Miksi käsityöt ovat hyväksi aivotoiminnalle?
Hyvin monet ihmiset pitävät käsitöistä ja tekevät niitä vapaa-ajallaan, etenkin juuri ennen joulua tai syntymäpäiviä antaakseen lahjoja perheelle ja ystäville. Monet eivät kuitenkaan tiedä, että käsityöt ovat hyväksi aivotoiminnalle.
Mikään ei ole mukavampaa kuin antaa lahjaksi jotain, jonka on omin käsin tehnyt. Tällä toteamuksella on nimittäin tieteellinen selitys.
Käsityöt tarkoittavat kaikkea, mikä on käsintehtyä. Tavoitteita voi olla monenlaisia, kuten henkilökohtainen kehitys, luovuuden käyttäminen tai tehdä jotain vain huvin vuoksi.
Lasten kohdalla käsitöitä tekemällä ei voi muuta kuin vain voittaa. Ne tekevät lapsista tasapainoisia ja tukevat heidän luovuuttaan ja mielikuvitustaan.
Lisäksi käsitöiden tekeminen parantaa fyysistä ja psyykkistä soveltuvuutta, sillä lapset pääsevät ilmaisemaan itseään käsitöitä tehdessään käyttäen mieltään, silmiään ja käsiään.
Aikuisille ja ikääntyneille ihmisille käsityöt voivat olla päivittäinen harrastus.
Käsityöt ovat hyväksi kaikille.
Lue tämä: 5 helppoa käsityötä vaahtomuovista
Käsityöt ja aivot
Dr. Sharon Gutmanin mukaan, joka on toimintaterapian professori Colombian yliopistolta, neurologiseen toimintaan liittyviä aktiviteetteja voi laittaa kolmeen kategoriaan:
- Aivojen palkitsemiskeskusta aktivoivia toimintoja. (Ne vapauttavat dopamiinia, joka laukaisee ilon ja nautinnon tunnetta.)
- Kognitiivisia toimintoja ylläpitäviä ihmisen ikääntyessä.
- Rentoutumista edistäviä toimintoja.
Gutman lisäksi vahvistaa, että toiminnat kuten musiikin soittaminen, piirtäminen, meditointi, lukeminen, käsityöt sekä kodin kunnostaminen virkistävät hermojärjestelmää.
Käsitöiden tekeminen voi ehkäistä stressiin liittyviä sairauksia ja laskea dementian riskiä.
Kun ihminen oppii jotain uutta, muodostuu aivoissa uusia hermoyhteyksiä sekä jo muodostuneet hermoyhteydet vahvistuvat. Tämä laskee riskiä sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin.
Kognitiiviset toiminnat vähentävät stressiä. Käsitöillä on siis huomattava vastaavuussuhde terveelliseen elämään.
Katso tämä: 20 luovaa ideaa kenkien säilytykseen
Virtaus ja keskittyminen
Psykologi Mihaly Csikszentimihalyin mukaan virtaus eli flow on salaisuus onnellisuuteen.
“Virtaus” eli flow on ilmiö, joka tapahtuu kun hermostosi on täysin keskittynyt yhteen toimintaan niin paljon, että tuntuu kuin aika ja tunteet kaikki katoaisivat.
“Virtauksella” on samankaltainen vaikutus ihmiseen kuin meditaatiolla, sillä siitä saa rauhan ja rauhallisuuden tunteen ja se puhdistaa sisäistä kaaosta. Eikö olekin ihmeellistä?
Miten neulominen vaikuttaa aivoihin?
Toimintaterapeutti Betsan Corkhill tutki neulomisen vaikutuksia terveyteen tutkimalla 4 545 neulojaa Iso-Britanniassa.
Tulosten mukaan sillä, kuinka usein henkilö neuloi, oli huomattava yhteys neulojan mielialaan: henkilö, joka neuloi usein, oli iloisempi ja rauhallisempi.
Moni neuloja oli rentoutunut ja koki saaneen luovuuden kipinän.
Mitkä käsityöt hyödyntävät aivoja?
Kuten olet huomannut, käsityöt ovat uskomattoman hyödyllisiä aivoille.
- Ne motivoivat kognitiivista kehitystä.
- Ne rentouttavat ja rauhoittavat.
- Ne aktivoivat “virtausta”, toisin sanoen käsityöt parantavat keskittymiskykyä ja huomiota käsillä olevaan tehtävään.
- Ne edistävät pysyvyyttä ja määrätietoisuutta eli sisukkuutta.
- Käsityöt kehittävät aistien koordinaatiota: käsi-silmä, avaruudellista havaintokykyä ja motorisia kykyjä.
- Ne tukevat luovuutta.
- Ne vahvistavat itseluottamusta ja omakuvaa.
- Ne vähentävät masennuksen oireita.
Neulominen voi viedä aikaa melko paljon, riippuen siitä mitä neuloo. Neulomisen sijaan voi vapaa-ajalla tehdä monia muita käsitöitä, kuten:
- suunnitella koruja
- origameja
- keramiikkaa
- ommella ja tehdä kirjontatöitä
- tehdä luonnoskirjoja
- tehdä kohokuvioita
- laittaa ruokaa
- tehdä puutöitä
- lukuisia muita käsitöitä
Nyt kun tiedät miten paljon hyviä puolia käsitöiden tekemisessä on ja miten hyväksi ne ovat aivoille, mitä käsitöitä sinä haluaisit alkaa tekemään?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Gutman, S. A., & Schindler, V. P. (2007). The neurological basis of occupation. Occupational Therapy International. https://doi.org/10.1002/oti.225