Missä iässä multippeliskleroosi voi ilmaantua?

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on yksi demyelinoivista sairauksista eli sairaus, jossa hermosolujen myeliinikuori vaurioituu. Kyseessä on joukko hermoston patologioita, joilla on taipumusta vaikuttaa erityisesti nuoriin aikuisiin. Seuraavaksi kerromme kaiken, mitä kaikkien on kyseisestä taudista hyvä tietää sekä paljastamme, missä iässä multippeliskleroosi yleensä ilmaantuu.

Mikä on multippeliskleroosi?

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on neurologinen sairaus, eli toisin sanoen se vaikuttaa hermostoon. Tässä taudissa vaurioituu pääasiassa myeliini. Myeliini puolestaan on aine, joka peittää neuronien aksonit ja suojaa niitä tekemällä hermoston siirtymät nopeammaksi.

Jos myeliinin toiminnassa tapahtuu muutoksia, näin käy myös kaikkien hermoimpulssien siirtymissä.

Tämän taudin uskotaan johtuvan geneettisten ja ympäristöllisten tekijöiden sekoituksesta. Siksi alttius kärsiä tästä patologiasta on peritty. Esimerkiksi suomalaisten MS-tautiin sairastuneiden potilaiden sisaruksilla on jopa 25-kertainen vaara sairastua samaan tautiin.

Multippeliskleroosi on myös autoimmuunisairaus. Tämä tarkoittaa sitä, että sairastuneen henkilön omat solut hyökkäävät myeliinejä vastaan.

Koska kyseessä on krooninen sairaus, sitä ei voida parantaa. MS-taudista kärsivän ihmisen elinajanodote on tällä hetkellä sama kuin terveellä ihmisellä, mutta sairastunut potilas tulee kantamaan tätä sairautta aina mukanaan.

Missä iässä multippeliskleroosi yleensä ilmestyy?

Kuten useimmat autoimmuunisairaudet, multippeliskleroosi vaikuttaa enemmän naisiin kuin miehiin. Lisäksi se ilmenee yleensä nuorilla aikuisilla, etenkin 20–40 vuoden iässä. Sekä maailmalla että Suomessa multippeliskleroosi on varsin harvinainen tauti, jota sairastaa tänä päivänä kotimaassa noin 9 500 henkilöä.

Vaikkakin sairaus ilmaantuu yleensä enimmäkseen näissä edellä mainituissa ikäryhmissä, kuka tahansa voi sairastua siihen ja milloin tahansa, aina lapsuudesta tai murrosiästä lähtien; myös myöhemmässä iässä. Jopa 10 prosentilla multippeliskleroosia sairastavista ihmisistä taudin ensimmäinen puhkeaminen on tapahtunut jo ennen 18 ikävuotta.

Vaikka tämän patologian ennuste riippuu useista eri tekijöistä ja etenkin siitä sairauden tyypistä, johon potilas sairastuu, taudin alkamisikä interferoi myös taudin kehitystä. Siksi niillä ihmisillä, joilla tauti ilmenee ensimmäistä kertaa vasta myöhemmässä iässä, taudilla on myös huonompi ennuste, jolloin myös oireet ovat aggressiivisempia.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: 5 asiaa, jotka sinun tulisi tietää autoimmuunisairauksista

Mitä muotoja multippeliskleroosissa esiintyy?

Multippeliskleroosin muodot riippuvat taudin etenemisestä. Siten voimme erottaa siitä kolme eri tyyppiä:

• Aaltomainen MS-tauti: Tämä multippeliskleroosin muoto on sairauden klassinen muoto; tauti etenee ja ilmenee aalloissa, jossa taudin pahenemisvaiheessa potilaalle ilmaantuu nopeasti monia oireita, kun taas toipumisvaiheessa potilas voi olla jopa täysin oireeton.
• Ensisijaisesti etenevä MS-tauti: Aaltomaisen etenemisen sijaan potilas kärsii taudin oireista aina alusta alkaen, jotka myös etenevät ajan myötä.
• Toissijaisesti etenevä MS-tauti: Tämä MS-taudin muoto on yhdistelmä aaltomaista MS-tautia ja ensisijaisesti etenevää MS-tautia. Tässä muodossa potilailla esiintyy oireita, jotka kehittyvät alusta alkaen. Lisäksi niihin kuuluu aaltomaisen MS-taudin tapaan pahenemisvaiheita, joissa oireet ovat aggressiivisempia.

Multippeliskleroosin oireet ja diagnoosi

Tämän taudin oireet voivat olla hyvin vaihtelevia ja erilaisia ​​potilaasta riippuen. Joitakin yleisimmistä oireista ovat kuitenkin seuraavat:

• Aisteihin liittyvät oireet: Tuntoaistin tai herkkyyden menetys, myös tietyissä kehonosissa voi esiintyä outoja tuntemuksia.
• Näön hämärtyminen, joka on äkillistä tai vähitellen vakiintuvaa. Potilas voi myös nähdä asioita kahtena.
• Raajojen heikkous, vaikeudet kävellä tai koordinaation puute joitakin liikkeitä suoritettaessa.

Multippeliskleroosin diagnoosi perustuu jokaisen potilaan yksilölliseen taudinkuvaan. Joitakin lisätestejä diagnoosin vahvistamiseksi kuitenkin tarvitaan, näistä esimerkkeinä aivo-selkäydinnesteen analyysi, magneettikuvaus eli MRI sekä hermoimpulssitutkimukset.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Autoimmuunisairaudet: mitä ruokia tulisi syödä ja välttää

Mitä meidän tulisi tietää multippeliskleroosista

Multippeliskleroosi on hermostoon vaikuttava autoimmuunisairaus. Kuten jo aikaisemmin totesimme, kyseessä on sairaus, joka ilmaantuu yleensä ensimmäistä kertaa nuorilla, noin 20–40-vuotiailla aikuisilla, ja sitä todetaan enemmän naisilla, vaikkakin se voi vaikuttaa molempiin sukupuoliin.

Multippeliskleroosi on krooninen sairaus, johon lääketiede ei ole kyennyt kehittämään parantavaa lääkettä. Samalla potilaille on kuitenkin tarjolla erilaisia hoitomenetelmiä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja lieventää taudin pahenemisvaiheita sekä hidastaa taudin kehittymistä niin, että oireet eivät enää pahenisi.

Tästä syystä, jos epäilet sairastavasi kyseistä tautia, lähisuvussasi on esiintynyt MS-tapauksia tai huomaat tautiin liittyviä oireita, on suositeltavaa, että käännyt mahdollisimman pian lääkärin puoleen oikean diagnoosin vahvistamiseksi. Näin silloin, jos MS-tauti todetaan, alan asiantuntijat pystyvät suunnittelemaan ja luomaan tilanteeseesi sopivimman hoidon mahdollisimman pian.

MS-taudin diagnoosin kanssa ei myöskään tarvitse jäädä yksin. Suomessa tukea sairauden kanssa elämiseen voi hakea myös MS-tautiin sairastuneita tukevasta Vertaisten yhteisöstä, MS-hoitajat ry:stä sekä Neuroliiton jäsenyhdistyksiin kuuluvista paikallisista MS- ja neuroyhdistyksistä ympäri Suomea.