Masennuksesta kärsivillä voi olla suurempi riski sairastua 29 muuhun terveysongelmaan
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Leonardo Biolatto
Tuoreessa tieteellisessä tutkimuksessa, joka julkaistiin arvostetussa JAMA Psychiatry -lehdessä, havaittiin merkittävä yhteys masennuksen ja lähes 30 muun sairauden välillä. Tutkijoiden mukaan masennuksesta kärsivillä voi olla suurempi riski sairastua 29 sairaalahoitoa vaativaan sairauteen.
Tiedot kerättiin 240 433 potilaalta, jotka olivat kotoisin Iso-Britanniasta ja Suomesta. Ja vaikka tulokset osoittavat, että masennus johtaa muihin sairauksiin, havaittiin myös, että ainakin 12 sairautta johtaa päinvastoin masennukseen.
Mitkä sairaudet ovat yhteydessä masennukseen?
Tutkijoiden julkaisemissa tuloksissa havaittiin 29 sairaalahoitoa vaativaa sairautta, jotka ovat yhteydessä masennukseen. Näiden joukossa oli joitakin, jotka olivat yleisempiä kuin toiset:
- Diabetes
- Nivelrikko
- Krooninen keuhkoputkentulehdus
- Unihäiriöt
- Bakteeri-infektiot
- Selkäkipu tai alaselkäkipu
- Sepelvaltimotauti
Jos tilat ryhmitellään sen mukaan, mihin järjestelmään tai elimiin ne vaikuttavat, esiintyvyysjärjestys on seuraava:
- Hormonaaliset sairaudet: 245:llä tutkimukseen osallistuneesta 1 000 masentuneesta henkilöstä oli diagnosoitu hormonaalisia sairauksia, kuten diabetes.
- Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet: Näitä esiintyi 91:llä 1 000 masentuneesta henkilöstä. Tähän kuuluu myös alaselkäkipu.
- Verenkiertoelinten sairaudet: Näitä todettiin 86:lla 1 000 masentuneesta.
Tilanteista, joihin liittyy kaksisuuntainen suhde, eli joissa masennus lisää näiden sairauksien riskiä ja toisaalta nämä sairaudet lisäävät masennuksen riskiä, merkittävimpiä olivat itsemurhamyrkytysyritykset ja kaatumiset.
Lue tämäkin: Psilosybiini masennuksen hoidossa: mitkä ovat sen vaikutukset?
Miksi masennus on riskitekijä?
Vaikka tässä nimenomaisessa tutkimuksessa masennus yhdistetään sairaalahoitoa vaativiin terveystiloihin, tiedämme, että ongelma ulottuu myös muihin sairauksiin, joita ei välttämättä tarvitse ratkaista sairaalahoidolla. Statpearls -julkaisun mukaan masennuksesta kärsivillä on samanaikaisesti muita mielialahäiriöitä, kuten ahdistuneisuutta.
Lisäksi, jos potilaalla on korkea verenpaine, on vaikeampaa saada tila hallintaan. Vielä pahempaa on, että riski joutua päihteiden väärinkäytön ja itsemurhayritysten uhriksi on kohonnut.
Masennus on riskitekijä muille terveydentiloille eri mekanismeilla. Tutkijat tietävät esimerkiksi, että masentuneilla ihmisillä on suurempi todennäköisyys sairastua tulevaisuudessa Alzheimerin tautiin. He olettavat, että tämä johtuu siitä, että masennustilan aiheuttama stressi tuottaa tulehdusaineita, jotka kykenevät vahingoittamaan hermosoluja.
Diabeteksen osalta tieteelliset tutkimukset spekuloivat elämäntavalla, joka suosii aineenvaihduntahäiriöitä. Toisin sanoen masennuksesta kärsivillä ihmisillä on taipumus liikkua vähemmän ja noudattaa ruokavaliota, jossa on enemmän tyydyttyneitä rasvoja ja yksinkertaisia sokereita.
Tämä päivittäinen elämäntapa voi johtaa muutoksiin verensokeritasoissa.
Jos keskitymme sydänsairauksiin, vuonna 2016 ilmestyneessä tieteellisessä julkaisussa selitetään, että stressi näyttää olevan syynä. Masennus aktivoi solujen hapettumismekanismeja, mikä voi vaikuttaa sydänlihakseen ja sitä ruokkiviin verisuoniin.
Kroonisessa muodossa sydän- ja verisuonijärjestelmän heikentyminen tekisi siitä alttiimman sydänkohtauksille.
Lue lisää: Miten stressi ja korkea verenpaine liittyvät toisiinsa?
Voidaanko riskiä pienentää?
Keskeinen kysymys on, mitä voimme tehdä riskin pienentämiseksi. Tuomitseeko masennus ihmisen automaattisesti muihin sairauksiin?
Hyvä uutinen on, että oikea-aikainen hoito ja asianmukainen tuki vähentävät mahdollisuutta joutua sairaalaan jonkin muun sairauden vuoksi. Vuonna 2019 tehty järjestelmällinen katsaus osoittaa, että varhainen hoito parantaa ennustetta merkittävästi, etenkin jos noudatetaan erikoislääkärin ohjeita.
Tämä on erittäin tärkeä seikka. Masennuksen hoitoon muiden terveysongelmien ehkäisemiseksi ei voi suhtautua kevyesti.
Eri järjestöt ja asiantuntijaryhmät laativat hoito-ohjeita saatavilla olevan näytön perusteella. Neuvotteleminen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, joka on niistä tietoinen ja perehtynyt niihin, parantaa selviytymismahdollisuuksia.
Masennus ei ole vain yksi oire, joka voidaan aliarvioida. Valtioiden vastuulla on myös varmistaa, että kaikilla ihmisillä on pääsy mielenterveyspalveluihin.
Mitä tehdä elintavoille?
JAMA Psychiatry -tutkimuksen tekijät päättelevät, että masennuksesta kärsivien ihmisten käyttäytyminen on merkittävä syyllinen liitännäissairauksien kehittymiseen. Tupakointi, alkoholismi ja liikunnan puute luetellaan tilanteiksi, joita on muutettava.
Jos sinulla on siis masennusdiagnoosi, käytät lääkitystä ja olet psykologisessa hoidossa ja haluat lisätä jotain ylimääräistä riskin pienentämiseksi, aloita konkreettisilla toimilla:
- Lopeta päihteisiin liittyvät haitalliset tavat. Lopeta tupakointi ja alkoholinkäyttö. Pyydä siihen erityistä apua.
- Aloita liikunta, vähintään 30 minuuttia päivässä. Kävely voi riittää alkuun.
- Laadi ravitsemusterapeutin kanssa sopiva ruokavalio, joka antaa sinulle riittävästi energiaa ja koostuu terveellisistä tuotteista.
Se ei tietenkään ole helppoa. Mutta se on mahdollista. Älä tee mitään yksin äläkä panikoi sairauksista, joista saatat kärsiä. Pikemminkin ryhdy toimiin ja vähennä riskiä.
Tuoreessa tieteellisessä tutkimuksessa, joka julkaistiin arvostetussa JAMA Psychiatry -lehdessä, havaittiin merkittävä yhteys masennuksen ja lähes 30 muun sairauden välillä. Tutkijoiden mukaan masennuksesta kärsivillä voi olla suurempi riski sairastua 29 sairaalahoitoa vaativaan sairauteen.
Tiedot kerättiin 240 433 potilaalta, jotka olivat kotoisin Iso-Britanniasta ja Suomesta. Ja vaikka tulokset osoittavat, että masennus johtaa muihin sairauksiin, havaittiin myös, että ainakin 12 sairautta johtaa päinvastoin masennukseen.
Mitkä sairaudet ovat yhteydessä masennukseen?
Tutkijoiden julkaisemissa tuloksissa havaittiin 29 sairaalahoitoa vaativaa sairautta, jotka ovat yhteydessä masennukseen. Näiden joukossa oli joitakin, jotka olivat yleisempiä kuin toiset:
- Diabetes
- Nivelrikko
- Krooninen keuhkoputkentulehdus
- Unihäiriöt
- Bakteeri-infektiot
- Selkäkipu tai alaselkäkipu
- Sepelvaltimotauti
Jos tilat ryhmitellään sen mukaan, mihin järjestelmään tai elimiin ne vaikuttavat, esiintyvyysjärjestys on seuraava:
- Hormonaaliset sairaudet: 245:llä tutkimukseen osallistuneesta 1 000 masentuneesta henkilöstä oli diagnosoitu hormonaalisia sairauksia, kuten diabetes.
- Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet: Näitä esiintyi 91:llä 1 000 masentuneesta henkilöstä. Tähän kuuluu myös alaselkäkipu.
- Verenkiertoelinten sairaudet: Näitä todettiin 86:lla 1 000 masentuneesta.
Tilanteista, joihin liittyy kaksisuuntainen suhde, eli joissa masennus lisää näiden sairauksien riskiä ja toisaalta nämä sairaudet lisäävät masennuksen riskiä, merkittävimpiä olivat itsemurhamyrkytysyritykset ja kaatumiset.
Lue tämäkin: Psilosybiini masennuksen hoidossa: mitkä ovat sen vaikutukset?
Miksi masennus on riskitekijä?
Vaikka tässä nimenomaisessa tutkimuksessa masennus yhdistetään sairaalahoitoa vaativiin terveystiloihin, tiedämme, että ongelma ulottuu myös muihin sairauksiin, joita ei välttämättä tarvitse ratkaista sairaalahoidolla. Statpearls -julkaisun mukaan masennuksesta kärsivillä on samanaikaisesti muita mielialahäiriöitä, kuten ahdistuneisuutta.
Lisäksi, jos potilaalla on korkea verenpaine, on vaikeampaa saada tila hallintaan. Vielä pahempaa on, että riski joutua päihteiden väärinkäytön ja itsemurhayritysten uhriksi on kohonnut.
Masennus on riskitekijä muille terveydentiloille eri mekanismeilla. Tutkijat tietävät esimerkiksi, että masentuneilla ihmisillä on suurempi todennäköisyys sairastua tulevaisuudessa Alzheimerin tautiin. He olettavat, että tämä johtuu siitä, että masennustilan aiheuttama stressi tuottaa tulehdusaineita, jotka kykenevät vahingoittamaan hermosoluja.
Diabeteksen osalta tieteelliset tutkimukset spekuloivat elämäntavalla, joka suosii aineenvaihduntahäiriöitä. Toisin sanoen masennuksesta kärsivillä ihmisillä on taipumus liikkua vähemmän ja noudattaa ruokavaliota, jossa on enemmän tyydyttyneitä rasvoja ja yksinkertaisia sokereita.
Tämä päivittäinen elämäntapa voi johtaa muutoksiin verensokeritasoissa.
Jos keskitymme sydänsairauksiin, vuonna 2016 ilmestyneessä tieteellisessä julkaisussa selitetään, että stressi näyttää olevan syynä. Masennus aktivoi solujen hapettumismekanismeja, mikä voi vaikuttaa sydänlihakseen ja sitä ruokkiviin verisuoniin.
Kroonisessa muodossa sydän- ja verisuonijärjestelmän heikentyminen tekisi siitä alttiimman sydänkohtauksille.
Lue lisää: Miten stressi ja korkea verenpaine liittyvät toisiinsa?
Voidaanko riskiä pienentää?
Keskeinen kysymys on, mitä voimme tehdä riskin pienentämiseksi. Tuomitseeko masennus ihmisen automaattisesti muihin sairauksiin?
Hyvä uutinen on, että oikea-aikainen hoito ja asianmukainen tuki vähentävät mahdollisuutta joutua sairaalaan jonkin muun sairauden vuoksi. Vuonna 2019 tehty järjestelmällinen katsaus osoittaa, että varhainen hoito parantaa ennustetta merkittävästi, etenkin jos noudatetaan erikoislääkärin ohjeita.
Tämä on erittäin tärkeä seikka. Masennuksen hoitoon muiden terveysongelmien ehkäisemiseksi ei voi suhtautua kevyesti.
Eri järjestöt ja asiantuntijaryhmät laativat hoito-ohjeita saatavilla olevan näytön perusteella. Neuvotteleminen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, joka on niistä tietoinen ja perehtynyt niihin, parantaa selviytymismahdollisuuksia.
Masennus ei ole vain yksi oire, joka voidaan aliarvioida. Valtioiden vastuulla on myös varmistaa, että kaikilla ihmisillä on pääsy mielenterveyspalveluihin.
Mitä tehdä elintavoille?
JAMA Psychiatry -tutkimuksen tekijät päättelevät, että masennuksesta kärsivien ihmisten käyttäytyminen on merkittävä syyllinen liitännäissairauksien kehittymiseen. Tupakointi, alkoholismi ja liikunnan puute luetellaan tilanteiksi, joita on muutettava.
Jos sinulla on siis masennusdiagnoosi, käytät lääkitystä ja olet psykologisessa hoidossa ja haluat lisätä jotain ylimääräistä riskin pienentämiseksi, aloita konkreettisilla toimilla:
- Lopeta päihteisiin liittyvät haitalliset tavat. Lopeta tupakointi ja alkoholinkäyttö. Pyydä siihen erityistä apua.
- Aloita liikunta, vähintään 30 minuuttia päivässä. Kävely voi riittää alkuun.
- Laadi ravitsemusterapeutin kanssa sopiva ruokavalio, joka antaa sinulle riittävästi energiaa ja koostuu terveellisistä tuotteista.
Se ei tietenkään ole helppoa. Mutta se on mahdollista. Älä tee mitään yksin äläkä panikoi sairauksista, joista saatat kärsiä. Pikemminkin ryhdy toimiin ja vähennä riskiä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bains, N., & Abdijadid, S. (2022). Major depressive disorder. In StatPearls [Internet]. StatPearls Publishing. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK559078/
- Dhar, A. K., & Barton, D. A. (2016). Depression and the link with cardiovascular disease. Frontiers in psychiatry, 7, 33. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyt.2016.00033/full
- Frank P, Batty GD, Pentti J, et al. (2023). Association Between Depression and Physical Conditions Requiring Hospitalization. JAMA Psychiatry. Published online. doi:10.1001/jamapsychiatry.2023.0777
- Gallagher, D., Kiss, A., Lanctot, K., & Herrmann, N. (2018). Depression and risk of Alzheimer dementia: a longitudinal analysis to determine predictors of increased risk among older adults with depression. The American Journal of Geriatric Psychiatry, 26(8), 819-827. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1064748118303270
- Gautam, S., Jain, A., Gautam, M., Vahia, V. N., & Grover, S. (2017). Clinical practice guidelines for the management of depression. Indian journal of psychiatry, 59(Suppl 1), S34. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5310101/
- Kraus, C., Kadriu, B., Lanzenberger, R., Zarate Jr, C. A., & Kasper, S. (2019). Prognosis and improved outcomes in major depression: a review. Translational psychiatry, 9(1), 127. https://www.nature.com/articles/s41398-019-0460-3
- Yu, M., Zhang, X., Lu, F., & Fang, L. (2015). Depression and risk for diabetes: a meta-analysis. Canadian journal of diabetes, 39(4), 266-272. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1499267114007072
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.