Krooninen sinuiitti: oireet, syyt, diagnoosi ja hoito
Tarkistanut ja hyväksynyt: sairaanhoitaja Leidy Mora Molina
Krooninen sinuiitti eli sivuontelotulehdus on kyseessä silloin, kun poski- tai otsaonteloiden tulehdusjaksot kestävät yli 3 kuukautta. Sairaus ei yleensä ole vakava, mutta sillä on erittäin kielteinen vaikutus elämänlaatuun.
Krooniseen sinuiittiin liittyy usein nenätulehdus, joka tunnetaan yksinkertaisesti nuhana. Sitä ei aina tapahdu, mutta se on hyvin yleistä.
Se voi vaikuttaa sekä lapsiin että aikuisiin ja vaatii joskus hoitoa.
Milloin sinuiitti on krooninen?
Sinuiitti on sivuonteloita vuoraavien kudosten tulehdus. Tämä tila häiritsee normaalia liman poistumista ja johtaa tukkoiseen nenään. Hengittäminen nenän kautta vaikeutuu.
Sivuontelot ovat ilmalla täytettyjä onteloita, joita yhdistävät kapeat kanavat. Ne tuottavat limaa, joka valuu näiden kanavien kautta. Jos ne täyttyvät nesteellä ja tukkeutuvat, ne voivat tulehtua. Tällöin on kyseessä sinuiitti eli sivuontelotulehdus.
Sinuiittia on olemassa kolmea tyyppiä:
- Akuutti: Kun oireita esiintyy korkeintaan 4 viikon ajan. Lopulta ne katoavat kokonaan.
- Krooninen: Oireet kestävät 3 kuukautta tai pidempään ja ilmaantuu pahenemisvaiheita. Vaikka oireet ovat yleensä lievempiä kuin akuutissa tyypissä, krooninen tyyppi voi vahingoittaa sivuontelokudoksia.
- Subakuutti: Jaksot kestävät 1–3 kuukautta, minkä jälkeen oireet häviävät kokonaan.
Krooninen sinuiitti ei ole sama kuin toistuva akuutti sinuiitti. Kroonisessa tapauksessa oireet eivät koskaan häviä kokonaan, vaikka ne olisivat lieviä. Toisessa tapauksessa jaksot toistuvat jopa 4 kertaa vuodessa, mutta on olemassa myös oireettomia vaiheita.
Lue lisää: 3 tehokasta tapaa avata poskiontelot
Syyt
Liian suuri liman kertyminen tai mikä tahansa sivuonteloiden tukos johtaa bakteerien ja muiden mikro-organismien lisääntymiseen. Kroonisen sinuiitin yleisimmät syyt ovat seuraavat:
- Nenän tukos allergioiden vuoksi: Allergia aiheuttaa tulehduksen. Tämä estää normaalin liman poistumisen ja aiheuttaa sinuiittia. Taustalla oleva tekijä on yleensä sieni nimeltä Aspergillus.
- Immuunijärjestelmän poikkeavuudet: Heikompi puolustus bakteerien torjumiseksi.
- Nenäonteloiden anatomiset ongelmat: Se voi olla nenän väliseinän poikkeama, nenäpolyypit tai muut rakenteelliset ongelmat.
- Hengitystieinfektiot: Kun vilustumista ei hoideta kunnolla, se voi kehittyä sinuiitiksi.
- Hammasinfektiot: Ne voivat levitä poskionteloihin.
- Ruokatorven refluksi: Ylös tuleva aines ärsyttää sivuonteloiden limakalvoja ja rajoittaa alueen nesteenpoistokykyä.
Riskitekijät
Joillakin ihmisillä on lisääntynyt riski sairastua krooniseen sinuiittiin, koska heillä on jokin seuraavista tiloista:
- Astma
- Suurentuneet risat
- Herkkyys aspiriinille
- Allerginen nuha tai heinänuha
- Muutokset korkeudessa, kuten lentämisen tai laitesukelluksen aikana
- Kemoterapian tai HIV:n aiheuttama heikentynyt immuunijärjestelmä
- Säännöllinen altistuminen saasteille, kuten tupakansavulle
Kroonisen sinuiitin oireet
Kroonisen sinuiitin oireet vaihtelevat suuresti ja riippuvat yksilön yleisestä terveydentilasta. On kuitenkin olemassa 3 olennaista oiretta:
- Nenätukos: Tämä tapahtuu yhdessä tai molemmissa nenäkäytävissä ja aiheuttaa vaikeuksia hengittää nenän kautta.
- Kasvokipu: Tästä on eri voimakkuuksia ja se koetaan paineena nenässä ja silmien ympärillä.
- Mätä: Vihreä tai keltainen vuoto nenästä.
Kaikki kolme oiretta esiintyvät yleensä ihmisillä, joilla on krooninen sinuiitti. Joskus siihen liittyy muitakin oireita:
- Päänsärky, korvasärky ja kurkkukipu
- Heikentynyt hajuaisti
- Halitoosi eli pahanhajuinen hengitys
- Kuorsaus
- Retronasaalinen vuoto
- Kuume
- Yskiminen
Diagnoosi
Ensimmäiseksi lääkäri haastattelee potilasta saadakseen selville oireet. Sitten hän suorittaa tutkimuksen, jossa he koskettaa nenää ja kasvoja selvittääkseen, onko kipua. Hän tutkii myös nenän sisäpuolen.
Sen selvittämiseksi, onko kyseessä krooninen sinuiitti, tehdään todennäköisesti seuraavia testejä:
- Kuvaukset: Tietokonetomografia (CT) tai magneettikuvaus (MRI) näyttää yksityiskohtaisesti poskionteloiden tilan.
- Allergiatestit: Jos epäillään, että laukaisin on allergeeni, nämä testit suoritetaan sen vahvistamiseksi.
- Nenän ja poskionteloiden vuotoviljely: Tämäntyyppinen testi suoritetaan vain, jos krooninen sinuiitti ei reagoi hoitoon tai se pahenee.
Hoito
Ensimmäinen hoitovaihtoehto krooniseen sinuiittiin on lääkkeet. Antibiootteja voidaan tarvita, jos bakteeri-infektio on olemassa. Jos kyseessä on allergia, otetaan allergialääkettä.
Yleensä määrätään seuraavanlaisia lääkkeitä:
- Nenän kortikosteroidit: Nämä ovat suihkeita, jotka auttavat ehkäisemään ja hoitamaan tulehdusta.
- Oraaliset tai injektoitavat kortikosteroidit: Näitä käytetään vain vaikeiden oireiden hoitoon.
- Muut: Tapauksesta riippuen lääkkeitä voidaan määrätä nenäpolyyppien tai sienen hoitoon.
Suolaliuosta nenän huuhteluun, suihkeita tai liuoksia voidaan määrätä, jos se on perusteltua. Joskus annetaan allergiarokotuksia.
Jos mikään näistä toimenpiteistä ei ole tehokas, leikkausta voidaan harkita. Leikkauksella poistetaan kudosta, poistetaan polyyppeja tai laajennetaan kapeita väyliä.
Voidaanko krooninen sinuiitti ehkäistä?
Paras tapa ehkäistä kroonista sinuiittia on hoitaa vilustumista oikein. Runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio vahvistaa immuunijärjestelmää. Samoin tupakansavua ja muita saasteita tulee välttää.
Ilmankostutin voi olla suureksi avuksi kroonista sinuiittia sairastavalle. Se pitää nenän kosteana ja auttaa poistamaan limaa. Tärkeää on myös saada rokote influenssaa vastaan.
Kroonisesta sinuiitista kärsivän tulee omaksua elämäntapa, joka auttaa välttämään oireiden pahenemista. Suositeltavin tapa on juoda riittävästi nestettä joka päivä ja levätä riittävästi.
Krooninen sinuiitti eli sivuontelotulehdus on kyseessä silloin, kun poski- tai otsaonteloiden tulehdusjaksot kestävät yli 3 kuukautta. Sairaus ei yleensä ole vakava, mutta sillä on erittäin kielteinen vaikutus elämänlaatuun.
Krooniseen sinuiittiin liittyy usein nenätulehdus, joka tunnetaan yksinkertaisesti nuhana. Sitä ei aina tapahdu, mutta se on hyvin yleistä.
Se voi vaikuttaa sekä lapsiin että aikuisiin ja vaatii joskus hoitoa.
Milloin sinuiitti on krooninen?
Sinuiitti on sivuonteloita vuoraavien kudosten tulehdus. Tämä tila häiritsee normaalia liman poistumista ja johtaa tukkoiseen nenään. Hengittäminen nenän kautta vaikeutuu.
Sivuontelot ovat ilmalla täytettyjä onteloita, joita yhdistävät kapeat kanavat. Ne tuottavat limaa, joka valuu näiden kanavien kautta. Jos ne täyttyvät nesteellä ja tukkeutuvat, ne voivat tulehtua. Tällöin on kyseessä sinuiitti eli sivuontelotulehdus.
Sinuiittia on olemassa kolmea tyyppiä:
- Akuutti: Kun oireita esiintyy korkeintaan 4 viikon ajan. Lopulta ne katoavat kokonaan.
- Krooninen: Oireet kestävät 3 kuukautta tai pidempään ja ilmaantuu pahenemisvaiheita. Vaikka oireet ovat yleensä lievempiä kuin akuutissa tyypissä, krooninen tyyppi voi vahingoittaa sivuontelokudoksia.
- Subakuutti: Jaksot kestävät 1–3 kuukautta, minkä jälkeen oireet häviävät kokonaan.
Krooninen sinuiitti ei ole sama kuin toistuva akuutti sinuiitti. Kroonisessa tapauksessa oireet eivät koskaan häviä kokonaan, vaikka ne olisivat lieviä. Toisessa tapauksessa jaksot toistuvat jopa 4 kertaa vuodessa, mutta on olemassa myös oireettomia vaiheita.
Lue lisää: 3 tehokasta tapaa avata poskiontelot
Syyt
Liian suuri liman kertyminen tai mikä tahansa sivuonteloiden tukos johtaa bakteerien ja muiden mikro-organismien lisääntymiseen. Kroonisen sinuiitin yleisimmät syyt ovat seuraavat:
- Nenän tukos allergioiden vuoksi: Allergia aiheuttaa tulehduksen. Tämä estää normaalin liman poistumisen ja aiheuttaa sinuiittia. Taustalla oleva tekijä on yleensä sieni nimeltä Aspergillus.
- Immuunijärjestelmän poikkeavuudet: Heikompi puolustus bakteerien torjumiseksi.
- Nenäonteloiden anatomiset ongelmat: Se voi olla nenän väliseinän poikkeama, nenäpolyypit tai muut rakenteelliset ongelmat.
- Hengitystieinfektiot: Kun vilustumista ei hoideta kunnolla, se voi kehittyä sinuiitiksi.
- Hammasinfektiot: Ne voivat levitä poskionteloihin.
- Ruokatorven refluksi: Ylös tuleva aines ärsyttää sivuonteloiden limakalvoja ja rajoittaa alueen nesteenpoistokykyä.
Riskitekijät
Joillakin ihmisillä on lisääntynyt riski sairastua krooniseen sinuiittiin, koska heillä on jokin seuraavista tiloista:
- Astma
- Suurentuneet risat
- Herkkyys aspiriinille
- Allerginen nuha tai heinänuha
- Muutokset korkeudessa, kuten lentämisen tai laitesukelluksen aikana
- Kemoterapian tai HIV:n aiheuttama heikentynyt immuunijärjestelmä
- Säännöllinen altistuminen saasteille, kuten tupakansavulle
Kroonisen sinuiitin oireet
Kroonisen sinuiitin oireet vaihtelevat suuresti ja riippuvat yksilön yleisestä terveydentilasta. On kuitenkin olemassa 3 olennaista oiretta:
- Nenätukos: Tämä tapahtuu yhdessä tai molemmissa nenäkäytävissä ja aiheuttaa vaikeuksia hengittää nenän kautta.
- Kasvokipu: Tästä on eri voimakkuuksia ja se koetaan paineena nenässä ja silmien ympärillä.
- Mätä: Vihreä tai keltainen vuoto nenästä.
Kaikki kolme oiretta esiintyvät yleensä ihmisillä, joilla on krooninen sinuiitti. Joskus siihen liittyy muitakin oireita:
- Päänsärky, korvasärky ja kurkkukipu
- Heikentynyt hajuaisti
- Halitoosi eli pahanhajuinen hengitys
- Kuorsaus
- Retronasaalinen vuoto
- Kuume
- Yskiminen
Diagnoosi
Ensimmäiseksi lääkäri haastattelee potilasta saadakseen selville oireet. Sitten hän suorittaa tutkimuksen, jossa he koskettaa nenää ja kasvoja selvittääkseen, onko kipua. Hän tutkii myös nenän sisäpuolen.
Sen selvittämiseksi, onko kyseessä krooninen sinuiitti, tehdään todennäköisesti seuraavia testejä:
- Kuvaukset: Tietokonetomografia (CT) tai magneettikuvaus (MRI) näyttää yksityiskohtaisesti poskionteloiden tilan.
- Allergiatestit: Jos epäillään, että laukaisin on allergeeni, nämä testit suoritetaan sen vahvistamiseksi.
- Nenän ja poskionteloiden vuotoviljely: Tämäntyyppinen testi suoritetaan vain, jos krooninen sinuiitti ei reagoi hoitoon tai se pahenee.
Hoito
Ensimmäinen hoitovaihtoehto krooniseen sinuiittiin on lääkkeet. Antibiootteja voidaan tarvita, jos bakteeri-infektio on olemassa. Jos kyseessä on allergia, otetaan allergialääkettä.
Yleensä määrätään seuraavanlaisia lääkkeitä:
- Nenän kortikosteroidit: Nämä ovat suihkeita, jotka auttavat ehkäisemään ja hoitamaan tulehdusta.
- Oraaliset tai injektoitavat kortikosteroidit: Näitä käytetään vain vaikeiden oireiden hoitoon.
- Muut: Tapauksesta riippuen lääkkeitä voidaan määrätä nenäpolyyppien tai sienen hoitoon.
Suolaliuosta nenän huuhteluun, suihkeita tai liuoksia voidaan määrätä, jos se on perusteltua. Joskus annetaan allergiarokotuksia.
Jos mikään näistä toimenpiteistä ei ole tehokas, leikkausta voidaan harkita. Leikkauksella poistetaan kudosta, poistetaan polyyppeja tai laajennetaan kapeita väyliä.
Voidaanko krooninen sinuiitti ehkäistä?
Paras tapa ehkäistä kroonista sinuiittia on hoitaa vilustumista oikein. Runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio vahvistaa immuunijärjestelmää. Samoin tupakansavua ja muita saasteita tulee välttää.
Ilmankostutin voi olla suureksi avuksi kroonista sinuiittia sairastavalle. Se pitää nenän kosteana ja auttaa poistamaan limaa. Tärkeää on myös saada rokote influenssaa vastaan.
Kroonisesta sinuiitista kärsivän tulee omaksua elämäntapa, joka auttaa välttämään oireiden pahenemista. Suositeltavin tapa on juoda riittävästi nestettä joka päivä ja levätä riittävästi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Eloy, P., Nollevaux, M. C., & Bertrand, B. (2005). Fisiología de los senos paranasales. EMC-Otorrinolaringología, 34(3), 1-11.
- Moreno-Brea, M. R. (2005). Tolerabilidad de aspirina. Revista de la Sociedad Española del Dolor, 12(6), 357-372.
- Rudmik, L., & Soler, Z. M. (2015). Sinusitis crónica en adultos.
- Cevallos, M. S. M., Herrera, P. A. H., & Baños, C. E. V. (2020). Aspectos generales de etiología y tratamiento de la sinusitis crónica. Journal of American Health, 3(2), 95-101.
- Vargas-Aguayo, A. M., Ascencio-Valdez, M. M., & Castillo-Marín, I. (2003). Correlación clínico-radiológica en sinusitis crónica. Cirugía y Cirujanos, 71(5), 359-362.
- Rombaux, P., & Hellings, P. W. (2014). Rinitis crónica no alérgica. EMC-Otorrinolaringología, 43(3), 1-10.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.