Kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin
Se, kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin, on lisätty niiden kysymysten listalle, joita tiedeyhteisössä pohditaan taudin kehittymiseen liittyen. Uusia oireita havaitaan päivittäin, kuten myös taudista peräisin olevia uusia komplikaatioita.
Tämä kysymys nousi esiin, kun joillekin potilaille kehittyi akuuttina munuaisvauriona tunnettu tila sairaalassa olonsa aikana. Tuossa vaiheessa kiinalaislääkärit alkoivat pohtia, kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin. Tästä kehitettiin hypoteeseja, jotka tutkimuksissa sittemmin joko vahvistettiin tai hylättiin.
Tällä hetkellä ei ole vielä löydetty mitään selkeää mekanismia. Nefrologit ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että SARS-CoV-2 on vastuussa jonkinasteisesta munuaisvauriosta, jota esiintyy vaihtelevasti. Kun joillakin maantieteellisillä alueilla alle 1 %:lla on raportoitu akuutti munuaisvaurio, toiset maat puhuvat jopa 30 %:n esiintyvyydestä.
Munuaisvaurioista kärsivillä COVID-19 -potilailla on heikoin ennuste. Akuutti munuaisvaurio on vaikea hoitaa tehohoidon yksiköissäkin.
Tieteelliset tutkimukset siitä, kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin
Koronaviruksen puhkeamisen alkuaikoina Kiinassa ilmaantui joukko tieteellisiä julkaisuja, joissa varoiteltiin SARS-Cov-2:n aiheuttamasta munuaisvauriosta. Osa tutkimuksista pohjautui vain pieneen joukkoon potilaita, kun taas joihinkin tutkimuksiin saatiin mukaan lähes 1 000 henkilöä.
Yhdessä ensimmäisistä julkaisuista tarkasteltiin akuutin munuaisvaurion esiintyvyyttä koronaviruspotilailla. Akuutti munuaisvaurio tarkoittaa munuaisten kyvyttömyyttä suorittaa suodatustehtäväänsä.
Mainitussa tutkimuksessa jopa 9 % potilaista poti munuaisvauriota. Tämä merkitsee proteinuriaa eli proteiinien menetystä virtsan kautta. Myös veren kreatiini, joka on myrkyllinen ylittäessään tietyn pitoisuuden, on koholla.
Tästä tilasta kärsiviltä potilailta otettiin tietokonetomografiakuvat, joissa kaikissa oli nähtävissä muutoksia munuaisissa. Pääosin oli tulehdusta ja nesteiden kertymistä.
Toinenkin tieteellinen pioneeritutkimus COVID-19:n vaikutuksista munuaisiin oli peräisin Kiinasta. Tässä tutkimuksessa munuaisvaurio havaittiin 3 %:lla sairaalaan otetuista potilaista. 40 %:lla potilaista havaittiin hematuriaa, joka tarkoittaa veren esiintymistä virtsassa.
Jatka lukemista: Mistä koronavirus on peräisin ja miksi emme ole onnistuneet vielä poistamaan sitä?
Koronaviruksen aiheuttaman munuaisvaurion kolme tekijää
Voisi sanoa, että on olemassa kolme huomioitavaa näkökohtaa siinä, kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin. Nämä tekijät voivat vaikuttaa yksin tai yhdessä, vaihdellen eri potilaiden kohdalla. Joissakin tapauksissa SARS-CoV-2:n aiheuttama vaurio on suora, kun taas toisinaan se ilmaantuu epäsuoraan hoidon seurauksena.
Nämä kolme tekijää ovat:
- Itse virus: Nefrologit ovat yhtä mieltä siitä, että munuaiset ovat keuhkojen ohessa yksi niistä elimistä, joihin tämä tauti kohdistuu. Hengityselimistöllä ja munuaisilla on yhteisiä aineita, mukaan lukien reniini ja angiotensiini. Nämä aineet ovat yhteydessä reseptorin kautta, joka saattaisi olla se proteiini jota SARS-CoV-2 käyttää sisäänpääsyreittinä ihmissoluihin.
- Systeemiset oireet: Kun kyseessä on COVID-19:n vakava tautimuoto, monet elimet kärsivät elimistön pettämisestä. Jotain samankaltaista tapahtuu silloin, kun keuhkokuume johtuu muista aiheuttajista – silloinkin se voi johtaa munuaisvaurioon eri vaikutusten ryöpyn seurauksena.
- Hoito: Vaikka mitään täysin tehokasta hoitoa koronavirukseen ei vielä ole, vaihtoehtoja etsitään eri lääkkeistä. Niiden joukossa on sellaisia lääkkeitä, joilla on haittavaikutuksia munuaisiin ja jotka voivat itsessään johtaa munuaisten vajaatoimintaan.
Lue lisää: Kuinka koronavirus infektoi solut – katso hämmästyttävät kuvat
Kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin?
Teoria siitä, kuinka SARS-CoV-2 pääsee sisään elimistöön, perustuu siihen tietoon, jota tutkijoilla on koronaviruksen tavasta infektoida keuhkojen solut. Se tiedetään, että pääasiallinen sisäänpääsyreitti koronavirukselle on ACE2-proteiini.
Virus pääsee sisään keuhkojen soluihin, koska sen pinnan piikit sopivat osaltaan yhteen ACE2-reseptorin kanssa. ACE-2-proteiinia on myös munuaisissa ja se osallistuu verenpaineen säätelyyn.
Säätelyjärjestelmä, johon viittaamme, on reniini-angiotensiinijärjestelmä. Se on yksi korkean verenpaineen lääkehoidon vahvoista kohdista. Tästä syystä asiantuntijat myös epäilevät, että kohonneesta verenpaineesta kärsivillä potilailla on suurempi kuolleisuusprosentti tässä pandemiassa.
Munuaisissa sattuu olemaan samankaltaisia proteiineja ottaen huomioon niiden osallistumisen samaan reniini-angiotensiinijärjestelmään. Hypoteesia siitä, että COVID-19 saattaisi seurata samankaltaista reittiä munuaissoluissa kuin keuhkosoluissa, pidetään mahdollisena.
Munuaispotilaat ovat riskiryhmää COVID-19 -taudissa
Tulisi olla selvää, että munuaistautia potevat potilaat kuuluvat tämän pandemian riskiryhmään. Tästä syystä heidän tulisi olla äärimmäisen varovaisia ja muistaa sosiaalinen eristäytyminen.
Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että munuaispotilaat jatkavat lääkitystään. Jos potilaan on käännyttävä lääkärin puoleen oireita koskien, vastaanottava lääkäri tarvitsee potilaan täydellisen sairaushistorian tarjotakseen parhaan hoitosuunnitelman juuri hänen kohdallaan.
Se, kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin, on lisätty niiden kysymysten listalle, joita tiedeyhteisössä pohditaan taudin kehittymiseen liittyen. Uusia oireita havaitaan päivittäin, kuten myös taudista peräisin olevia uusia komplikaatioita.
Tämä kysymys nousi esiin, kun joillekin potilaille kehittyi akuuttina munuaisvauriona tunnettu tila sairaalassa olonsa aikana. Tuossa vaiheessa kiinalaislääkärit alkoivat pohtia, kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin. Tästä kehitettiin hypoteeseja, jotka tutkimuksissa sittemmin joko vahvistettiin tai hylättiin.
Tällä hetkellä ei ole vielä löydetty mitään selkeää mekanismia. Nefrologit ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että SARS-CoV-2 on vastuussa jonkinasteisesta munuaisvauriosta, jota esiintyy vaihtelevasti. Kun joillakin maantieteellisillä alueilla alle 1 %:lla on raportoitu akuutti munuaisvaurio, toiset maat puhuvat jopa 30 %:n esiintyvyydestä.
Munuaisvaurioista kärsivillä COVID-19 -potilailla on heikoin ennuste. Akuutti munuaisvaurio on vaikea hoitaa tehohoidon yksiköissäkin.
Tieteelliset tutkimukset siitä, kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin
Koronaviruksen puhkeamisen alkuaikoina Kiinassa ilmaantui joukko tieteellisiä julkaisuja, joissa varoiteltiin SARS-Cov-2:n aiheuttamasta munuaisvauriosta. Osa tutkimuksista pohjautui vain pieneen joukkoon potilaita, kun taas joihinkin tutkimuksiin saatiin mukaan lähes 1 000 henkilöä.
Yhdessä ensimmäisistä julkaisuista tarkasteltiin akuutin munuaisvaurion esiintyvyyttä koronaviruspotilailla. Akuutti munuaisvaurio tarkoittaa munuaisten kyvyttömyyttä suorittaa suodatustehtäväänsä.
Mainitussa tutkimuksessa jopa 9 % potilaista poti munuaisvauriota. Tämä merkitsee proteinuriaa eli proteiinien menetystä virtsan kautta. Myös veren kreatiini, joka on myrkyllinen ylittäessään tietyn pitoisuuden, on koholla.
Tästä tilasta kärsiviltä potilailta otettiin tietokonetomografiakuvat, joissa kaikissa oli nähtävissä muutoksia munuaisissa. Pääosin oli tulehdusta ja nesteiden kertymistä.
Toinenkin tieteellinen pioneeritutkimus COVID-19:n vaikutuksista munuaisiin oli peräisin Kiinasta. Tässä tutkimuksessa munuaisvaurio havaittiin 3 %:lla sairaalaan otetuista potilaista. 40 %:lla potilaista havaittiin hematuriaa, joka tarkoittaa veren esiintymistä virtsassa.
Jatka lukemista: Mistä koronavirus on peräisin ja miksi emme ole onnistuneet vielä poistamaan sitä?
Koronaviruksen aiheuttaman munuaisvaurion kolme tekijää
Voisi sanoa, että on olemassa kolme huomioitavaa näkökohtaa siinä, kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin. Nämä tekijät voivat vaikuttaa yksin tai yhdessä, vaihdellen eri potilaiden kohdalla. Joissakin tapauksissa SARS-CoV-2:n aiheuttama vaurio on suora, kun taas toisinaan se ilmaantuu epäsuoraan hoidon seurauksena.
Nämä kolme tekijää ovat:
- Itse virus: Nefrologit ovat yhtä mieltä siitä, että munuaiset ovat keuhkojen ohessa yksi niistä elimistä, joihin tämä tauti kohdistuu. Hengityselimistöllä ja munuaisilla on yhteisiä aineita, mukaan lukien reniini ja angiotensiini. Nämä aineet ovat yhteydessä reseptorin kautta, joka saattaisi olla se proteiini jota SARS-CoV-2 käyttää sisäänpääsyreittinä ihmissoluihin.
- Systeemiset oireet: Kun kyseessä on COVID-19:n vakava tautimuoto, monet elimet kärsivät elimistön pettämisestä. Jotain samankaltaista tapahtuu silloin, kun keuhkokuume johtuu muista aiheuttajista – silloinkin se voi johtaa munuaisvaurioon eri vaikutusten ryöpyn seurauksena.
- Hoito: Vaikka mitään täysin tehokasta hoitoa koronavirukseen ei vielä ole, vaihtoehtoja etsitään eri lääkkeistä. Niiden joukossa on sellaisia lääkkeitä, joilla on haittavaikutuksia munuaisiin ja jotka voivat itsessään johtaa munuaisten vajaatoimintaan.
Lue lisää: Kuinka koronavirus infektoi solut – katso hämmästyttävät kuvat
Kuinka COVID-19 vaikuttaa munuaisiin?
Teoria siitä, kuinka SARS-CoV-2 pääsee sisään elimistöön, perustuu siihen tietoon, jota tutkijoilla on koronaviruksen tavasta infektoida keuhkojen solut. Se tiedetään, että pääasiallinen sisäänpääsyreitti koronavirukselle on ACE2-proteiini.
Virus pääsee sisään keuhkojen soluihin, koska sen pinnan piikit sopivat osaltaan yhteen ACE2-reseptorin kanssa. ACE-2-proteiinia on myös munuaisissa ja se osallistuu verenpaineen säätelyyn.
Säätelyjärjestelmä, johon viittaamme, on reniini-angiotensiinijärjestelmä. Se on yksi korkean verenpaineen lääkehoidon vahvoista kohdista. Tästä syystä asiantuntijat myös epäilevät, että kohonneesta verenpaineesta kärsivillä potilailla on suurempi kuolleisuusprosentti tässä pandemiassa.
Munuaisissa sattuu olemaan samankaltaisia proteiineja ottaen huomioon niiden osallistumisen samaan reniini-angiotensiinijärjestelmään. Hypoteesia siitä, että COVID-19 saattaisi seurata samankaltaista reittiä munuaissoluissa kuin keuhkosoluissa, pidetään mahdollisena.
Munuaispotilaat ovat riskiryhmää COVID-19 -taudissa
Tulisi olla selvää, että munuaistautia potevat potilaat kuuluvat tämän pandemian riskiryhmään. Tästä syystä heidän tulisi olla äärimmäisen varovaisia ja muistaa sosiaalinen eristäytyminen.
Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että munuaispotilaat jatkavat lääkitystään. Jos potilaan on käännyttävä lääkärin puoleen oireita koskien, vastaanottava lääkäri tarvitsee potilaan täydellisen sairaushistorian tarjotakseen parhaan hoitosuunnitelman juuri hänen kohdallaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Wang, Dawei, et al. “Clinical characteristics of 138 hospitalized patients with 2019 novel coronavirus–infected pneumonia in Wuhan, China.” Jama 323.11 (2020): 1061-1069.
- Naicker, Saraladevi, et al. “The Novel Coronavirus 2019 epidemic and kidneys.” Kidney International 58.3 (2020): 26-31. (2020).
- Zhen Li,, Ming Wu,+, Jie Guo et al Caution on Kidney Dysfunctions of 2019-nCoV Patients medRxiv preprint doi: https://doi.org/10.1101/2020.02.08.20021212
- Zhang, Haibo, et al. “Angiotensin-converting enzyme 2 (ACE2) as a SARS-CoV-2 receptor: molecular mechanisms and potential therapeutic target.” Intensive care medicine (2020): 1-5.
- Chen N, Zhou M, Dong X, et al. Epidemiological and clinical characteristics of 99 cases of 2019 novel coronavirus pneumonia in Wuhan, China: a descriptive study[J]. Lancet, 2020, 395[10223]: 507-513
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.