Kipu virtsatessa - syyt ja oireet
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Mario Benedetti Arzuza
Dysuria on sangen yleinen sairaus, joka piinaa etenkin seksuaalisesti aktiivisia nuoria naisia. Potilaita ovat myös raskaana olevat, diabeetikot sekä ihmiset, joilla on ongelmia virtsarakon kanssa.
Miehet kärsivät tällaisista virtsatieinfektioista huomattavasti vähemmän. Kun miehillä ilmenee kipua virtsatessa, on kyseessä yleensä virtsaputkentulehdus tai eturauhasongelmat.
Oireet
Oireet ovat melko erilaiset eri sukupuolilla, mutta molemmat saattavat tuntea voimakasta polttelua tai kirvelyä virtsatessa tai sen jälkeen.
Mikäli tunnet kipua virtsaamisen alussa, on kyseessä silloin virtsatieinfektio. Jos kipua taas ilmenee virtsaamisen jälkeen, voi se olla merkki vakavammasta virtsarakko- tai eturauhasongelmasta.
Naiset voivat tuntea sisäistä kipua, vaikka kyseessä on virtsatieinfektio, mutta muissa tapauksissa kipu on ulkoista ja johtuu tulehduksesta tai ihoärsytyksestä.
Mistä tämä johtuu?
Kipu virtsatessa johtuu yleensä tulehduksesta virtsaputkessa, rakossa tai munuaisissa. Yleisin tulehdustyyppi on akuutti kystiitti, joka on rakon tulehdus, tai pyelonefriitti, joka on munuaisten tulehdus. Myös jotkin sukupuolitaudit voivat aiheuttaa virtsatieinfektioita.
Muita mahdollisia syitä
- Trauma. Kyseessä voi olla paikallinen vamma tai ärsytys, joka on syntynyt esimerkiksi katetrin asetuksessa tai seksissä.
- Anatomiset tukkeumat tai epämuodostumat.
- Vammat. Ulkoiset vammat sukupuolielimissä.
- Ulkoinen ärsytys. Esimerkiksi liika peseminen tai jonkinlaisen pesutuotteen käyttö.
- Hormonit.
- Neurologiset sairaudet.
- Munuais- tai virtsarakkosyöpä, tai vaginaalinen tai ulkosynnyttimien syöpä.
- Immuunijärjestelmän sairaudet.
- Virtsa- tai munuaiskivet.
- Sukupuolitaudit.
- Tietyt lääkkeet, kuten syöpälääkkeet. Nämä tuotteet monesti aiheuttavat sivuvaikutuksia, kuten rakon ärsytystä.
- Hiivatulehdus, munuaistulehdus ja emättimen tulehdukset.
Diagnosointi
Lääkäri käy läpi potilaan sairaushistorian ja kyselee kysymyksiä, kuten kuinka usein potilas virtsaa ja onko oireita ilmennyt aiemmin.
Lääkäri saattaa myös tutkia vatsan seudun sekä ulkoiset sukupuolielimet. Naisille tehdään gynekologinen tutkimus.
Potilaalta otetaan myös virtsanäyte, joka lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Tällöin tutkitaan, onko virtsassa verta vai ei. Myös bakteerien olemassaolo tutkitaan ja määritellään, mikä bakteeri tulehduksen aiheuttaa.
Dysurian hoito
Yleisin hoitomuoto on antibiootit, mutta luonnollisesti syyt tutkitaan ensimmäisenä. Joka tapauksessa runsasta veden nauttimista suositellaan, jolloin kipu helpottuu huomattavasti.
Dysuria on sangen yleinen sairaus, joka piinaa etenkin seksuaalisesti aktiivisia nuoria naisia. Potilaita ovat myös raskaana olevat, diabeetikot sekä ihmiset, joilla on ongelmia virtsarakon kanssa.
Miehet kärsivät tällaisista virtsatieinfektioista huomattavasti vähemmän. Kun miehillä ilmenee kipua virtsatessa, on kyseessä yleensä virtsaputkentulehdus tai eturauhasongelmat.
Oireet
Oireet ovat melko erilaiset eri sukupuolilla, mutta molemmat saattavat tuntea voimakasta polttelua tai kirvelyä virtsatessa tai sen jälkeen.
Mikäli tunnet kipua virtsaamisen alussa, on kyseessä silloin virtsatieinfektio. Jos kipua taas ilmenee virtsaamisen jälkeen, voi se olla merkki vakavammasta virtsarakko- tai eturauhasongelmasta.
Naiset voivat tuntea sisäistä kipua, vaikka kyseessä on virtsatieinfektio, mutta muissa tapauksissa kipu on ulkoista ja johtuu tulehduksesta tai ihoärsytyksestä.
Mistä tämä johtuu?
Kipu virtsatessa johtuu yleensä tulehduksesta virtsaputkessa, rakossa tai munuaisissa. Yleisin tulehdustyyppi on akuutti kystiitti, joka on rakon tulehdus, tai pyelonefriitti, joka on munuaisten tulehdus. Myös jotkin sukupuolitaudit voivat aiheuttaa virtsatieinfektioita.
Muita mahdollisia syitä
- Trauma. Kyseessä voi olla paikallinen vamma tai ärsytys, joka on syntynyt esimerkiksi katetrin asetuksessa tai seksissä.
- Anatomiset tukkeumat tai epämuodostumat.
- Vammat. Ulkoiset vammat sukupuolielimissä.
- Ulkoinen ärsytys. Esimerkiksi liika peseminen tai jonkinlaisen pesutuotteen käyttö.
- Hormonit.
- Neurologiset sairaudet.
- Munuais- tai virtsarakkosyöpä, tai vaginaalinen tai ulkosynnyttimien syöpä.
- Immuunijärjestelmän sairaudet.
- Virtsa- tai munuaiskivet.
- Sukupuolitaudit.
- Tietyt lääkkeet, kuten syöpälääkkeet. Nämä tuotteet monesti aiheuttavat sivuvaikutuksia, kuten rakon ärsytystä.
- Hiivatulehdus, munuaistulehdus ja emättimen tulehdukset.
Diagnosointi
Lääkäri käy läpi potilaan sairaushistorian ja kyselee kysymyksiä, kuten kuinka usein potilas virtsaa ja onko oireita ilmennyt aiemmin.
Lääkäri saattaa myös tutkia vatsan seudun sekä ulkoiset sukupuolielimet. Naisille tehdään gynekologinen tutkimus.
Potilaalta otetaan myös virtsanäyte, joka lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Tällöin tutkitaan, onko virtsassa verta vai ei. Myös bakteerien olemassaolo tutkitaan ja määritellään, mikä bakteeri tulehduksen aiheuttaa.
Dysurian hoito
Yleisin hoitomuoto on antibiootit, mutta luonnollisesti syyt tutkitaan ensimmäisenä. Joka tapauksessa runsasta veden nauttimista suositellaan, jolloin kipu helpottuu huomattavasti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ford, G., & Decker, C. (2016). Pelvic inflammatory disease. Disease-a-Month, 62(8), 301-305. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0011502916000894
- Ge, G., Wang, H., Chen, Y., Li, G., & Ma, L. (2021). Complete urethral injury in the penile fracture: a case report and literature review. Translational Andrology and Urology, 10(2), 969. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7947453/
- Hanno, P., Erickson, D., Moldwin, R., & Faraday, M. (2015). Diagnosis and treatment of interstitial cystitis/bladder pain syndrome: AUA guideline amendment. The Journal of urology, 193(5), 1545-1553. https://www.auajournals.org/doi/full/10.1016/j.juro.2015.01.086
- Mehta, P., Leslie, S., & Reddivari, A. (2019). Dysuria. StatPearls Publishing. https://europepmc.org/books/nbk549918
- Michels, T., & Sands, J. (2015). Dysuria: evaluation and differential diagnosis in adults. American family physician, 92(9), 778-788. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26554471/
- Moi, H., Blee, K., & Horner, P. (2015). Management of non-gonococcal urethritis. BMC infectious diseases, 15(1), 1-7. https://bmcinfectdis.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12879-015-1043-4
- Pinar, U., Phé, V., & Rouprêt, M. (2022). Prostatitis y epididimitis. EMC-Tratado de Medicina, 26(2), 1-10. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1636541022464567
- Pineda, J., Martínez, G., Marín, D., Viveros, C., Torres, J., & Pineda, E. (2018). Tratamiento contemporáneo de la litiasis renal piélica: a propósito de un caso. Revista de la Facultad de Medicina (México), 61(4), 16-21. https://www.scielo.org.mx/scielo.php?pid=S0026-17422018000400016&script=sci_arttext
- Tan, C., & Chlebicki, M. (2016). Urinary tract infections in adults. Singapore medical journal, 57(9), 485. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5027397/
- Zeng, R. (2020). Dysuria. Handbook of clinical diagnostics, 81-82. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-981-13-7677-1_27
- Yee, M. (2015). Cistitis intersticial. Revista Médica de Costa Rica y Centroamérica, 72(614), 95-100. https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumen.cgi?IDARTICULO=58582
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.