Miksi monet terveydenhuollon työntekijät saavat koronaviruksen?
SARS-CoV-2 on vuoden 2019 joulukuusta lähtien maailmanlaajuisesti levinnyt virus ja se on suhteellisen uusi tilanne tieteelle. Se on vaikuttanut suureen määrään maailman väestöä, ja myös monet terveydenhuollon työntekijät saavat koronaviruksen.
Siihen kysymykseen, miksi näin käy, on useita mahdollisia vastauksia. Mikään niistä ei kuitenkaan ole ehdoton. Vastaus vaihtelee myös maasta toiseen.
Maailmanlaajuisia syitä siihen, miksi terveydenhuollon työntekijät saavat koronaviruksen
Pandemia yllätti meidät, ja sillä on vaikutus useisiin terveyskeskuksien ja sairaaloiden työntekijöihin. Koronavirus on yksi pandemiahistorian laajimmin levinneistä taudin puhkeamistapauksista, eikä sitä osattu odottaa.
Kun Kiina raportoi ensimmäiset tapauksensa, ei terveydenhuoltojärjestelmä ollut valmis käsittelemään sitä ennen kuin se muuttui nopeasti epidemiaksi ja sitten pandemiaksi.
Terveydenhuollon työntekijät, oli kyseessä sitten lääkärit, sairaanhoitajat, ensihoitajat tai jopa sairaaloiden tai klinikoiden siivoojat, eivät noudattaneet riittävää varovaisuutta infektion ehkäisemiseksi alun alkaen. Silloin ei myöskään tehty vielä testejä taudin leviämisen ehkäisemiseksi.
Vaikka Kiina varoittikin maailmaa Wuhanin alueella puhjenneesta taudista, eivät muut maat kiinnittäneet täysin huomiota siihen, mitä oli aikeissa tapahtua.
Jatka lukemista: Koronaviruksen kuolleisuus: mitkä ovat riskitekijät?
Terveydenhuollon työntekijöiden koronavirustartunnat maittain
Kun tarkastelemme kolmen eniten tartuntoja saaneiden maiden tietoja, nähdään myös muita syitä siihen, miksi terveydenhuollon työntekijät ovat saaneet tartunnan.
Italiassa on yksi suurimmista määristä COVID-19 -tartunnan aiheuttamia yleisiä infektiotapauksia ja kuolemia. Yli 5 000 terveydenhuollon työntekijää ovat saaneet siellä koronavirustartunnan. Tämä vastaa 9 % kaikista maan tapauksista ja 19 terveydenhuoltoalan ihmistä on jo kuollut.
Espanjassa terveydenhuollon työntekijöiden saamia tartuntoja on noin 5 400. Tämä vastaa 12 % kaikista kyseisen maan tartunnan saaneista. Kiina on raportoinut, että noin 4 % terveydenhuollon työntekijöistä on saanut tartunnan.
Mikä nämä tartunnat on aiheuttanut?
Henkilökohtaisten suojavarusteiden (PPE) puute tuo oman lisänsä terveydenhuollon työntekijöiden saamien tartuntojen lukumäärään. Nämä varusteet ovat yhtäkkiä suuressa huudossa, eikä niitä riitä kaikille.
Useiden maiden lääketieteelliset yhdistykset raportoivat, että henkilökohtaisten suojavarusteiden saaminen on vaikeaa. Kumihanskat ovat myös lopussa. Tämä tarkoittaa sitä, että saatavilla olevien materiaalien käyttöä täytyy säännöstellä, mikä tarkoittaa sitä, että se tartuttaa useampia ihmisiä.
Toinen syy on se, että kaikki terveydenhuoltokeskukset eivät sulkeneet yleisiä tiloja, kuten kanttiinia tai odotushuoneita riittävän nopeasti. Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemaa kahden metrin etäisyyssääntöä oli siis melkein mahdotonta noudattaa. Sen takia virus pääsi leviämään nopeammin.
Kohdatessaan tämän todellisuuden, on lääketeollisuus tehnyt kovasti töitä ympäri maailman valmistaakseen suojahanskoja ja kasvosuojia ennätysajassa. Viranomaiset ovat myös pyytäneet valmistamaan hengityslaitteita, alkoholipitoista käsidesiä sekä käsihuuhteita sairaalavälineiden siivoamiseksi.
Terveydenhuollon työntekijöiden auttaminen
Voidaksemme suojata terveyskeskuksien työntekijöitä, ovat viranomaiset ohjeistaneet väestöä käyttämään ennemmin puhelinneuvontaa kuin käymään terveyskeskuksissa. Sairaaloiden lisääntyvä potilasmäärä altistaa kaikki ihmiset taudille, mukaan lukien terveydenhuollon työntekijät. On meidän vastuullamme kunnioittaa karanteenia ja eristystoimenpiteitä. Tämä auttaa hidastamaan koronaviruksen leviämistä, jotta terveyskeskuksien työntekijät voivat työskennellä rasittamatta itseään liikaa.
SARS-CoV-2 on vuoden 2019 joulukuusta lähtien maailmanlaajuisesti levinnyt virus ja se on suhteellisen uusi tilanne tieteelle. Se on vaikuttanut suureen määrään maailman väestöä, ja myös monet terveydenhuollon työntekijät saavat koronaviruksen.
Siihen kysymykseen, miksi näin käy, on useita mahdollisia vastauksia. Mikään niistä ei kuitenkaan ole ehdoton. Vastaus vaihtelee myös maasta toiseen.
Maailmanlaajuisia syitä siihen, miksi terveydenhuollon työntekijät saavat koronaviruksen
Pandemia yllätti meidät, ja sillä on vaikutus useisiin terveyskeskuksien ja sairaaloiden työntekijöihin. Koronavirus on yksi pandemiahistorian laajimmin levinneistä taudin puhkeamistapauksista, eikä sitä osattu odottaa.
Kun Kiina raportoi ensimmäiset tapauksensa, ei terveydenhuoltojärjestelmä ollut valmis käsittelemään sitä ennen kuin se muuttui nopeasti epidemiaksi ja sitten pandemiaksi.
Terveydenhuollon työntekijät, oli kyseessä sitten lääkärit, sairaanhoitajat, ensihoitajat tai jopa sairaaloiden tai klinikoiden siivoojat, eivät noudattaneet riittävää varovaisuutta infektion ehkäisemiseksi alun alkaen. Silloin ei myöskään tehty vielä testejä taudin leviämisen ehkäisemiseksi.
Vaikka Kiina varoittikin maailmaa Wuhanin alueella puhjenneesta taudista, eivät muut maat kiinnittäneet täysin huomiota siihen, mitä oli aikeissa tapahtua.
Jatka lukemista: Koronaviruksen kuolleisuus: mitkä ovat riskitekijät?
Terveydenhuollon työntekijöiden koronavirustartunnat maittain
Kun tarkastelemme kolmen eniten tartuntoja saaneiden maiden tietoja, nähdään myös muita syitä siihen, miksi terveydenhuollon työntekijät ovat saaneet tartunnan.
Italiassa on yksi suurimmista määristä COVID-19 -tartunnan aiheuttamia yleisiä infektiotapauksia ja kuolemia. Yli 5 000 terveydenhuollon työntekijää ovat saaneet siellä koronavirustartunnan. Tämä vastaa 9 % kaikista maan tapauksista ja 19 terveydenhuoltoalan ihmistä on jo kuollut.
Espanjassa terveydenhuollon työntekijöiden saamia tartuntoja on noin 5 400. Tämä vastaa 12 % kaikista kyseisen maan tartunnan saaneista. Kiina on raportoinut, että noin 4 % terveydenhuollon työntekijöistä on saanut tartunnan.
Mikä nämä tartunnat on aiheuttanut?
Henkilökohtaisten suojavarusteiden (PPE) puute tuo oman lisänsä terveydenhuollon työntekijöiden saamien tartuntojen lukumäärään. Nämä varusteet ovat yhtäkkiä suuressa huudossa, eikä niitä riitä kaikille.
Useiden maiden lääketieteelliset yhdistykset raportoivat, että henkilökohtaisten suojavarusteiden saaminen on vaikeaa. Kumihanskat ovat myös lopussa. Tämä tarkoittaa sitä, että saatavilla olevien materiaalien käyttöä täytyy säännöstellä, mikä tarkoittaa sitä, että se tartuttaa useampia ihmisiä.
Toinen syy on se, että kaikki terveydenhuoltokeskukset eivät sulkeneet yleisiä tiloja, kuten kanttiinia tai odotushuoneita riittävän nopeasti. Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemaa kahden metrin etäisyyssääntöä oli siis melkein mahdotonta noudattaa. Sen takia virus pääsi leviämään nopeammin.
Kohdatessaan tämän todellisuuden, on lääketeollisuus tehnyt kovasti töitä ympäri maailman valmistaakseen suojahanskoja ja kasvosuojia ennätysajassa. Viranomaiset ovat myös pyytäneet valmistamaan hengityslaitteita, alkoholipitoista käsidesiä sekä käsihuuhteita sairaalavälineiden siivoamiseksi.
Terveydenhuollon työntekijöiden auttaminen
Voidaksemme suojata terveyskeskuksien työntekijöitä, ovat viranomaiset ohjeistaneet väestöä käyttämään ennemmin puhelinneuvontaa kuin käymään terveyskeskuksissa. Sairaaloiden lisääntyvä potilasmäärä altistaa kaikki ihmiset taudille, mukaan lukien terveydenhuollon työntekijät. On meidän vastuullamme kunnioittaa karanteenia ja eristystoimenpiteitä. Tämä auttaa hidastamaan koronaviruksen leviämistä, jotta terveyskeskuksien työntekijät voivat työskennellä rasittamatta itseään liikaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Trilla, A. (2020). Un mundo, una salud: la epidemia por el nuevo coronavirus COVID-19. Medicina Clínica, 2020, vol. 154, num. 5, p. 175-177.
- Pérez-Then, Eddy. “NUEVO CORONAVIRUS 2019-NCOV: IMPACTO EN SALUD GLOBAL New Coronavirus 2019-nCoV: global health impact.”
- Trilla, Antoni. “Un mundo, una salud: la epidemia por el nuevo coronavirus COVID-19.” Medicina Clinica 154.5 (2020): 175.
- Trejo González, Roxana, et al. “Which are the prevention measures against Novel Coronavirus (COVID-19)?.” Revista Latinoamericana de Infectología Pediátrica 33.1 (2020): 4-6.
- Jhony, A. “Protegiendo al personal de la salud en la pandemia Covid-19.” Revista de la Facultad de Medicina Humana 20.2 (2020): 3-3.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.