Mistä tiedät, että joku valehtelee?
Eikö olisi mahtavaa omistaa valheenpaljastin, jota voisit sitten käyttää ihan kenen tahansa analysoimiseksi? Tämä ei ikävä kyllä ole mahdollista, mutta meillä on kuitenkin ihmisinä aistit ja “vaistot”, jotka voivat osoittaa jos joku valehtelee. Lisäksi meillä on tietenkin kehittynyt ajattelumme.
Nyt siis kerromme, miten tunnistat paremmin ympärilläsi olevien ihmisten valehtelun.
Onko mahdollista huomata, että joku valehtelee?
Seuraava toteamus voi tuntua kummalliselta, mutta valehteleminen on erittäin tavallista ihmisen käytöstä.
Vaikka joku valehtelisi, hän ei välttämättä tee sitä tarkoituksella. On tietysti myös ihmisiä, jotka tekevät niin usein ja tarkoituksella, ja tällöin ei välttämättä ole helppoa tunnistaa valheita.
Voit opetella huomaamaan seuraavat merkit, jotka kertovat valehtelusta tai totuuden kiertämisestä keskustelussa:
1. Aivan liikaa sanoja
Ihmiset, jotka valehtelevat usein, puhuvat nopeasti ja antavat enemmän yksityiskohtaista tietoa kuin on tarpeen. He tekevät tämän vakuuttaakseen toisen sanomisistaan.
Tämä “sanaoksennus” yhdistyy runsaaseen elehtimiseen sekä lauseisiin kuten “Rehellisesti sanottuna…” ja “Jos nyt ollaan ihan rehellisiä…”.
2. Kasvojen mikroilmeet
Mikroilmeet ovat kasvojen ilmeitä, jotka voivat helposti jäädä huomaamatta, jos niihin ei kiinnitetä tarkkaa huomiota – ne ovat ohitse sekunnissa.
Kun joku valehtelee, hän saattaa nostaa kulmakarvojaan, rypistää otsaansa tai tehdä toistuvia liikkeitä huulillaan.
3. Epäjohdonmukaisuus
Jos olet rehellinen, kerrot kenties saman tarinan useampaan kertaan ihan samanlaisena. Jos taas valehtelet, saatat käyttää lauseita, jotka kumoavat aiempia sanomisiasi.
Pelkistettynä esimerkkinä, jos vaikka sanot että lomalla satoi, ja myöhemmin sanotkin että lomalla paistoi aurinko, asia on selvä: valehtelet jommalla kummalla kerralla.
Sanojen sekä kasvojen ilmeiden tai kehonkielen välillä voi myös olla risritiitaa. Jos joku puhuu surullisesta asiasta, mutta hymyilee, saattaa olla, ettei kyseessä ole totuus.
4. Nenän ja suun koskettaminen
Tämä on yksi tavallisimmista merkeistä valehtelusta.
Kyseessä on alitajuinen reaktio, joka voi osoittaa, että valehtelija ajattelee näin: “Peitän suuni, sillä valehtelen” tai “En halua, että hän katsoo huuliani, kun kätken tietoa”.
Kun joku koskettaa pakonomaisesti nenäänsä, eikä kyse ole allergiasta tai kylmyydestä, tämä voi johtua adrenaliinin lisääntymisestä nenän hiussuonissa ahdistuneisuuden tai stressin vuoksi, jota valehtelu aiheuttaa.
5. Lapsellinen käytös
Lapsellisesti puhuminen tai “makeilevan” äänen käyttö on myöskin mahdollinen merkki valehtelusta.
Jotkut meistä ovat eläneet kodissa, jossa valheet hyväksyttiin ja annettiin anteeksi, jos ne koskivat jotakin “söpöä”.
Pienet lapset voivat vaikuttaa herttaisilta, kun he valehtelevat tai kun heillä on pahat mielessä, mutta jos aikuinen käyttäytyy näin, tulee olla varuillaan.
6. Silmän liikkeet
Jos haluat selvittää, valehteleeko toinen, katso hänen kasvojaan.
On normaalia, että silmät liikkuvat edestakaisin, kun ihminen ei keskity. Ole kuitenkin tarkkana, sillä jos toinen katsoo ylös yrittääkseen muistaa jotakin, tässä ei ole kyseessä sama asia kuin vasemmalta oikealle katsominen nopeasti – syynä voi olla totuuden peittely.
Valehtelijat välttävät usein katsekontaktia juttelukumppaninsa kanssa tai keskittyvät tiettyyn asiaan henkilön takana.
Tulee myös muistaa, että moni “ammattivalehtelija” on harjoitellut asiaa ja opetellut katsomaan toisen silmiin niin, että hänet nähdään rehellisenä ihmisenä.
7. Hengitys
Valehtelemisen tuottama stressi voi muuttaa hengitystä etenkin, jos henkilö tuntee syyllisyyttä sanoistaan tai kokee painetta.
Hänen voi myös olla vaikeaa niellä sylkeä tai selvittää kurkkuaan, sillä suu ja kurkku ovat kuivat. Saatat nähdä hänen nuolevan huuliaan, tai rinta voi liikkua ylös-alas. Hengitys voi tapahtua nenän kautta tai se voi olla raskasta.
8. Ääni
Ole tarkkana muutoksissa ihmisen äänensävyssä, sillä ääni voi olla selkeä valehtelun paljastaja.
Ehkäpä keskustelu aloitetaan hitaammin tai nopeammin kuin normaalisti, äänensävy on terävä tai sanat “vapisevat”. Valehtelun oireita ovat myös änkytys ja höpötys.
9. Hikoilu
On normaalia, että ihminen hikoilee paljon ollessaan epämukavassa tilanteessa. Ehkäpä hän siis sanoo “Onpa täällä kuuma!”, vaikka tilassa olisi kylmä.
Hikoilun analysointi onkin yksi valheenpaljastuskoneen menetelmistä – jos henkilön kädet tai vaatteet ovat hiestä märät, tämä voi johtua valehtelemisesta.
10. Tunteiden ilmaiseminen
Vastausten ajoitus ja ihmisen käytös voivat kertoa siitä, että hän ei puhu totta. Jos kysyt jotakin ja toinen vastaa heti, on hyvinkin mahdollista, että hän valehtelee. Ehkäpä hänen vastauksensa on harjoiteltu etukäteen.
Kiinnitä huomiota myös siihen, jos toinen puolustaa itseään jatkuvasti, jos hän kiertää kysymykset vastaamalla aivan epäoleellisilla lauseilla, sekä siihen, miten kehonkieli muuttuu sanojen tai lauseiden aikana. Ole varuillasi, jos keskustelukumppanisi käyttää samoja sanoja kuin sinä vastatessaan kysymyksiisi, tai jos hän vastaa kysymyksellä.
Eikö olisi mahtavaa omistaa valheenpaljastin, jota voisit sitten käyttää ihan kenen tahansa analysoimiseksi? Tämä ei ikävä kyllä ole mahdollista, mutta meillä on kuitenkin ihmisinä aistit ja “vaistot”, jotka voivat osoittaa jos joku valehtelee. Lisäksi meillä on tietenkin kehittynyt ajattelumme.
Nyt siis kerromme, miten tunnistat paremmin ympärilläsi olevien ihmisten valehtelun.
Onko mahdollista huomata, että joku valehtelee?
Seuraava toteamus voi tuntua kummalliselta, mutta valehteleminen on erittäin tavallista ihmisen käytöstä.
Vaikka joku valehtelisi, hän ei välttämättä tee sitä tarkoituksella. On tietysti myös ihmisiä, jotka tekevät niin usein ja tarkoituksella, ja tällöin ei välttämättä ole helppoa tunnistaa valheita.
Voit opetella huomaamaan seuraavat merkit, jotka kertovat valehtelusta tai totuuden kiertämisestä keskustelussa:
1. Aivan liikaa sanoja
Ihmiset, jotka valehtelevat usein, puhuvat nopeasti ja antavat enemmän yksityiskohtaista tietoa kuin on tarpeen. He tekevät tämän vakuuttaakseen toisen sanomisistaan.
Tämä “sanaoksennus” yhdistyy runsaaseen elehtimiseen sekä lauseisiin kuten “Rehellisesti sanottuna…” ja “Jos nyt ollaan ihan rehellisiä…”.
2. Kasvojen mikroilmeet
Mikroilmeet ovat kasvojen ilmeitä, jotka voivat helposti jäädä huomaamatta, jos niihin ei kiinnitetä tarkkaa huomiota – ne ovat ohitse sekunnissa.
Kun joku valehtelee, hän saattaa nostaa kulmakarvojaan, rypistää otsaansa tai tehdä toistuvia liikkeitä huulillaan.
3. Epäjohdonmukaisuus
Jos olet rehellinen, kerrot kenties saman tarinan useampaan kertaan ihan samanlaisena. Jos taas valehtelet, saatat käyttää lauseita, jotka kumoavat aiempia sanomisiasi.
Pelkistettynä esimerkkinä, jos vaikka sanot että lomalla satoi, ja myöhemmin sanotkin että lomalla paistoi aurinko, asia on selvä: valehtelet jommalla kummalla kerralla.
Sanojen sekä kasvojen ilmeiden tai kehonkielen välillä voi myös olla risritiitaa. Jos joku puhuu surullisesta asiasta, mutta hymyilee, saattaa olla, ettei kyseessä ole totuus.
4. Nenän ja suun koskettaminen
Tämä on yksi tavallisimmista merkeistä valehtelusta.
Kyseessä on alitajuinen reaktio, joka voi osoittaa, että valehtelija ajattelee näin: “Peitän suuni, sillä valehtelen” tai “En halua, että hän katsoo huuliani, kun kätken tietoa”.
Kun joku koskettaa pakonomaisesti nenäänsä, eikä kyse ole allergiasta tai kylmyydestä, tämä voi johtua adrenaliinin lisääntymisestä nenän hiussuonissa ahdistuneisuuden tai stressin vuoksi, jota valehtelu aiheuttaa.
5. Lapsellinen käytös
Lapsellisesti puhuminen tai “makeilevan” äänen käyttö on myöskin mahdollinen merkki valehtelusta.
Jotkut meistä ovat eläneet kodissa, jossa valheet hyväksyttiin ja annettiin anteeksi, jos ne koskivat jotakin “söpöä”.
Pienet lapset voivat vaikuttaa herttaisilta, kun he valehtelevat tai kun heillä on pahat mielessä, mutta jos aikuinen käyttäytyy näin, tulee olla varuillaan.
6. Silmän liikkeet
Jos haluat selvittää, valehteleeko toinen, katso hänen kasvojaan.
On normaalia, että silmät liikkuvat edestakaisin, kun ihminen ei keskity. Ole kuitenkin tarkkana, sillä jos toinen katsoo ylös yrittääkseen muistaa jotakin, tässä ei ole kyseessä sama asia kuin vasemmalta oikealle katsominen nopeasti – syynä voi olla totuuden peittely.
Valehtelijat välttävät usein katsekontaktia juttelukumppaninsa kanssa tai keskittyvät tiettyyn asiaan henkilön takana.
Tulee myös muistaa, että moni “ammattivalehtelija” on harjoitellut asiaa ja opetellut katsomaan toisen silmiin niin, että hänet nähdään rehellisenä ihmisenä.
7. Hengitys
Valehtelemisen tuottama stressi voi muuttaa hengitystä etenkin, jos henkilö tuntee syyllisyyttä sanoistaan tai kokee painetta.
Hänen voi myös olla vaikeaa niellä sylkeä tai selvittää kurkkuaan, sillä suu ja kurkku ovat kuivat. Saatat nähdä hänen nuolevan huuliaan, tai rinta voi liikkua ylös-alas. Hengitys voi tapahtua nenän kautta tai se voi olla raskasta.
8. Ääni
Ole tarkkana muutoksissa ihmisen äänensävyssä, sillä ääni voi olla selkeä valehtelun paljastaja.
Ehkäpä keskustelu aloitetaan hitaammin tai nopeammin kuin normaalisti, äänensävy on terävä tai sanat “vapisevat”. Valehtelun oireita ovat myös änkytys ja höpötys.
9. Hikoilu
On normaalia, että ihminen hikoilee paljon ollessaan epämukavassa tilanteessa. Ehkäpä hän siis sanoo “Onpa täällä kuuma!”, vaikka tilassa olisi kylmä.
Hikoilun analysointi onkin yksi valheenpaljastuskoneen menetelmistä – jos henkilön kädet tai vaatteet ovat hiestä märät, tämä voi johtua valehtelemisesta.
10. Tunteiden ilmaiseminen
Vastausten ajoitus ja ihmisen käytös voivat kertoa siitä, että hän ei puhu totta. Jos kysyt jotakin ja toinen vastaa heti, on hyvinkin mahdollista, että hän valehtelee. Ehkäpä hänen vastauksensa on harjoiteltu etukäteen.
Kiinnitä huomiota myös siihen, jos toinen puolustaa itseään jatkuvasti, jos hän kiertää kysymykset vastaamalla aivan epäoleellisilla lauseilla, sekä siihen, miten kehonkieli muuttuu sanojen tai lauseiden aikana. Ole varuillasi, jos keskustelukumppanisi käyttää samoja sanoja kuin sinä vastatessaan kysymyksiisi, tai jos hän vastaa kysymyksellä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ekman, P. (2009). Cómo detectar mentiras. Una Guía Para Utilizar En El Trabajo, La Política y La Pareja.
- Arce Ramón; Fariña Francisca;Novo, M. (2005). Psicología jurídica. Psicología Jurídica. https://doi.org/10.13140/RG.2.1.3397.8962
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.