Mitä ovat nielemishäiriöt?
Nielemishäiriöistä puhuttaessa viittaamme niihin häiriöihin, jotka muuttavat ruuan kulkua suusta vatsaan. Itse asiassa nielemishäiriöt ovat joukko erilaisia patologioita, jotka voivat poiketa toisistaan merkittävällä tavalla, mutta joiden yhteisenä tekijänä on niiden aiheuttamat vaikeudet nielemisprosessissa.
Sen lisäksi, että näillä häiriöillä on heterogeeninen alkuperä, voivat ne antaa itsestään merkkejä useiden eri oireiden muodossa. Joissain tapauksissa on selvää, että itse nielemisprosessissa esiintyy ongelmia, kuten kyvyttömyyttä niellä. Toisissa tapauksissa taas häiriöiden takana voi olla joukko erilaisia komplikaatioita, jotka johtuvat kyvyttömyydestä syödä kunnolla, ja usein täysin ilman, että siitä kärsivä henkilö olisi edes itse tietoinen nielemisongelmistaan.
Valitettavasti nielemishäiriöt ovat suhteellisen yleisiä. Niitä esiintyy enimmäkseen ikääntyneillä ihmisillä ja ne voivat pahimmassa tapauksessa johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten aliravitsemukseen tai elimistön kuivumiseen. Tämän vuoksi haluammekin avata tässä artikkelissa tarkemmin näiden häiriöiden syntyä, syitä ja sen aiheuttamia mahdollisia komplikaatioita.
Mitä elimistössämme tapahtuu nielemisen aikana?
Nielemisessä on kyse monimutkaisesta prosessista, johon osallistuvat suun ja nielun lihasten lisäksi myös kurkunpään ja ruokatorven lihaksia. Kuten moni meistä voikin arvata, nielemisen pääasiallisena tavoitteena on siirtää nauttimamme ruoka suusta vatsaan sen prosessoimiseksi ja sulattamiseksi.
Lihasten lisäksi joukko erilaisia hermoja osallistuu tähän toimintaan, joiden tehtävänä on auttaa koordinoimaan näiden lihasten liikkeitä. Nieleminen on itse asiassa jaettu kolmeen eri vaiheeseen: suun kautta tapahtuvaan nielemiseen, nielun kautta tapahtuvaan nielemiseen ja lopuksi ruokatorven kautta tapahtuvaan nielemiseen.
Nielemisen ensimmäisessä vaiheessa ruoka pureskellaan suussa. Hampaiden ja kielen avulla ruoka muutetaan pehmeäksi ja helposti käsiteltäväksi massaksi, joka kulkeutuu suun kautta tapahtuvan nielemisen mukana nieluun. Kun ruoka saapuu nieluun, nielemisen toinen vaihe alkaa.
Nielemisen toisessa vaiheessa edellä mainittujen lihaksen välinen koordinaatio on erityisen tärkeää. Tällä tapaa ruokaa estetään pääsemästä nielun ja henkitorven väliseen kurkunpäähän, sillä tämä aiheuttaisi hengitysvaikeuksia ja jopa tukehtumista. Toistaiseksi vielä tässä vaiheessa tapahtuva nieleminen on vapaaehtoista toimintaa, jota ohjailemme itse tietoisesti.
Kaikkien näiden lihasten yhteisymmärryksessä tapahtuva liike saa ruokamassan vihdoin siirtymään ruokatorveen ja estää sitä esimerkiksi kulkeutumasta hengitysteihin tai palautumasta nenään. Kun ruoka saapuu viimeiseen vaiheeseen eli ruokatorveen, kulkeutuu se vatsaan peristaltiikan eli suoliston rytmisen supistusliikkeen ansiosta. Kyseessä on toisin sanoen sarja tahattomia lihasten supistuksia ja rentoutumisia, jotka saavat ruoan laskeutumaan ruoansulatuskanavaa pitkin ilman, että meidän tulisi tietoisesti suorittaa tiettyjä liikkeitä sen saavuttamiseksi.
Mitä nielemishäiriöt ovat?
Kuten olemme aikaisemmin jo todenneet, nielemishäiriöt koostuvat sarjasta erilaisia patologioita, joiden ainoa yhteinen piirre on se, että ne vaikuttavat nielemisprosessiin. Toisin sanoen niillä voi olla sekä hyvin erilainen alkuperä (heterogeeninen alkuperä) että niissä voi ilmetä hyvin erilaisia oireita tapauksesta riippuen.
Useimmat nielemishäiriöt aiheuttavat kuitenkin dysfagiaa, mikä tarkoittaa nielemisvaikeuksia. Se muistuttaa tunnetta siitä, että ruoka ei kulje kunnolla tai sen liike pysähtyy jossain kohtaa kaulaa. On arvioitu, että jopa lähes 15 prosentilla yli 50-vuotiaista ihmisistä esiintyy dysfagiaa. Lisäksi se on yksi ruokatorven tai nielun kasvaimen pääasiallisista oireista. Näiden patologioiden vakavuuden vuoksi onkin tärkeää, että nielemisvaikeuksien ilmetessä niistä kärsivä henkilö suuntaa heti lääkärin vastaanotolle oikein diagnoosin selvittämiseksi.
Lisäksi nielemishäiriöitä voi esiintyä nenän kautta kulkeutuvan ruoan ulos tulon tai hengitykseen liittyvien oireiden, kuten yskän ja tukehtumisen tunteen yhteydessä. Joissakin tapauksissa juuri nautittu ruoka nousee heti takaisin nieluun tai suuhun.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: 8 varhaista kurkkusyövän merkkiä – älä sivuuta näitä
Mitä muita oireita nielemishäiriöt voivat saada aikaan?
Toinen yleinen merkki, joka ilmenee usein nielemiseen liittyvien häiriöiden kanssa, on kipu nieltäessä. Tämän kivun kuvaamiseen on itse asiassa kehitetty myös lääketieteellinen termi eli odynofagia. Nieltäessä tuntuvaa kipua esiintyy yleensä niissä tapauksissa, joissa nieluun tai ruokatorveen kohdistuu vaurioita. Tämä kipu on yleinen tietyissä infektioissa ja sitä voi esiintyä myös tavallisen flunssan yhteydessä tulehtuneen kurkun tai nielun tapauksessa.
On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että kaikki nielemishäiriöt eivät anna itsestään merkkejä yhtä ilmiselvien oireiden kautta. Kuten olemme jo aikaisemmin todenneet, joskus ainoita nielemishäiriöön viittaavia oireita ovat nielemisprosessin muutoksesta johtuvat komplikaatiot.
Näistä esimerkkinä voimme mainita hengityselinten komplikaatiot, joita voi itse asiassa esiintyä varsin usein. Näitä komplikaatioita tapahtuu silloin, että pureskeltu ruoka päätyy hengityselimiin. Tämä liittyy lukuisiin eri infektioihin, kuten keuhkokuumeeseen, sillä keuhkot eivät ole valmiita vastaanottamaan ja käsittelemään ruokaa.
Toinen patologinen tilanne, jossa nielemishäiriöt eivät tuota potilaalla tyypillisiä yllä mainittuja oireita, on henkilö, joka sairastaa Parkinsonin tautia. Osalla Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla tauti nimittäin vaikuttaa erityisesti ruoansulatukseen sen lisäksi, että monet näistä potilaista eivät kykene ilmaisemaan oireita täysin selkeästi. Juuri Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla onkin nielemishäiriöiden takia suurempi taipumus kärsiä aliravitsemuksesta ja elimistön kuivumisesta.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Ruokatorven akalasia: oireet ja hoito
Muista vielä…
Kaikkien nielemiseen vaikuttavien ongelmien tapauksessa on tärkeää, että käännyt omat lääkärisi puoleen mahdollisimman pian. Vaikka nielemishäiriöt eivät aina ole merkki vakavammasta patologiasta, näiden häiriöiden takana olevat syyt poikkeavat toisistaan merkittävästi ja siksi lääkärillä käynti onkin näissä tapauksissa välttämätöntä oikean diagnoosin määrittämiseksi.
Nielemishäiriöistä puhuttaessa viittaamme niihin häiriöihin, jotka muuttavat ruuan kulkua suusta vatsaan. Itse asiassa nielemishäiriöt ovat joukko erilaisia patologioita, jotka voivat poiketa toisistaan merkittävällä tavalla, mutta joiden yhteisenä tekijänä on niiden aiheuttamat vaikeudet nielemisprosessissa.
Sen lisäksi, että näillä häiriöillä on heterogeeninen alkuperä, voivat ne antaa itsestään merkkejä useiden eri oireiden muodossa. Joissain tapauksissa on selvää, että itse nielemisprosessissa esiintyy ongelmia, kuten kyvyttömyyttä niellä. Toisissa tapauksissa taas häiriöiden takana voi olla joukko erilaisia komplikaatioita, jotka johtuvat kyvyttömyydestä syödä kunnolla, ja usein täysin ilman, että siitä kärsivä henkilö olisi edes itse tietoinen nielemisongelmistaan.
Valitettavasti nielemishäiriöt ovat suhteellisen yleisiä. Niitä esiintyy enimmäkseen ikääntyneillä ihmisillä ja ne voivat pahimmassa tapauksessa johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten aliravitsemukseen tai elimistön kuivumiseen. Tämän vuoksi haluammekin avata tässä artikkelissa tarkemmin näiden häiriöiden syntyä, syitä ja sen aiheuttamia mahdollisia komplikaatioita.
Mitä elimistössämme tapahtuu nielemisen aikana?
Nielemisessä on kyse monimutkaisesta prosessista, johon osallistuvat suun ja nielun lihasten lisäksi myös kurkunpään ja ruokatorven lihaksia. Kuten moni meistä voikin arvata, nielemisen pääasiallisena tavoitteena on siirtää nauttimamme ruoka suusta vatsaan sen prosessoimiseksi ja sulattamiseksi.
Lihasten lisäksi joukko erilaisia hermoja osallistuu tähän toimintaan, joiden tehtävänä on auttaa koordinoimaan näiden lihasten liikkeitä. Nieleminen on itse asiassa jaettu kolmeen eri vaiheeseen: suun kautta tapahtuvaan nielemiseen, nielun kautta tapahtuvaan nielemiseen ja lopuksi ruokatorven kautta tapahtuvaan nielemiseen.
Nielemisen ensimmäisessä vaiheessa ruoka pureskellaan suussa. Hampaiden ja kielen avulla ruoka muutetaan pehmeäksi ja helposti käsiteltäväksi massaksi, joka kulkeutuu suun kautta tapahtuvan nielemisen mukana nieluun. Kun ruoka saapuu nieluun, nielemisen toinen vaihe alkaa.
Nielemisen toisessa vaiheessa edellä mainittujen lihaksen välinen koordinaatio on erityisen tärkeää. Tällä tapaa ruokaa estetään pääsemästä nielun ja henkitorven väliseen kurkunpäähän, sillä tämä aiheuttaisi hengitysvaikeuksia ja jopa tukehtumista. Toistaiseksi vielä tässä vaiheessa tapahtuva nieleminen on vapaaehtoista toimintaa, jota ohjailemme itse tietoisesti.
Kaikkien näiden lihasten yhteisymmärryksessä tapahtuva liike saa ruokamassan vihdoin siirtymään ruokatorveen ja estää sitä esimerkiksi kulkeutumasta hengitysteihin tai palautumasta nenään. Kun ruoka saapuu viimeiseen vaiheeseen eli ruokatorveen, kulkeutuu se vatsaan peristaltiikan eli suoliston rytmisen supistusliikkeen ansiosta. Kyseessä on toisin sanoen sarja tahattomia lihasten supistuksia ja rentoutumisia, jotka saavat ruoan laskeutumaan ruoansulatuskanavaa pitkin ilman, että meidän tulisi tietoisesti suorittaa tiettyjä liikkeitä sen saavuttamiseksi.
Mitä nielemishäiriöt ovat?
Kuten olemme aikaisemmin jo todenneet, nielemishäiriöt koostuvat sarjasta erilaisia patologioita, joiden ainoa yhteinen piirre on se, että ne vaikuttavat nielemisprosessiin. Toisin sanoen niillä voi olla sekä hyvin erilainen alkuperä (heterogeeninen alkuperä) että niissä voi ilmetä hyvin erilaisia oireita tapauksesta riippuen.
Useimmat nielemishäiriöt aiheuttavat kuitenkin dysfagiaa, mikä tarkoittaa nielemisvaikeuksia. Se muistuttaa tunnetta siitä, että ruoka ei kulje kunnolla tai sen liike pysähtyy jossain kohtaa kaulaa. On arvioitu, että jopa lähes 15 prosentilla yli 50-vuotiaista ihmisistä esiintyy dysfagiaa. Lisäksi se on yksi ruokatorven tai nielun kasvaimen pääasiallisista oireista. Näiden patologioiden vakavuuden vuoksi onkin tärkeää, että nielemisvaikeuksien ilmetessä niistä kärsivä henkilö suuntaa heti lääkärin vastaanotolle oikein diagnoosin selvittämiseksi.
Lisäksi nielemishäiriöitä voi esiintyä nenän kautta kulkeutuvan ruoan ulos tulon tai hengitykseen liittyvien oireiden, kuten yskän ja tukehtumisen tunteen yhteydessä. Joissakin tapauksissa juuri nautittu ruoka nousee heti takaisin nieluun tai suuhun.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: 8 varhaista kurkkusyövän merkkiä – älä sivuuta näitä
Mitä muita oireita nielemishäiriöt voivat saada aikaan?
Toinen yleinen merkki, joka ilmenee usein nielemiseen liittyvien häiriöiden kanssa, on kipu nieltäessä. Tämän kivun kuvaamiseen on itse asiassa kehitetty myös lääketieteellinen termi eli odynofagia. Nieltäessä tuntuvaa kipua esiintyy yleensä niissä tapauksissa, joissa nieluun tai ruokatorveen kohdistuu vaurioita. Tämä kipu on yleinen tietyissä infektioissa ja sitä voi esiintyä myös tavallisen flunssan yhteydessä tulehtuneen kurkun tai nielun tapauksessa.
On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että kaikki nielemishäiriöt eivät anna itsestään merkkejä yhtä ilmiselvien oireiden kautta. Kuten olemme jo aikaisemmin todenneet, joskus ainoita nielemishäiriöön viittaavia oireita ovat nielemisprosessin muutoksesta johtuvat komplikaatiot.
Näistä esimerkkinä voimme mainita hengityselinten komplikaatiot, joita voi itse asiassa esiintyä varsin usein. Näitä komplikaatioita tapahtuu silloin, että pureskeltu ruoka päätyy hengityselimiin. Tämä liittyy lukuisiin eri infektioihin, kuten keuhkokuumeeseen, sillä keuhkot eivät ole valmiita vastaanottamaan ja käsittelemään ruokaa.
Toinen patologinen tilanne, jossa nielemishäiriöt eivät tuota potilaalla tyypillisiä yllä mainittuja oireita, on henkilö, joka sairastaa Parkinsonin tautia. Osalla Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla tauti nimittäin vaikuttaa erityisesti ruoansulatukseen sen lisäksi, että monet näistä potilaista eivät kykene ilmaisemaan oireita täysin selkeästi. Juuri Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla onkin nielemishäiriöiden takia suurempi taipumus kärsiä aliravitsemuksesta ja elimistön kuivumisesta.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Ruokatorven akalasia: oireet ja hoito
Muista vielä…
Kaikkien nielemiseen vaikuttavien ongelmien tapauksessa on tärkeää, että käännyt omat lääkärisi puoleen mahdollisimman pian. Vaikka nielemishäiriöt eivät aina ole merkki vakavammasta patologiasta, näiden häiriöiden takana olevat syyt poikkeavat toisistaan merkittävästi ja siksi lääkärillä käynti onkin näissä tapauksissa välttämätöntä oikean diagnoosin määrittämiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Definición de deglución – Qué es, Significado y Concepto. (n.d.). Retrieved September 5, 2019, from https://definicion.de/deglucion/
- Lacau St Guily, J., Périé, S., Bruel, M., Roubeau, B., Susini, B., & Gaillard, C. (2005). Trastornos de la deglución del adulto. Diagnóstico y tratamiento. EMC – Otorrinolaringología, 34(3), 1–19. https://doi.org/10.1016/S1632-3475(05)44288-5
- Ponce, M., Garrigues, V., Ortiz, V., & Ponce, J. (2007). Trastornos de la deglución: un reto para el gastroenterólogo. Gastroenterología y Hepatología, 30(8), 487–497. https://doi.org/10.1157/13110504
- Trastornos de la deglución : National Institute of Neurological Disorders and Stroke (NINDS). (n.d.). Retrieved September 5, 2019, from https://espanol.ninds.nih.gov/trastornos/trastornos_de_la_deglucion.htm
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.