Mitä tapahtuu kun pidättelet virtsaa

Ongelma virtsaamisen tarpeen vastustamisessa on, että keräät myrkkyjä jotka sinun olisi pitänyt vapauttaa, mikä voi johtaa ikäviin tulehduksiin. 
Mitä tapahtuu kun pidättelet virtsaa
José Gerardo Rosciano Paganelli

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli.

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kova virtsaamisen tarve, muttet pääse vessaan? Sinäkin olet varmasti jossain vaiheessa pidätellyt virtsaa, niinhän me kaikki olemme. Useimmiten se tapahtuu tilanteessa, jossa on mahdotonta päästä vessaan. Yritä olla ottamatta tätä tavaksi, sillä sillä voi olla negatiivisia seurauksia.

Virtsaamisen tarve ja vessan välttely – huono yhdistelmä

Nämä asiat voivat tapahtua kehossasi kun sinulla on virtsaamisen tarve, muttet käy vessassa heti silloin kun pitäisi:

Virtsaputkentulehdus

virtsaamisen tarve ja vatsakipu

Mikäli olet sen tyyppinen ihminen jolla on tapana säännöllisesti lykätä virtsaamista kun olet esimerkiksi töissä, ole varovainen. Yksi seurauksista on virtsatietulehdukset. Ja tässä tapauksessa se johtaa helposti bakteeritulehdukseen, joka vaikuttaa virtsaputkeesi. 

Syy on yksinkertainen: virtsassa on bakteereita ja mikäli ne ovat virtsarakossa kauan, ne voivat johtaa tulehdukseen.

Munuaiskivien muodostus

virtsaamisen tarve ja munuaisten toiminta

Jotkut ihmiset ovat taipuvaisia munuaiskivien tai virtsakivien muodostukselle. Mikäli tämä koskee sinua ja sinulla on tapana pidätellä virtsaa vaikka sinulla on kova virtsaamisen tarve, saatat vain tehdä tilasi huonommaksi.

Pienet munuaiskivet voivat yleensä poistua virtsan mukana, kunhan ne ovat erittäin pieniä. Mutta mikäli ne kasvavat suuremmiksi, niitä ei voi eliminoida tällä tapaa, ja päädyt leikkaussaliin. 

Estääksesi munuaiskivien muodostuksen on tärkeää juoda paljon vettä ja käydä vessassa aina kun kehosi käskee, sillä tämä on ainoa tapa miten voit poistaa jätettä joka on munuaisissa ilman että pahennat tilannetta.

Rakkotulehdus

virtsarakko

Mikäli vastustat tarvetta virtsata, rakon seinämät tulehtuvat, johtaen rakkotulehduksena tunnettuun tilaan.

Mikäli koet lantiossa kipua, ja mikäli virtsatessa ulos tulee vain pieni määrä, sinun tulisi ehkä käydä lääkärin vastaanotolla. Nämä kärsimäsi oireet ovat perinteisiä rakkotulehduksen oireita.

Rakko paisuu

Virtsaamisen tarve

Vaikka voisi vaikuttaa että asia on päinvastoin, rakollasi on erittäin rajallinen kapasiteetti ja pidättely saa sen vain paisumaan.

Rakkosi voi pitää sisällään noin kolme kupillista vettä, joten muista tämä jos juot paljon ja tiedät, ettei sinulla ole mahdollisuutta päästä vessaan lähitulevaisuudessa. Tämä kannattaa muistaa jos olet vaikka työtapaamisessa tai istut linja-autossa.

Aivoissamme on reseptoreita jotka ovat vastuussa siitä, että ne lähettävät meille signaalin kun täytyy mennä vessaan. A ivot itse voivat laukaista virtsaamisen, jos on tarpeen.

Virtsan paluu rakkoon ja virtsaputkeen

Tämä on kenties kaikista vakavin seuraus. Jos siedät tarvetta käydä virtsalla liian pitkään, lopulta kehosi ei poista sitä vaan sen sijaan palauttaa virtsan virtsaputkeen ja munuaisiin, mikä voi aiheuttaa vakavia tulehduksia.

Suosittelemme lukemaan: Kärsitkö sappikivistä?

Vatsan turpoaminen

virtsaamisen tarve ja vatsakipu

Mikäli et päästä virtsaa ulos ajoissa, sinulla on turvonnut ja epämukava olo. Tämän lisäksi kehosi tottuu säilyttämään nesteet, etkä voi käyttää vessaa yhtä helposti kuin aikaisemmin.

Virtsan pidättäminen voi epämukavuuden lisäksi aiheuttaa myös tulehduksia, joten on parasta vain mennä vessaan silloin, kun sinulla on tarve.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Al-Badr, A., & Al-Shaikh, G. (2013). Recurrent urinary tract infections management in women: A review. Sultan Qaboos University Medical Journal, 13(3), 359–367
    ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3749018/
  • Matlock, K. A., Tyroch, A. H, Kronfol, Z. N., McLean, S. F., & Pirela-Cruz, M. A. (2013, June). Blunt traumatic bladder rupture: A 10-year perspective. Am Surgery, 79(6), 589-593
    ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23711268
  • Selius, B. A., & Sbedi, R. (2008, March 1). Urinary retention in adults: Diagnosis and initial management. American Family Physician, 77(5), 643-650
    aafp.org/afp/2008/0301/p643.html

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.