Logo image
Logo image

Koronaviruksen riskiryhmät: ketkä ovat haavoittuvimpia?

3 minuuttia
Vaikka mikä tahansa väestöryhmä voi saada koronavirustartunnan, jotkut ihmiset ovat sille haavoittuvampia kuin toiset. Tämä ei johdu siitä, että he saisivat suuremmalla todennäköisyydellä tartunnan, vaan siitä, että taudin seuraukset voivat olla heidän kohdallaan paljon pahemmat. Kerromme lisää tässä artikkelissa.
Koronaviruksen riskiryhmät: ketkä ovat haavoittuvimpia?
Viimeisin päivitys: 22 toukokuuta, 2020

Se, että jotkut ihmiset ovat paljon haavoittuvampia koronaviruksen aiheuttamalle taudille kuin muut, on luultavasti se todellinen painetta aiheuttava tekijä karanteeni- ja eristäytymistoimenpiteiden takana ympäri maailmaa. Nämä koronaviruksen riskiryhmät kärsivät eniten viruksen tunkeutuessa elimistöön.

Pandemia on levinnyt maiden rajojen yli. Tämä Kiinan Wuhanista matkansa aloittanut virus leviää nyt pelottavaa vauhtia lähes jokaisessa maailman maassa. Koronaviruksen genomista tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että tämä nyt kiertämässä oleva partikkeli ei ole enää sama kuin se alkuperäinen Kiinasta liikkeelle lähtenyt partikkeli. Vaikka kyseessä on pohjimmiltaan sama virus, se on sen jälkeen muuttanut geneettistä tietoaan.

Viruksen epidemiologinen profiili näyttäisi kuitenkin pysyneen samana. Se välittyy ihmisestä toiseen hengitysteiden pienten pisaroiden kautta ja voi pysyä pinnoilla jonkin aikaa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen hyvin herkästi johtuen sen kuoren proteiineista, jotka tarttuvat ihmissolujen reseptoreihin. Eniten vaurioita virus aiheuttaa keuhkorakkuloissa.

Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole yhtä haavoittuvia koronavirukselle. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat koronaviruksen riskiryhmät.

Koronaviruksen riskiryhmät

1. Vanhukset

Iäkkäämmät ihmiset, erityisesti yli 65-vuotiaat, ovat yksi kaikkein haavoittuvimmista ryhmistä koronaviruksen kohdalla. Tutkijat ovat havainneet, että kuolinprosentti kasvaa merkittävästi 65 ikävuoden jälkeen.

Tämänhetkisten tietojen mukaan COVID-19 aiheuttaa kuoleman lähes 4 %:lla tartunnan saaneista, mutta yli 80-vuotiailla kuolleisuus on jo 15 %. Nämä tilastot osoittavat sen, että ikäihmiset tarvitsevat suurempaa huolenpitoa ja huomiota tämän pandemian aikana.

Kuten muiden hengitysteiden virusten kohdalla, esimerkiksi influenssassa, tartunnanaiheuttajapartikkelit hyödyntävät ikääntyvien hengitysteiden solujen huonoa kuntoa. Immuunijärjestelmä reagoi hitaasti eikä sen vaste tule ajoissa. Vanhemmat ihmiset ovat haavoittuvampia myös siksi, että he kärsivät usein joistakin iän myötä tulleista perussairauksista. Erityisen alttiita ovat ne joilla on diabetes, korkea verenpaine tai syöpä.

Some figure
Koronaviruksen aiheuttaman taudin kuolleisuus on suurinta yli 65-vuotiailla.

Lue lisää: Kuinka koronavirus infektoi keuhkojen solut

2. Kroonisesti sairaat

Toinen riskiryhmä ovat kroonisesti sairaat henkilöt. Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset, joilla on jokin seuraavista sairauksista:

  • Sydämen vajaatoiminta
  • Diabetes
  • Munuaisten vajaatoiminta
  • Korkea verenpaine
  • Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus
  • Syöpä

Usein kroonisesti sairaat potilaat eivät kärsi vain jostakin tietystä vaivasta, vaan sen ohessa myös syömiensä lääkkeiden vaikutuksista. Itse lääkkeillä voi olla nimittäin omat haittavaikutuksensa ja interaktionsa.

Jos esimerkiksi verenohennuslääkkeitä syövä potilas saa tartunnan ja sen seurauksena keuhkokuumeen, seuraukset ovat paljon vakavampia heidän kohdallaan. Intensiiviset hoitotoimenpiteet voivat rikkoa verisuonia, joiden korjautuminen kestää verenohennuslääkkeiden takia pidempään.

Erityisesti yhdessä tutkimuksessa sydän-verisuonisairaus on yhdistetty suurempaan koronaviruksen aiheuttaman kuolleisuuden riskiin. Tutkituilla potilailla oli myös korkea biokemiallisen tulehduksen aste veressään.

Some figure
COVID-19 -taudista kärsivät sydänpotilaat ovat suuressa riskissä.

Lue lisää: Diabetes ja koronavirus

Muut koronaviruksen riskiryhmät

Muut ihmiset, jotka saattavat olla haavoittuvia koronaviruksen kohdalla, ovat raskaana olevat naiset. Heitä koskevat eristäytymistoimenpiteet ovat kuitenkin vain varotoimia, sillä vielä ei ole tarkkaa tietoa riskitekijöistä heidän kohdallaan. Nykyisten tietojen perusteella raskaana olevien naisten riski on sama kuin muullakin väestöllä. Tämä eroaa H1N1-influenssan aiheuttamasta pandemiasta vuonna 2009, jolloin raskaana olevat naiset kärsivät pahemmin.

Lisäksi viruksen mahdollista vertikaalista leviämistä ei vielä tähän mennessä ole vahvistettu. Toisin sanoen vielä ei ole näyttöä siitä, että koronavirus ylittäisi istukan ja siirtyisi äidiltä sikiölle.

Yksi tieteellinen tutkimus on tehnyt eron koronavirustartunnan saaneiden ihmisten välillä heidän veriryhmänsä perusteella. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että A-veriryhmään kuuluvat ihmiset olisivat huomattavasti suuremmassa riskissä kuin O-veriryhmään kuuluvat. Tutkimukseen osallistuneiden määrä oli kuitenkin rajallinen.

Muistettavaa

Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä on merkittävä riski saada kuolemaan johtavia komplikaatioita. Näiden riskiryhmien kohdalla tulee erityisesti huomioida varovaisuus, hygienia ja sosiaalinen eristäytyminen. Terveydenhuoltojärjestelmillä ympäri maailmaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi vuodepaikkoja vakavista sairauksista kärsivien ihmisten hoitoon, joten meistä jokaisen on tehtävä oma osamme madaltaaksemme tartuntakäyrää.

Se, että jotkut ihmiset ovat paljon haavoittuvampia koronaviruksen aiheuttamalle taudille kuin muut, on luultavasti se todellinen painetta aiheuttava tekijä karanteeni- ja eristäytymistoimenpiteiden takana ympäri maailmaa. Nämä koronaviruksen riskiryhmät kärsivät eniten viruksen tunkeutuessa elimistöön.

Pandemia on levinnyt maiden rajojen yli. Tämä Kiinan Wuhanista matkansa aloittanut virus leviää nyt pelottavaa vauhtia lähes jokaisessa maailman maassa. Koronaviruksen genomista tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että tämä nyt kiertämässä oleva partikkeli ei ole enää sama kuin se alkuperäinen Kiinasta liikkeelle lähtenyt partikkeli. Vaikka kyseessä on pohjimmiltaan sama virus, se on sen jälkeen muuttanut geneettistä tietoaan.

Viruksen epidemiologinen profiili näyttäisi kuitenkin pysyneen samana. Se välittyy ihmisestä toiseen hengitysteiden pienten pisaroiden kautta ja voi pysyä pinnoilla jonkin aikaa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen hyvin herkästi johtuen sen kuoren proteiineista, jotka tarttuvat ihmissolujen reseptoreihin. Eniten vaurioita virus aiheuttaa keuhkorakkuloissa.

Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole yhtä haavoittuvia koronavirukselle. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat koronaviruksen riskiryhmät.

Koronaviruksen riskiryhmät

1. Vanhukset

Iäkkäämmät ihmiset, erityisesti yli 65-vuotiaat, ovat yksi kaikkein haavoittuvimmista ryhmistä koronaviruksen kohdalla. Tutkijat ovat havainneet, että kuolinprosentti kasvaa merkittävästi 65 ikävuoden jälkeen.

Tämänhetkisten tietojen mukaan COVID-19 aiheuttaa kuoleman lähes 4 %:lla tartunnan saaneista, mutta yli 80-vuotiailla kuolleisuus on jo 15 %. Nämä tilastot osoittavat sen, että ikäihmiset tarvitsevat suurempaa huolenpitoa ja huomiota tämän pandemian aikana.

Kuten muiden hengitysteiden virusten kohdalla, esimerkiksi influenssassa, tartunnanaiheuttajapartikkelit hyödyntävät ikääntyvien hengitysteiden solujen huonoa kuntoa. Immuunijärjestelmä reagoi hitaasti eikä sen vaste tule ajoissa. Vanhemmat ihmiset ovat haavoittuvampia myös siksi, että he kärsivät usein joistakin iän myötä tulleista perussairauksista. Erityisen alttiita ovat ne joilla on diabetes, korkea verenpaine tai syöpä.

Some figure
Koronaviruksen aiheuttaman taudin kuolleisuus on suurinta yli 65-vuotiailla.

Lue lisää: Kuinka koronavirus infektoi keuhkojen solut

2. Kroonisesti sairaat

Toinen riskiryhmä ovat kroonisesti sairaat henkilöt. Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset, joilla on jokin seuraavista sairauksista:

  • Sydämen vajaatoiminta
  • Diabetes
  • Munuaisten vajaatoiminta
  • Korkea verenpaine
  • Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus
  • Syöpä

Usein kroonisesti sairaat potilaat eivät kärsi vain jostakin tietystä vaivasta, vaan sen ohessa myös syömiensä lääkkeiden vaikutuksista. Itse lääkkeillä voi olla nimittäin omat haittavaikutuksensa ja interaktionsa.

Jos esimerkiksi verenohennuslääkkeitä syövä potilas saa tartunnan ja sen seurauksena keuhkokuumeen, seuraukset ovat paljon vakavampia heidän kohdallaan. Intensiiviset hoitotoimenpiteet voivat rikkoa verisuonia, joiden korjautuminen kestää verenohennuslääkkeiden takia pidempään.

Erityisesti yhdessä tutkimuksessa sydän-verisuonisairaus on yhdistetty suurempaan koronaviruksen aiheuttaman kuolleisuuden riskiin. Tutkituilla potilailla oli myös korkea biokemiallisen tulehduksen aste veressään.

Some figure
COVID-19 -taudista kärsivät sydänpotilaat ovat suuressa riskissä.

Lue lisää: Diabetes ja koronavirus

Muut koronaviruksen riskiryhmät

Muut ihmiset, jotka saattavat olla haavoittuvia koronaviruksen kohdalla, ovat raskaana olevat naiset. Heitä koskevat eristäytymistoimenpiteet ovat kuitenkin vain varotoimia, sillä vielä ei ole tarkkaa tietoa riskitekijöistä heidän kohdallaan. Nykyisten tietojen perusteella raskaana olevien naisten riski on sama kuin muullakin väestöllä. Tämä eroaa H1N1-influenssan aiheuttamasta pandemiasta vuonna 2009, jolloin raskaana olevat naiset kärsivät pahemmin.

Lisäksi viruksen mahdollista vertikaalista leviämistä ei vielä tähän mennessä ole vahvistettu. Toisin sanoen vielä ei ole näyttöä siitä, että koronavirus ylittäisi istukan ja siirtyisi äidiltä sikiölle.

Yksi tieteellinen tutkimus on tehnyt eron koronavirustartunnan saaneiden ihmisten välillä heidän veriryhmänsä perusteella. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että A-veriryhmään kuuluvat ihmiset olisivat huomattavasti suuremmassa riskissä kuin O-veriryhmään kuuluvat. Tutkimukseen osallistuneiden määrä oli kuitenkin rajallinen.

Muistettavaa

Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä on merkittävä riski saada kuolemaan johtavia komplikaatioita. Näiden riskiryhmien kohdalla tulee erityisesti huomioida varovaisuus, hygienia ja sosiaalinen eristäytyminen. Terveydenhuoltojärjestelmillä ympäri maailmaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi vuodepaikkoja vakavista sairauksista kärsivien ihmisten hoitoon, joten meistä jokaisen on tehtävä oma osamme madaltaaksemme tartuntakäyrää.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Lu, Roujian, et al. “Genomic characterisation and epidemiology of 2019 novel coronavirus: implications for virus origins and receptor binding.” The Lancet 395.10224 (2020): 565-574.
  • Zhang, Haibo, et al. “Angiotensin-converting enzyme 2 (ACE2) as a SARS-CoV-2 receptor: molecular mechanisms and potential therapeutic target.” Intensive Care Medicine (2020): 1-5.
  • Zheng, Ying-Ying, et al. “COVID-19 and the cardiovascular system.” Nature Reviews Cardiology (2020): 1-2.
  • Dominguez, Adrian Naranjo, and Alexander ValdÃ. “COVID-19. Punto de vista del cardiólogo.” Revista Cubana de CardiologÃa y CirugÃa Cardiovascular 26.1 (2020): 951.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.