Logo image
Logo image

Mikä on dermatofibrooma?

3 minuuttia
Dermatofibrooma sekoitetaan usein luomiin tai arpiin. Ne ovat hyvänlaatuisia kyhmyjä iholla, jotka eivät aiheuta muuta haittaa kuin esteettistä. Jatka lukemista saadaksesi siitä lisätietoja!
Mikä on dermatofibrooma?
Viimeisin päivitys: 30 toukokuuta, 2022

Dermatofibrooma, jota kutsutaan myös histiosytoomaksi, on hyvänlaatuinen kasvain, jota esiintyy useammin kuin ensikädeltä uskoisitkaan. Ihan kaikki eivät niitä elämänsä aikana saa, mutta ehkä sinäkin olet huomannut käsivarsissasi tai jaloissasi pienen ruskehtavan kuhmun, joka muistuttaa arpea, luomea tai sisäänkasvanutta karvaa.

Nämä kasvaimet, dermatofibroomat, syntyvät ihon kollageenin kertymisestä. Tässä artikkelissa kerromme, miksi niitä esiintyy, miten ne voidaan tunnistaa ja mitä hoitovaihtoehtoja niiden hallitsemiseksi on olemassa.

Miksi dermatofibroomia esiintyy?

Toistaiseksi dermatofibrooman syistä ei ole tarkkaa tietoa. Ne näyttäisivät kuitenkin liittyvän usein hyönteisten pistoksiin tai puremiin, pieniin haavoihin, neulanpistoihin tai sisäänkasvaneisiin karvoihin.

Naiset kärsivät näistä kasvaimista todennäköisemmin kuin miehet. Lisäksi eräässä tutkimuksessa todettiin, että dermatofibroomien esiintyvyys aikuisilla on korkeimmillaan toisen ja neljännen elinvuosikymmenen välillä.

Oireet

Useimmissa tapauksissa kasvaimet eivät aiheuta epämukavuutta. Joissakin tapauksissa ne kuitenkin voivat aiheuttaa lievää kipua, erityisesti niitä puristettaessa. On erittäin tärkeää muistaa, että on välttämätöntä kääntyä asiantuntijan puoleen aina, kun iholla näkyy jotain uutta, joka ei aikaisemmin ole ollut olemassa.

Katsotaanpa seuraavaksi joitakin dermatofibrooman ominaispiirteitä:

  • Niiden väri on yleensä punaruskea. Väri voi vaihdella ajan myötä, ja on tärkeää pitää mielessä, että ne ovat yleensä tummempia ihmisillä, joilla on tumma iho.
  • Niitä esiintyy yleensä jaloissa, mutta niitä voi olla myös käsivarsissa tai muualla kehossa.
  • Ne ovat pieniä (alle 1 cm halkaisijaltaan).
  • Useimmiten ne ovat kovan tuntuisia niitä kosketettaessa.
  • Ne kasvavat hitaasti.
  • Joskus ne aiheuttavat kutinaa tai tuntoherkkyyttä.
  • Ne ovat koholla ja voivat vuotaa verta, jos ne menevät rikki.

Immuunipuutteisilla potilailla (elinsiirron saaneilla, HIV:tä sairastavilla jne.) voi ilmaantua yhtäkkiä suuri määrä dermatofibroomia. Ne sekoitetaan usein kystiin, arpiin ja luomiin.

Some figure

Dermatofibrooman diagnosointi

Dermatofibrooman diagnoosi tehdään lääkärin vastaanotolla perusteellisen tarkastuksen avulla. Ihotautilääkäri kysyy potilaalta kaikista mahdollisista vammoista, joita iholla on voinut aiemmin olla. Lisäksi hän kysyy potilaan kokemista oireista ja koskettaa ihovauriota. Tämän jälkeen hän pystyy määrittämään, onko kyseessä dermatofibrooma vai jokin muu.

Kun ihovaurion reunoja painetaan, iholle syntyy pieni kuoppa. Jos lääkäri ei ole täysin varma diagnoosista, hän voi turvautua dermoskopiaan tai poistaa kasvaimen kirurgisesti tutkiakseen sitä mikroskoopilla.

Differentiaalidiagnostiikka

On olemassa useita patologioita, joilla on samankaltaisia kliinisiä piirteitä kuin dermatofibroomalla. Tämä on asia, joka lääkärin on aina pidettävä mielessä diagnoosia tehdessään. On esimerkiksi olemassa patologia nimeltä dermatofibrosarcoma protuberans, joka viittaa tämän kasvaimen pahanlaatuiseen muunnokseen, eli kyseessä on ihosyöpä.

Differentiaalidiagnooseihin kuuluvat mm.:

  • Hypertrofinen tai keloidinen arpi
  • Kyhmykutina eli prurigo nodularis
  • Sininen luomi
  • Keratoakantooma
  • Juveniili ksantogranulooma

Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Luonnollisia ratkaisuja arpien häivyttämiseksi

Dermatofibrooman ennuste

Dermatofibrooma on yleensä hyvänlaatuinen, ja sillä on harvoin on taipumusta etäpesäkkeiden muodostumiseen. Kaikkia ihon vammoja ja muutoksia on seurattava huolellisesti, jotta mahdollisesti pahanlaatuisista kasvaimista päästäisiin eroon nopeasti. Nämä kasvaimet häviävät spontaanisti vain hyvin harvoin, ja jos ne häviävät, ne jättävät alueelle tulehduksen jälkeisen hypopigmentaation, eli sen väri eroaa muiden kehonosien ihonväristä.

Some figure

Dermatofibrooman hoitovaihtoehdot

Kuten sanottu, tämä ihomuutos ei poistu itsestään noin vain. Siitä huolimatta se ei oikeastaan vaadi erityistä hoitoa, koska sitä ei pidetä terveysriskinä. Yleensä hoidetaan vain niitä ihomuutoksia, jotka aiheuttavat jonkinlaista esteettistä epämukavuutta tai oireita, kuten kipua tai kutinaa.

Katsotaanpa joitakin tämän tilan yleisimpiä hoitomuotoja:

Kirurgia

Dermatofibroomat ovat yleensä melko syvällä ihossa. Tästä syystä niiden poistaminen leikkauksella jättää aina pienen arven. Useimmat lääkärit valitsevat paikallispuudutuksen tämän suorittamiseksi. Noin 10 prosentissa tapauksista kasvain ilmestyy vielä toisen kerran.

Kryokirurgia

Nestemäisen typen käyttö kasvaimen jäädyttämiseksi on yleisimmin käytetty hoito. McGill Journal of Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan se vähentää tai tuhoaa kasvaimen kovettumia ja saa aikaan sen värin vaalenemisen (ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa).

CO2-laser

Ihmiset ovat saavuttaneet tyydyttävimpiä tuloksia CO2-laserhöyrystyksellä. Joskus arpi on kuitenkin hyperpigmentoitunut vaurion syvän sijainnin vuoksi.

CO2-laseria käytetään laajalti esteettisen lääketieteen alalla ryppyjen ja joidenkin auringonvalon aiheuttaman ihon vanhenemisen jälkien hoitoon. Se lähettää tiettyä aallonpituutta, joka tuhoaa joitakin ihokerroksia.

Tämä toimenpide on hyvin siedetty. Sillä on kuitenkin yksi haittavaikutus, sillä se voi aiheuttaa punoitusta hoidettavalla alueella.

Lue tämäkin artikkeli: Melasman eli maksaläiskien ehkäiseminen

Kuinka usein iho kannattaa käydä tarkastuttamassa?

Ihotautilääkärin kanssa ei tarvitse tehdä määräaikaistarkastusta, koska kyseessä on hyvänlaatuinen kasvain. Jos kasvain on epäsäännöllinen, tarkastuksessa on tarpeen käydä. Tarkkaile siis, jos huomaat seuraavanlaisia muutoksia:

  • Dermatofibrooman (tai luomen) epäsäännölliset reunat
  • Nopea kasvu
  • Dermatofibrooman ilmaantuminen uudelleen kirurgisen poiston jälkeen
  • Lisääntynyt syvyys

Jos ihotautilääkäri epäilee muuta sairautta, lisäkokeita tarvitaan. Muutoin hoitoa ei tarvita, paitsi jos kyseessä on esteettiset mieltymykset.

Dermatofibrooma, jota kutsutaan myös histiosytoomaksi, on hyvänlaatuinen kasvain, jota esiintyy useammin kuin ensikädeltä uskoisitkaan. Ihan kaikki eivät niitä elämänsä aikana saa, mutta ehkä sinäkin olet huomannut käsivarsissasi tai jaloissasi pienen ruskehtavan kuhmun, joka muistuttaa arpea, luomea tai sisäänkasvanutta karvaa.

Nämä kasvaimet, dermatofibroomat, syntyvät ihon kollageenin kertymisestä. Tässä artikkelissa kerromme, miksi niitä esiintyy, miten ne voidaan tunnistaa ja mitä hoitovaihtoehtoja niiden hallitsemiseksi on olemassa.

Miksi dermatofibroomia esiintyy?

Toistaiseksi dermatofibrooman syistä ei ole tarkkaa tietoa. Ne näyttäisivät kuitenkin liittyvän usein hyönteisten pistoksiin tai puremiin, pieniin haavoihin, neulanpistoihin tai sisäänkasvaneisiin karvoihin.

Naiset kärsivät näistä kasvaimista todennäköisemmin kuin miehet. Lisäksi eräässä tutkimuksessa todettiin, että dermatofibroomien esiintyvyys aikuisilla on korkeimmillaan toisen ja neljännen elinvuosikymmenen välillä.

Oireet

Useimmissa tapauksissa kasvaimet eivät aiheuta epämukavuutta. Joissakin tapauksissa ne kuitenkin voivat aiheuttaa lievää kipua, erityisesti niitä puristettaessa. On erittäin tärkeää muistaa, että on välttämätöntä kääntyä asiantuntijan puoleen aina, kun iholla näkyy jotain uutta, joka ei aikaisemmin ole ollut olemassa.

Katsotaanpa seuraavaksi joitakin dermatofibrooman ominaispiirteitä:

  • Niiden väri on yleensä punaruskea. Väri voi vaihdella ajan myötä, ja on tärkeää pitää mielessä, että ne ovat yleensä tummempia ihmisillä, joilla on tumma iho.
  • Niitä esiintyy yleensä jaloissa, mutta niitä voi olla myös käsivarsissa tai muualla kehossa.
  • Ne ovat pieniä (alle 1 cm halkaisijaltaan).
  • Useimmiten ne ovat kovan tuntuisia niitä kosketettaessa.
  • Ne kasvavat hitaasti.
  • Joskus ne aiheuttavat kutinaa tai tuntoherkkyyttä.
  • Ne ovat koholla ja voivat vuotaa verta, jos ne menevät rikki.

Immuunipuutteisilla potilailla (elinsiirron saaneilla, HIV:tä sairastavilla jne.) voi ilmaantua yhtäkkiä suuri määrä dermatofibroomia. Ne sekoitetaan usein kystiin, arpiin ja luomiin.

Some figure

Dermatofibrooman diagnosointi

Dermatofibrooman diagnoosi tehdään lääkärin vastaanotolla perusteellisen tarkastuksen avulla. Ihotautilääkäri kysyy potilaalta kaikista mahdollisista vammoista, joita iholla on voinut aiemmin olla. Lisäksi hän kysyy potilaan kokemista oireista ja koskettaa ihovauriota. Tämän jälkeen hän pystyy määrittämään, onko kyseessä dermatofibrooma vai jokin muu.

Kun ihovaurion reunoja painetaan, iholle syntyy pieni kuoppa. Jos lääkäri ei ole täysin varma diagnoosista, hän voi turvautua dermoskopiaan tai poistaa kasvaimen kirurgisesti tutkiakseen sitä mikroskoopilla.

Differentiaalidiagnostiikka

On olemassa useita patologioita, joilla on samankaltaisia kliinisiä piirteitä kuin dermatofibroomalla. Tämä on asia, joka lääkärin on aina pidettävä mielessä diagnoosia tehdessään. On esimerkiksi olemassa patologia nimeltä dermatofibrosarcoma protuberans, joka viittaa tämän kasvaimen pahanlaatuiseen muunnokseen, eli kyseessä on ihosyöpä.

Differentiaalidiagnooseihin kuuluvat mm.:

  • Hypertrofinen tai keloidinen arpi
  • Kyhmykutina eli prurigo nodularis
  • Sininen luomi
  • Keratoakantooma
  • Juveniili ksantogranulooma

Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Luonnollisia ratkaisuja arpien häivyttämiseksi

Dermatofibrooman ennuste

Dermatofibrooma on yleensä hyvänlaatuinen, ja sillä on harvoin on taipumusta etäpesäkkeiden muodostumiseen. Kaikkia ihon vammoja ja muutoksia on seurattava huolellisesti, jotta mahdollisesti pahanlaatuisista kasvaimista päästäisiin eroon nopeasti. Nämä kasvaimet häviävät spontaanisti vain hyvin harvoin, ja jos ne häviävät, ne jättävät alueelle tulehduksen jälkeisen hypopigmentaation, eli sen väri eroaa muiden kehonosien ihonväristä.

Some figure

Dermatofibrooman hoitovaihtoehdot

Kuten sanottu, tämä ihomuutos ei poistu itsestään noin vain. Siitä huolimatta se ei oikeastaan vaadi erityistä hoitoa, koska sitä ei pidetä terveysriskinä. Yleensä hoidetaan vain niitä ihomuutoksia, jotka aiheuttavat jonkinlaista esteettistä epämukavuutta tai oireita, kuten kipua tai kutinaa.

Katsotaanpa joitakin tämän tilan yleisimpiä hoitomuotoja:

Kirurgia

Dermatofibroomat ovat yleensä melko syvällä ihossa. Tästä syystä niiden poistaminen leikkauksella jättää aina pienen arven. Useimmat lääkärit valitsevat paikallispuudutuksen tämän suorittamiseksi. Noin 10 prosentissa tapauksista kasvain ilmestyy vielä toisen kerran.

Kryokirurgia

Nestemäisen typen käyttö kasvaimen jäädyttämiseksi on yleisimmin käytetty hoito. McGill Journal of Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan se vähentää tai tuhoaa kasvaimen kovettumia ja saa aikaan sen värin vaalenemisen (ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa).

CO2-laser

Ihmiset ovat saavuttaneet tyydyttävimpiä tuloksia CO2-laserhöyrystyksellä. Joskus arpi on kuitenkin hyperpigmentoitunut vaurion syvän sijainnin vuoksi.

CO2-laseria käytetään laajalti esteettisen lääketieteen alalla ryppyjen ja joidenkin auringonvalon aiheuttaman ihon vanhenemisen jälkien hoitoon. Se lähettää tiettyä aallonpituutta, joka tuhoaa joitakin ihokerroksia.

Tämä toimenpide on hyvin siedetty. Sillä on kuitenkin yksi haittavaikutus, sillä se voi aiheuttaa punoitusta hoidettavalla alueella.

Lue tämäkin artikkeli: Melasman eli maksaläiskien ehkäiseminen

Kuinka usein iho kannattaa käydä tarkastuttamassa?

Ihotautilääkärin kanssa ei tarvitse tehdä määräaikaistarkastusta, koska kyseessä on hyvänlaatuinen kasvain. Jos kasvain on epäsäännöllinen, tarkastuksessa on tarpeen käydä. Tarkkaile siis, jos huomaat seuraavanlaisia muutoksia:

  • Dermatofibrooman (tai luomen) epäsäännölliset reunat
  • Nopea kasvu
  • Dermatofibrooman ilmaantuminen uudelleen kirurgisen poiston jälkeen
  • Lisääntynyt syvyys

Jos ihotautilääkäri epäilee muuta sairautta, lisäkokeita tarvitaan. Muutoin hoitoa ei tarvita, paitsi jos kyseessä on esteettiset mieltymykset.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Skin Disease: Diagnosis & Treatment. (3rd Ed), Pag. 436, Thomas P. Habif, James L. Campbell Jr, M. Shane Chapman, James G. H. Dinulos, Kathryn A. Zug.
  • Parish LC, Yazdanian S, Lambert WC, Lambert PC. Dermatofibroma: a curious tumor. Skinmed. 2012;10(5):268-270.
  • Clinical Dermatology. Carol Soutor & Maria Hordinsky, (1st Ed) 2013
  • Enzinger FM, Weiss SW. Benign fibrohistiocytic tumors. Cap.
    13.
  • McNutt NS, Reed JA. Tumors of the fibrous tissue. Cap 37

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.