Mitkä hormonit vaikuttavat kuukautiskiertoon?
Useat hormonit vaikuttavat kuukautiskiertoon. Niillä on oma erityinen tehtävänsä, joka mahdollistaa sen, että kaikki etenee normaalisti. Nämä hormonit eivät ainoastaan säätele lisääntymisprosesseja, vaan ne vaikuttavat myös mielialaan sekä ihon kuntoon ja moniin muihin seikkoihin. Mitkä hormonit sitten vaikuttavat kuukautiskiertoon? Lue aiheesta lisää alta.
Kuukautiskiertoa säätelevät hormonit takaavat periaatteessa sen, että munasolu tekee mitä sen kuuluukin tehdä. Toisin sanoen hormonit luovat vaadittavat olosuhteet munasolun hedelmöitymiselle, ja jos hedelmöitymistä ei tapahdu, sen poistumiselle elimistöstä.
Nämä ovat monimutkaisia prosesseja ja onnistuvat ainoastaan siitä syystä, että kuukautiskiertoon vaikuttavat hormonit hoitavat hommansa. Nämä hormonit ovat seuraavat:
- FSH eli follikkelia stimuloiva hormoni
- LH eli luteinisoiva hormoni
- Estrogeeni
- Keltarauhashormoni
Kuukautiskierto
Kuukautiskierto koostuu kuudesta sisäisestä kierrosta, joista jokaisessa hormoneilla on merkittävä tehtävä. Kierrot ovat seuraavat:
- Munasarjakierto: Tämä prosessi tapahtuu munasarjassa ja siihen kuuluu kaksi vaihetta: munarakkulan kypsyminen ja keltarauhasvaihe. Ensimmäisessä elimistö tuottaa kypsän munasolun, mikä kulminoituu ovulaatioon; jälkimmäisessä hormonit luovat oikeat elimelliset olosuhteet hedelmöitymiselle.
- Kohdun limakalvon kierto: Kohdun limakalvon kierrossa kohdun limakalvo paksunee ja verisuonittuu. Jos munasolu ei hedelmöity, se poistuu elimistöstä kuukautisten kautta.
- Kohdunkaulan kierto: Tähän vaiheeseen kuuluu limanerityksen lisääntyminen ovulaatioon asti, minkä tarkoituksena on auttaa siemennestettä pääsemään kohtuun. Kierron viimeisessä vaiheessa nämä ominaisuudet häviävät.
- Kohdun seinämän kierto: Ovulaation aikana kohdun lihasseinämä supistuu siemennesteen avustamiseksi, minkä jälkeen se lepää.
- Emättimen kierto: Samoin kuin kohdun limakalvon kierrossa, emättimen seinämä paksunee ovulaatioon asti, ja jos hedelmöitymistä ei tapahdu, se irtoaa.
- Rintojen kierto: Rinnat kasvavat ennen kuukautisia ja saattavat tuntua aristavilta. Tätä ei tapahdu johdonmukaisesti ja jokainen kokee sen eri tavoin.
Jatka lukemista: Kuukautiskierron synkronoituminen naisilla
Hypotalamus: mitkä hormonit vaikuttavat kuukautiskiertoon
Kuukautiskiertoon vaikuttavat hormonit aloittavat toimintansa hypotalamuksessa. Hypotalamus erittää gonadotropiineja (GNRH), joiden pääasiallinen tehtävä on stimuloida kehon muiden hormonien tuotantoa, joita tarvitaan kohdun ja kohdun limakalvon valmistelemiseksi mahdollista hedelmöitystä varten.
Elimistö tuottaa kuukautiskiertoon vaikuttavia hormoneja myös hypofyysissä eli aivolisäkkeessä. Tätä rauhasta ohjailee hypotalamus, ja sen tehtävänä on erittää sekä FSH- että LH-hormoneja. Katsotaan tätä tarkemmin:
- FSH eli follikkelia stimuloiva hormoni: Elimistö erittää tätä kuukautiskierron ensimmäisessä vaiheessa vaikuttaen näin munasolun muodostumiseen ja kypsymiseen. Se stimuloi myös elimistön estrogeenituotantoa.
- LH eli luteinisoiva hormoni: Tämä kierto vaikuttaa osaltaan ovulaatioon edistäen elimistön progesteronituotantoa. Jos siittiö hedelmöittää munasolun, se suojelee raskautta ensimmäisinä viikkoina.
Näin FSH edesauttaa munasolun muodostumista ja myöhempää hedelmöitymistä. LH:ta puolestaan tuotetaan nopeasti; 9–12 tunnin päästä tästä vapautuu kypsä munasolu ja tapahtuu ovulaatio.
Tutustu myös: Kivulias ovulaatio – mitä voit tehdä sen helpottamiseksi?
Munasarjat ja hormonit
Munasarjatkin erittävät eräitä hormoneja kuukautiskierron aikana: estrogeenia ja keltarauhashormonia. Estrogeeni on naisten sukupuolihormoni, joka vaikuttaa naisten sukupuolielimiin. Sen lukuisista tehtävistä voimme mainita sen, että se estää toista hormonia, prolaktiinia, jonka tehtävänä on tuottaa rintamaitoa syntymän jälkeen.
Estrogeenia on itse asiassa useaa erilaista, mutta kaikkein tärkein kuukautiskierron näkökulmasta on estradioli. Tämä hormoni stimuloi kohdun limakalvon paksunemista ja verisuonittumista luoden otolliset olosuhteet raskaudelle.
Estrogeenin lisäksi myös keltarauhashormonilla on tärkeä tehtävä kuukautiskierrossa. Se auttaa kohdun limakalvoa kypsymään ja saa aikaan muutoksia koko lisääntymiselimistössä. Sen pääasialliset vaikutukset ovat seuraavat:
- Rintojen valmistelu imetystä varten.
- Kohdun limakalvon lihasten toiminnan vähentäminen, jotta ne eivät supistele ja näin estä raskautta.
- Ruumiinlämmön nostaminen hedelmöitymisen edistämiseksi.
- Kohdunkaulan liman vähentäminen muiden siittiöiden hidastamiseksi silloin, kun munasolu on hedelmöitynyt.
Useat hormonit vaikuttavat kuukautiskiertoon. Niillä on oma erityinen tehtävänsä, joka mahdollistaa sen, että kaikki etenee normaalisti. Nämä hormonit eivät ainoastaan säätele lisääntymisprosesseja, vaan ne vaikuttavat myös mielialaan sekä ihon kuntoon ja moniin muihin seikkoihin. Mitkä hormonit sitten vaikuttavat kuukautiskiertoon? Lue aiheesta lisää alta.
Kuukautiskiertoa säätelevät hormonit takaavat periaatteessa sen, että munasolu tekee mitä sen kuuluukin tehdä. Toisin sanoen hormonit luovat vaadittavat olosuhteet munasolun hedelmöitymiselle, ja jos hedelmöitymistä ei tapahdu, sen poistumiselle elimistöstä.
Nämä ovat monimutkaisia prosesseja ja onnistuvat ainoastaan siitä syystä, että kuukautiskiertoon vaikuttavat hormonit hoitavat hommansa. Nämä hormonit ovat seuraavat:
- FSH eli follikkelia stimuloiva hormoni
- LH eli luteinisoiva hormoni
- Estrogeeni
- Keltarauhashormoni
Kuukautiskierto
Kuukautiskierto koostuu kuudesta sisäisestä kierrosta, joista jokaisessa hormoneilla on merkittävä tehtävä. Kierrot ovat seuraavat:
- Munasarjakierto: Tämä prosessi tapahtuu munasarjassa ja siihen kuuluu kaksi vaihetta: munarakkulan kypsyminen ja keltarauhasvaihe. Ensimmäisessä elimistö tuottaa kypsän munasolun, mikä kulminoituu ovulaatioon; jälkimmäisessä hormonit luovat oikeat elimelliset olosuhteet hedelmöitymiselle.
- Kohdun limakalvon kierto: Kohdun limakalvon kierrossa kohdun limakalvo paksunee ja verisuonittuu. Jos munasolu ei hedelmöity, se poistuu elimistöstä kuukautisten kautta.
- Kohdunkaulan kierto: Tähän vaiheeseen kuuluu limanerityksen lisääntyminen ovulaatioon asti, minkä tarkoituksena on auttaa siemennestettä pääsemään kohtuun. Kierron viimeisessä vaiheessa nämä ominaisuudet häviävät.
- Kohdun seinämän kierto: Ovulaation aikana kohdun lihasseinämä supistuu siemennesteen avustamiseksi, minkä jälkeen se lepää.
- Emättimen kierto: Samoin kuin kohdun limakalvon kierrossa, emättimen seinämä paksunee ovulaatioon asti, ja jos hedelmöitymistä ei tapahdu, se irtoaa.
- Rintojen kierto: Rinnat kasvavat ennen kuukautisia ja saattavat tuntua aristavilta. Tätä ei tapahdu johdonmukaisesti ja jokainen kokee sen eri tavoin.
Jatka lukemista: Kuukautiskierron synkronoituminen naisilla
Hypotalamus: mitkä hormonit vaikuttavat kuukautiskiertoon
Kuukautiskiertoon vaikuttavat hormonit aloittavat toimintansa hypotalamuksessa. Hypotalamus erittää gonadotropiineja (GNRH), joiden pääasiallinen tehtävä on stimuloida kehon muiden hormonien tuotantoa, joita tarvitaan kohdun ja kohdun limakalvon valmistelemiseksi mahdollista hedelmöitystä varten.
Elimistö tuottaa kuukautiskiertoon vaikuttavia hormoneja myös hypofyysissä eli aivolisäkkeessä. Tätä rauhasta ohjailee hypotalamus, ja sen tehtävänä on erittää sekä FSH- että LH-hormoneja. Katsotaan tätä tarkemmin:
- FSH eli follikkelia stimuloiva hormoni: Elimistö erittää tätä kuukautiskierron ensimmäisessä vaiheessa vaikuttaen näin munasolun muodostumiseen ja kypsymiseen. Se stimuloi myös elimistön estrogeenituotantoa.
- LH eli luteinisoiva hormoni: Tämä kierto vaikuttaa osaltaan ovulaatioon edistäen elimistön progesteronituotantoa. Jos siittiö hedelmöittää munasolun, se suojelee raskautta ensimmäisinä viikkoina.
Näin FSH edesauttaa munasolun muodostumista ja myöhempää hedelmöitymistä. LH:ta puolestaan tuotetaan nopeasti; 9–12 tunnin päästä tästä vapautuu kypsä munasolu ja tapahtuu ovulaatio.
Tutustu myös: Kivulias ovulaatio – mitä voit tehdä sen helpottamiseksi?
Munasarjat ja hormonit
Munasarjatkin erittävät eräitä hormoneja kuukautiskierron aikana: estrogeenia ja keltarauhashormonia. Estrogeeni on naisten sukupuolihormoni, joka vaikuttaa naisten sukupuolielimiin. Sen lukuisista tehtävistä voimme mainita sen, että se estää toista hormonia, prolaktiinia, jonka tehtävänä on tuottaa rintamaitoa syntymän jälkeen.
Estrogeenia on itse asiassa useaa erilaista, mutta kaikkein tärkein kuukautiskierron näkökulmasta on estradioli. Tämä hormoni stimuloi kohdun limakalvon paksunemista ja verisuonittumista luoden otolliset olosuhteet raskaudelle.
Estrogeenin lisäksi myös keltarauhashormonilla on tärkeä tehtävä kuukautiskierrossa. Se auttaa kohdun limakalvoa kypsymään ja saa aikaan muutoksia koko lisääntymiselimistössä. Sen pääasialliset vaikutukset ovat seuraavat:
- Rintojen valmistelu imetystä varten.
- Kohdun limakalvon lihasten toiminnan vähentäminen, jotta ne eivät supistele ja näin estä raskautta.
- Ruumiinlämmön nostaminen hedelmöitymisen edistämiseksi.
- Kohdunkaulan liman vähentäminen muiden siittiöiden hidastamiseksi silloin, kun munasolu on hedelmöitynyt.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Otero Dadín, C., Rodríguez Salgado, D., & Andrade Fernández, E. (2009). Ciclos naturales de las hormonas sexuales y diferencias entre sexos en memoria. Actas Españolas de Psiquiatría, 37(2).
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.