Kiitollinen mieli on rauhallinen mieli

Muuttaaksesi ajattelutapaasi positiivisempaan suuntaan on tärkeää päästää irti negatiivisista ajatuskuvioista ja opetella löytämään sisäinen rauha.
Kiitollinen mieli on rauhallinen mieli

Viimeisin päivitys: 15 maaliskuuta, 2019

Kiitollinen mieli, kyky olla kiitollinen kaikista elämänsä aikana kokemistaan, tuntemistaan ja todistamistaan asioista on mieli, joka on tasapainossa ja jolla on sisäinen rauha.

Kaikilla meillä on oma ainutlaatuinen tarinamme kerrottavana. Joskus tulee kuitenkin hetkiä, jolloin annamme elämän kaaoksen tempaista meidät mukaansa, ja tämän seurauksena sivuutamme ne kaikkein tärkeimmät asiat sekä unohdamme jopa sen, että tarvitsemme sisäistä rauhaa, joka kumpuaa kiitollisuudesta.

Tämä on tärkeä osa henkilökohtaista kasvuamme, jonka pohtimiseen kannattaa käyttää hieman aikaa. Kiitollisuus on taito, joka opettaa meidät hyväksymään itsemme ja sen polun, jota olemme kulkeneet tähän asti.

Ihmiset jotka eivät tunne kiitollisuutta paheksuvat vikojaan, kaikkia tekemiään virheitä ja kokemiaan epäonnistumisia.

Elämäntarinasi on mahtava kirja, johon kuuluu monimutkaisia juonenkäänteitä ja -kuvioita. Sitä on luettava kiitollisena siitä, että kykenet kirjoittamaan uusia lukuja kokemuksistasi keräämälläsi viisaudella.

Näytämme kuinka.

Mieli, jolla on kyky olla kiitollinen ja joka osaa hiljentää sisäisen melun

Mielen “melulla” tarkoitamme psykologisia mekanismeja, joiden takia emme saa rauhaa menneisyyden haamuilta. Nämä mekanismit ruokkivat jatkuvasti tiettyjä rajoittavia uskomuksia, joita toistelemme itsellemme yhä uudestaan ja uudestaan: “En kykene”, “Olisi pitänyt tehdä toisin”, “Olisi pitänyt sanoa toisin” tai “En pysty siihen ikinä”.

Jokainen meistä on taistellut näiden mielen prosessien kanssa ainakin hetken. Viikkoja tai kuukausia kestävä stressi tai ahdistus saa aikaan paljon sisäistä melua, joka vähitellen tuhoaa kyvyn olla onnellinen.

Katsotaan hieman lisää mielenkiintoisia faktoja, joiden avulla voimme löytää sisäisen tasapainon.

Aivot käyvät läpi fysiologisia muutoksia kokiessaan kovaa stressiä

Mantelitumake on pieni mutta voimakas aivojen osa, joka liittyy suoraan tunteisiimme.

  • Se on yhteydessä selviytymisvaistoihin, kuten pelkoon, ja joihinkin välittäjäaineisiin, kuten dopamiiniin, adrenaliiniin, noradrenaliiniin ja glukokortikoideihin, joilla on valtava vaikutus elimistöömme ja käyttäytymiseemme.
  • Kovan stressin alla mantelitumake on aktiivisempi ja vapauttaa suuria määriä näitä välittäjäaineita, mikä johtaa levottomaan oloon, taistele tai pakene -reaktion aktivoitumiseen, huoleen ja fyysiseen uupumukseen.
  • Toinen huomioon otettava seikka on se, että meidän on mahdotonta olla yhteydessä itseemme, kun aivomme ovat täynnä näitä välittäjäaineita.
  • Mantelitumake on yhteydessä prefrontaaliseen aivokuoreen, aivoalueeseen, joka vastaa päätöksenteosta, ajattelemisesta ja analysoinnista. Stressin alaisena kykymme analysoida rauhallisesti tarpeitamme ja laittaa asioita tärkeysjärjestykseen kärsii.

Kyseessä on hienovarainen ja hyvin monimutkainen prosessi.

Puu nousee päästä

Opi olemaan kiitollinen löytääksesi sisäisen rauhan ja onnen

Kuinka voin olla kiitollinen siitä, kuka olen ja mitä minulla on, jos tunnen ainoastaan surua, pelkoa ja epätoivoa? Tämä on suurin ongelma, jonka kohtaamme alkaessamme pyrkiä kohti sisäistä rauhaa.

Siksi on välttämätöntä tehdä pieniä mutta voimakkaita muutoksia.

Olet varmasti iloinen kuullessasi, että mielelläsi, eli siis aivoillasi, on eräs poikkeuksellinen kyky, jota pidämme usein itsestäänselvyytenä: neuroplastisuus.

Pelkkä oman käytöksesi muuttaminen, uusien ja terveellisten tapojen omaksuminen sekä asioiden ajatteleminen uudessa valossa luo uusia yhteyksiä hermosolujen välille, vahvistaa mieltä ja mahdollistaa yhteyden muodostamisen omaan syvimpään olemukseesi.

Tässä ohjeet siihen, joten ole tarkkana.

Kukka naisen hiuksissa
  • Lopeta jossittelu. Toisin sanoen, lakkaa sanomasta itsellesi asioita kuten “jos vain olisin tehnyt toisin”, “kunpa minulla vain olisi ollut sitä ja tätä”, “jos vain se henkilö olisi tehnyt sitä tai kertonut minulle tätä.”
  • Opettele avaamaan keskustelu itsesi kanssa nykyhetkessä: “Mitä elämässäni on meneillään tällä hetkellä?”, “Mitä tarvitsen?”, “Pystyn siihen”, “Haluan”, “Toivon”, “Ymmärrän”, “Tunnen”.
  • Varusta mielesi nyt positiivisilla ajatuksilla. Älä pelkää ajatella positiivisesti, äläkä kuvittele, että vaalimalla positiivisuutta olet jollakin tavalla vastuuttomampi ihminen. Se, että näkee asioissa hyvät puolet, mahdollistaa maailman katsomisen ruusunpunaisten lasien läpi, mikä on täydellinen lääke pelon ja epävarmuuden aiheuttamaan likinäköisyyteen.
  • Ole kiitollinen kaikesta mitä sinulla on, kaikista ja kaikesta ympärilläsi olevasta ja siitä, mikä tekee sinusta sinut.
  • Opi arvostamaan kaikkea mikä on osa sinua, sen sijaan että surisit asioita joita sinulta puuttuu, joita sinulle on tapahtunut tai joita ei tapahtunut.

Sellaiset ihmiset, jotka elävät elämäänsä kiitollisuuden näkökulmasta, ovat sisäisesti rauhallisia ja tyyniä.

Kokeile panna nämä neuvot käytäntöön, edistä sisäistä rauhaa yhdistämällä kaikki rikkinäiset palasesi ja muistamalla, kuinka kaunis ja arvokas sinä todella olet.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Froh, J. J., Bono, G., & Emmons, R. (2010). Being grateful is beyond good manners: Gratitude and motivation to contribute to society among early adolescents. Motivation and Emotion. https://doi.org/10.1007/s11031-010-9163-z

  • Wood, A. M., Froh, J. J., & Geraghty, A. W. A. (2010). Gratitude and well-being: A review and theoretical integration. Clinical Psychology Review. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2010.03.005

  • Emmons, R. A., & McCullough, M. E. (2003). Counting Blessings Versus Burdens: An Experimental Investigation of Gratitude and Subjective Well-Being in Daily Life. Journal of Personality and Social Psychology. https://doi.org/10.1037/0022-3514.84.2.377


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.