Lasten välinen kiusaaminen: kuinka toimia

Viime vuosina uutisissa ja sanomalehdissä on ollut paljon esillä lasten välinen kiusaaminen. Aihe on kaikkien huulilla, ja vaikka kaikki tietävät mistä siinä on kyse, vain harva osaa oikeasti toimia kohdatessaan sitä.

Meidän on vielä vaikeampi osata toimia, kun ongelma koskettaa omaa lastamme. Lastenhan tulisi osata ratkaista omat ongelmansa, eikö niin? Kysymys kuuluukin: tulisiko vanhempien puuttua asiaan ja yrittää puolustaa lasta vai ei?

Tästä syystä haluaisimme nyt antaa joitakin toimintaideoita, jos oma lapsesi on kiusaamisen uhri. Jatka lukemista.

Mitä tarkalleen ottaen on lasten välinen kiusaaminen?

Kiusaaminen eli järjestelmällinen kaltoinkohtelu voi olla joko fyysistä tai psyykkistä, tai se voi tapahtua kollektiivisen toiminnan kuten syrjinnän kautta.

Kiusaamisella viitataan jatkuvaan rakenteelliseen kaltoinkohteluun ikätoverien välillä tietyn ajanjakson ajan. Se ei ole aina fyysistä, vaan siihen voi kuulua kaikenlaista haitallista ja myrkyllistä käytöstä uhria kohtaan, kuten haukkumista, syrjimistä, julmia vitsejä ja nettikiusaamista.

Maailman terveysjärjestön tukemasta tutkimuksesta saatujen tietojen mukaan ikätoverien kiusaamisesta kärsii lähes 32 % 9-18 vuoden ikäisistä lapsista maailmanlaajuisesti.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että kiusaamisen vaikutukset ovat haitallisia lapsille sekä lyhyellä, keskipitkällä että pitkällä aikavälillä.

Ongelman ratkaisemisen ei tule jäädä lasten harteille. On sinun velvollisuutesi vanhempana tai vain aikuisena toimia kenen tahansa uhrin puolesta.

Jos oma lapsesi kokee mitä tahansa kaltoinkohtelua ikätoveriensa toimesta missä tahansa ympäristössä, kannattaa jatkaa lukemista. Kerromme tässä artikkelissa, kuinka voit ratkaista ongelman, oli kiusaaminen sitten fyysistä tai psyykkistä.

Sinua saattaa kiinnostaa: Koulukiusaaminen johti Diegon,11, itsemurhaan

Lasten välinen kiusaaminen: kuinka toimia

Vanhempien rooli kiusaamistilanteissa on keskeinen ongelman ratkaisemisen kannalta, sillä kiusaaminen voi vaikuttaa syvästi henkilön psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen.

Ennen toimeen ryhtymistä on kuitenkin tärkeää ymmärtää, mistä kiusaamisessa oikein on kyse.

1. Mistä lasten välinen kiusaaminen johtuu

Pelottelusta on kyse silloin, kun henkilöä jatkuvasti kidutetaan tönimällä, juoruamalla, haukkumalla, lyömällä tai jopa seksuaalisin teoin yksilön tai ryhmän toimesta. Melko usein tällaisten toimien “tekosyynä” on:

• Ulkonäkö.
• Sosioekonominen asema.
• Outo käytös (esimerkiksi ujot tai muutoin herkät lapset ovat usein helppo kohde julmille hyökkäyksille).
• Rotu tai uskonto.
• Seksuaalinen suuntautuminen. Tässä tapauksessa ei ole väliä, onko uhrilla oikeasti homoseksuaalisia taipumuksia vai ei. Usein riittää, että kiusaaja itse niin ajattelee ja väittää voidakseen sitten kiusata toista.

Kun arvioit, onko lapsi todella kiusaamisen uhri, pohdi ovatko teot kärjistyneet ja ovatko ne jatkuneet tietyn aikaa vai onko kyseessä kertaluontoinen tilanne. Tämä on avainasia sen määrittämisessä, onko kyseessä pitkäaikainen vai kertaluontoinen kiusaaminen.

2. Miksi sinun tulisi puuttua ja toimia

Lapsen, teini-ikäisen tai jopa aikuisen kiusaaminen voi johtaa vakavaan masennukseen.

Ennen kuin arvioit kuinka sinun tulisi toimia kiusaamistapauksessa, selvennä itsellesi miksi sinun vanhempana tulisi puuttua asiaan. Mikä tahansa pitkäaikainen kaltoinkohtelu vahingoittaa lastasi.

Se voi näkyä:

• Alhaisena itsetuntona.
• Stressinä.
• Ahdistuksena.
• Masennuksena. Vakava masennus voi johtaa jopa itsemurhaan. Valitettavasti monet pitkäaikaisen kiusaamisen uhrit päätyvät tähän ratkaisuun, kun he eivät enää kykene sietämään jatkuvia rikkomuksia hyvinvointiaan kohtaan.

Lue myös: Auta lapsiasi kohtaamaan ikätovereiden painostus

3. Toimintamenetelmiä vanhemmille, joiden lapsi kärsii kiusaamisesta

Katsotaan seuraavaksi, kuinka vanhemmat voivat toimia lasten kiusaamistapauksissa.

On tärkeää pysyä mahdollisimman rauhallisena koko prosessin ajan. Sinun on oltava vahva tukipilari, johon lapsesi voi tukeutua.

Ensimmäinen askel: ota selvää mitä on tapahtunut

• Kuuntele lastasi. Jos lapsi luottaa sinuun tarpeeksi puhuakseen asiasta, kuuntele häntä kyseenalaistamatta. Älä koskaan rankaise lasta totuuden kertomisesta.
• Tee lapsen olosta turvallinen. Lohduta häntä. Lapsi on luultavasti mieli maassa ja haluaa saada rakkautta ja turvaa, iästä riippumatta.
• Tunne faktat. Tieto on valtaa, joten ota selvää kaikista yksityiskohdista ennen kuin toimit. Muista kuunnella tuomitsematta ja säästä reaktiosi siihen, kun lapsi ei ole läsnä. Ota selvää, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut: aika, paikka, todistajat, nettikiusaaminen ja siihen liittyvät todisteet jne.
• Kerro lapsellesi, että arvostat kun hän kertoi sinulle tapahtuneesta. Usein lapset voivat tuntea syyllisyyttä “juoruilusta”. Kerro hänelle, että hän teki oikein.

Toinen askel: toimi

• Mene tapaamaan lapsesi opettajaa. Opettajan tulee saada tietää tapahtuneesta ja toimia sen mukaan.
• Puhu koulun rehtorille. Jos kiusaaminen ei lopu opettajan puuttumiseen, puhu jollekin ylemmälle taholle. Lasten välinen kiusaaminen johtaa vakaviin psyykkisiin ja jopa fyysisiin haittoihin, joista on vaaraa lapselle. Vaadi saada tavata rehtori ja varmista, että myös opettaja on tapaamisessa läsnä, jotta voit panna pisteen asialle mahdollisimman nopeasti.
• Mene tapaamaan kiusaajien vanhempia. Rehtori tai opettaja voi järjestää tapaamisen kiusaajan vanhempien kanssa. Pidä silti mielessä, että tilanne tulee todennäköisesti olemaan epämiellyttävä, sillä jokainen vanhempi haluaa uskoa parasta lapsestaan.
• Jos koulu ei auta eikä mikään yllä olevista toimi, tee ilmoitus poliisille.

Kiusaamistapauksissa voi soittaa myös avustaviin puhelimiin; löydät paikallisen puhelinnumeron etsimällä netistä. Myös kiusaamisen vastaisia kampanjoita mainostetaan usein radiossa tai televisiossa.

Ei ole helppoa määritellä, kuinka tulisi toimia lasten välisen kiusaamisen kohdalla. Joskus toimeen ryhtyminen saattaa tuntua ylireagoinnilta, mutta se ei ole sitä. Älä epäröi toimia, jos joku kiusaa lastasi.

Kiusaaminen ei ole lapsen ongelma hoitaa, eikä lapsen tulisi koskaan joutua ratkaisemaan sitä omillaan.