, B. O. (2017). Polycystic ovary syndrome and the risk of obstructive sleep apnea: a meta-analysis and review of the literature. Endocrine Connections, 6(7), 437-445. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5574283/
Jazani, A. M., Azgomi, H. N. D., Azgomi, A. N. D. & Azgomi, R. N. D. (2019). A comprehensive review of clinical studies with herbal medicine on polycystic ovary syndrome (PCOS). DARU Journal of Pharmaceutical Sciences, 27(2), 863–877. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6895349/
Kim, C. H., Chon, S. J. & Lee, S. H. (2020). Effects of lifestyle modification in polycystic ovary syndrome compared to metformin only or metformin addition: a systematic review and meta-analysis. Scientific reports, 10(1), 1-13. https://link.springer.com/content/pdf/10.1038/s41598-020-64776-w.pdf
Kovanci, E. & Buster, J. E. (2015). Polycystic ovary syndrome. Clin Gynecol. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/9F82ABBA3DA35ACDC3F85B5CB4D301FB
Livadas, S., Anagnostis, P., Bosdou, J. K., Bantouna, D. & Paparodis, R. (2022). Polycystic ovary syndrome and type 2 diabetes mellitus: A state-of-the-art review. World journal of diabetes, 13(1), 5. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8771268/
Meier, R. K. (2018). Polycystic Ovary Syndrome. Nursing Clinics of North America. https://doi.org/10.1016/j.cnur.2018.04.008
Mirzohidovna, H. E. Z. (2021). Obesity as a risk factor for recurrent polycystic ovary disease. Asian journal of pharmaceutical and biological research, 10(3). https://www.ajpbr.org/index.php/ajpbr/article/view/41
Ong, M., Peng, J., Jin, X. & Qu, X. (2017). Chinese herbal medicine for the optimal management of polycystic ovary syndrome. The American Journal of Chinese Medicine, 45(03), 405-422. https://www.worldscientific.com/doi/abs/10.1142/S0192415X17500252
Penzias, A., Bendikson, K., Butts, S., et al. (2017). Role of metformin for ovulation induction in infertile patients with polycystic ovary syndrome (PCOS): a guideline. Fertility and sterility, 108(3), 426-441. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0015028217304855
Pérez Rojas, J. M. & Maroto Fernandez, K. E. (2018). Polycystic ovary syndrome (PCOS). Medicina Legal de Costa Rica, 35(1), 94-101. https://www.scielo.sa.cr/scielo.php?pid=S1409-00152018000100094&script=sci_arttext&tlng=en
Winnykamien, I., Dalibón, A. & Knoblovits, P. (2017). Síndrome de ovario poliquístico. Rev. Hosp. Ital. B. Aires, 37(1), 10-20. https://www1.hospitalitaliano.org.ar/multimedia/archivos/noticias_attachs/47/documentos/31087_10-20-Winnykamien-D.pdf
Woodward, A., Klonizakis, M. & Broom, D. (2020). Exercise and polycystic ovary syndrome. Physical Exercise for Human Health, 123-136. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-981-15-1792-1_8

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.