Mitä ovat kognitiiviset toiminnot?

Kognitiiviset toiminnot ovat ihmisen älyllisiä kykyjä. Niiden ansiosta voimme suorittaa perusajattelutoimintoja, kuten seuraavia:

• Valitseminen
• Tietojen vastaanottaminen
• Tiedon varastoiminen
• Asioiden muuttaminen
• Tiimityöskentely
• Tiedonhaku

Käytännössä kognitiiviset toiminnot antavat meille mahdollisuuden suorittaa kaikenlaisia päivittäisiä toimintoja. Niihin kuuluvat esimerkiksi asioiden hahmottaminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen ja musiikin kuuntelu. Ilman näitä taitoja meidän ei ole mahdollista olla vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa.

Tyyppejä on useita, mutta ne kaikki liittyvät toisiinsa. Siksi, jos jokin näistä toiminnoista muuttuu, on erittäin todennäköistä, että se vaikuttaa myös muihin kognitiivisiin toimintoihin.

Mitä ovat kognitiiviset toiminnot?

Kognitiiviset toiminnot ovat henkisiä prosesseja, joiden avulla voimme suorittaa minkä tahansa tehtävän tai toiminnan. Lyhyesti sanottuna voisimme sanoa, että ne ovat toimintoja, joiden avulla voimme vastaanottaa, suodattaa ja käsitellä tietoa.

Kuten olemme jo todenneet, niitä on useita erilaisia. Katsotaanpa niitä hieman tarkemmin.

Tietoisuus

Tämä on kyky, jonka avulla voimme olla tietoisia itsestämme ja kontekstista, jossa olemme tietyllä hetkellä. On olennaista paikantaa itsemme ajassa, tilassa ja henkilökohtaisessa todellisuudessamme.

Tämä kyky ilmenee kolmella tavalla:

1. Henkilökohtainen: Tämä on kyky omaksua ja integroida tietoa omasta identiteetistä ja henkilökohtaisesta historiasta.
2. Ajallinen: Tämä on kyky sijoittaa tapahtumat tai tilanteet ajassa kronologisesti.
3. Spatiaalinen orientaatio: Tämä on kyky tunnistaa missä olemme, minne olemme menossa tai mistä olemme tulossa.

Tiedon vastaanottaminen aistien avulla

Tiedon vastaanottaminen tarkoittaa kykyä tunnistaa aiemmin opittu tieto. Näitä kykyjä on yksinkertaisia ​​ja monimutkaisia.

Ensimmäiset ovat sellaisia, joissa on mukana vain yksi aisti. Jälkimmäiseen liittyy useita aisteja samanaikaisesti.

Tästä näkökulmasta katsottuna löydämme seuraavanlaisia tiedon vastaanottamiseen liittyviä kykyjä:

• Visuaalisen tiedon vastaanottaminen: Kyky tunnistaa ärsykkeet näköaistin avulla.
• Auditiivisen tiedon vastaanottaminen: Ärsykkeiden tunnistaminen kuuloaistin avulla.
• Hajujen vastaanottaminen: Kyky tunnistaa ärsykkeet hajuaistin avulla.
• Makujen vastaanottaminen: Ärsykkeiden tunnistaminen makuaistin avulla.
• Tuntemusten vastaanottaminen: Kyky tunnistaa ärsykkeitä kosketusaistin avulla.
• Kehoskeeman vastaanottaminen: Kehon ja sen osien tunnistaminen kokonaisuutena sekä sen, mitä sen jokaiselle elementille voidaan tehdä (tämä sisältää myös kehon suuntaamisen tiettyyn tilaan).

Lue myös: Tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö

Näkökyky sallii meidän olla kosketuksissa todellisuuden kanssa, mutta se ei toimi yksin. Todellisuudessa se yhdistyy kaikkiin muihin aisteihin.

Havaitseminen

Havaitseminen tarkoittaa kykyä luoda aktivointitila, ohjata sitä ja ylläpitää sitä riittävällä tasolla, jotta tietoa voidaan käsitellä oikein. Se viittaa havainnointi- ja valppausprosesseihin, joiden avulla voimme tulla tietoisiksi siitä, mitä ympäristössämme tapahtuu.

Havainnointia on kolmea eri tyyppiä:

• Jatkuva havainnointi: Tällä tarkoitetaan huomion keskittämistä johinkin pitkän aikaa. Tämä tila tunnetaan myös valppaustilana.
• Valikoiva havainnointi: Tämä tarkoittaa keskittymistä johonkin ilman, että muut ärsykkeet häiritsevät tätä prosessia.
• Vuorotteleva havainnointi: Tämä tarkoittaa huomion siirtämistä tehtävästä toiseen sujuvasti.

On myös toinen kyky, joka liittyy havainnoinnin kognitiivisiin toimintoihin. Tämä on tiedon käsittelyn nopeus. Tämä tarkoittaa aikaa, joka menee vastauksen antamiseen ärsykkeen vastaanottamisen jälkeen.

Johtaminen

Tämä kyky on vastuussa monimutkaisista henkisitä prosesseista. Näin voimme suunnitella, organisoida, ohjata  ja arvioida käyttäytymistämme, joko sopeutuaksemme tilanteeseen tai saavuttaaksemme päämäärämme.

Johtamiseen kuuluvat seuraavat:

• Päättely on kykyä yhdistää ajatuksia tai käsitteitä, joiden avulla voidaan tehdä johtopäätös.
• Joustavuus on kykyä muokata käyttäytymisstrategiaa niin, että on mahdollista sopeutua tietyn todellisuuden uusiin vaatimuksiin.
• Estäminen on kyky sivuuttaa ärsykkeitä tai vähän tärkeitä tietoja.
• Ajan mittaaminen tarkoittaa kykyä arvioida ajan kulumista tai tapahtuman kestoa.
• Suunnittelu on kykyä kehittää tehokkaita tapoja tavoitteen saavuttamiseksi.
• Työmuisti on monimutkainen järjestelmä, joka mahdollistaa mielessäsi olevan tiedon ylläpitämisen, manipuloinnin ja muuntamisen.
• Päätöksenteko tarkoittaa kykyä verrata ja punnita erilaisia ​​vaihtoehtoja sekä niiden mahdollisia tuloksia ja seurauksia.
• Kaksoissuorituskyky tarkoittaa kykyä suorittaa kahta tehtävää samanaikaisesti ilman että huomio herpaantuu.
• Multitasking tarkoittaa kykyä tehdä monia asioita samanaikaisesti.

Praksiat eli motorisen toiminnan ohjailu

Praksiat ovat kognitiivisia toimintoja, jotka mahdollistavat organisoidun liikkeen saavuttamisen tavoitteen tai toimintasuunnitelman toteuttamisen. Niihin sisältyy myös tietoa esineistä tai työkaluista, joiden avulla liike tai toiminta suoritetaan.

Praksioita on neljää eri tyyppiä:

1. Ideomotorinen: Tämä tarkoittaa kykyä suorittaa yksinkertainen ele tai liike tarkoituksella.
2. Käsitteeellinen: Tämä tarkoittaa kykyä manipuloida esineitä toimintosarjan avulla. Se edellyttää tietoa kohteesta, sen toiminnasta, toiminnan tuloksesta ja suoritettavista vaiheista.
3. Kasvopraksia: Tämä on kykyä suorittaa vapaaehtoisia liikkeitä kasvojen osilla.
4. Visokonstruktiivinen: Tämä sisältää piirustuksen tai kuvion tekemisen, sen suunnittelun ja tarvittavien liikkeiden suorittamisen sen aikaansaamiseksi.

Kielellinen ilmaisu

Kieli on yksi monimutkaisimmista ja perustavanlaatuisimmista kognitiivisista toiminnoista. Se sisältää kyvyn käyttää ääniä tai kirjoitettuja merkkejä, jotka symboloivat esineitä tai ideoita. Tällaisten merkkien on oltava kieliyhteisön tai samaa kieltä puhuvien ihmisten käytäntöjen mukaisia.

Kielessä on useita prosesseja:

• Nimeäminen on kykyä nimetä ihmisiä, esineitä tai tosiasioita.
• Sanasto on tietomme sanoista ja niiden merkityksestä.
• Ilmaisu on kykymme muotoilla järkeviä ideoita käyttämällä oikeita kielioppijärjestelmiä.
• Ymmärtäminen on kykymme ymmärtää kieltä.
• Erottaminen antaa meille mahdollisuuden erottaa ja tulkita kielen eri sisältöjä.
• Toisto on kykymme tuottaa samanlaisia ​​ääniä kuin olemme kuulleet.
• Kirjoittamiseen kuuluu ideoiden muuntaminen kuviksi, symboleiksi ja hahmoiksi.
• Lukeminen tarkoittaa kykyä tulkita kuvia, symboleja, merkkejä ja muuntaa ne sitten puheeksi.
• Sujuvuus on kykyä tuottaa kielellistä sisältöä nopeasti ja tehokkaasti.

Lue myös: Mindfulnessiin perustuva kognitiivinen terapia

Muisti

Muisti on yksi tärkeimmistä kognitiivisista toiminnoista. Se määritellään kyvyksi koodata, tallentaa ja hakea oppimisen tai kokemusten sisältämää tietoa.

Muisteja on kolme perustyyppiä:

1. Episodinen muisti: Tämä liittyy koettuihin tapahtumiin tai tilanteisiin, tunnistettavissa olevaan aikaan ja tilaan.
2. Semanttinen muisti: Tämä viittaa tietoon yleensä.
3. Proseduurimuisti: Tämä viittaa jo opittujen toimien sarjaan.

Sosiaalinen kognitio

Toinen kognitiivinen taito on sosiaalinen kognitio. Tämä vastaa älyllisiä ja emotionaalisia prosesseja, jotka mahdollistavat sosiaalisesta maailmasta tulevan tiedon analysoinnin, tulkinnan, muistamisen ja käytön.

Tämä on tapa, jolla suhteita itseensä ja muihin käsitellään henkisesti. Sen avulla voimme tunnistaa ja ymmärtää omia sekä muiden tunteita. Se on sekä sosiaalisen käyttäytymisen että empatian perusta.

Visuospatiaaliset taidot

Visuospatiaaliset taidot viittaavat kykyyn henkisesti esittää, analysoida ja käsitellä asioita sekä esineitä. Sen avulla voimme esimerkiksi laskea kahden kohteen välisen etäisyyden. Sen avulla voimme myös kuvitella paikkoja, joista meille puhutaan, tai arvailla, miltä tila näyttää, kun siihen on tehty joitain muutoksia.

Pidä huolta kognitiivisista toiminnoistasi terveillä elämäntavoilla

Kognitiiviset toiminnot ovat toimintamme perusta maailmassa. Nämä valmiudet voivat heiketä useiden tekijöiden, kuten ikääntymisen, sairauden, päihteiden väärinkäytön tai passiivisuuden vuoksi.

Sitä vastoin kognitiiviset toiminnot säilyvät erittäin hyvässä kunnossa, kun henkilö omaksuu terveellisen elämäntavan. Fyysinen aktiivisuus, tasapainoinen ruokavalio, stressin vähentäminen sekä virkistävä sosiaalinen elämä ovat tapoja huolehtia näistä arvokkaista kyvyistä.