Keltamon lääkkeelliset ominaisuudet ja vasta-aiheet
Keltamo (Chelidonium majus) on monivuotinen kasvi, joka kuuluu unikkokasvien heimoon. Sen tieteellinen nimi kääntyy suomeksi “isompi pääskyn kasvi”, ja sen vanha suomenkielinen nimi onkin “päskyisen ruoho”.
Se on kotoisin Euroopasta, ja sen viljely aloitettiin Amerikassa siirtomaakauden aikana, sillä eurooppalaisten mielestä se oli hyvä lääke syyliä vastaan. Nykyään sitä käytetään pääasiassa farmakologisiin tarkoituksiin, mutta sen mahdollisista riskeistä on olemassa varoituksia. Katsotaanpa sen ominaisuuksia ja vasta-aiheita.
Keltamon ominaisuudet
Keltamo on ruohomainen monivuotinen kasvi, joka voi nousta jopa metrin korkeuteen ja se kasvaa yleensä niityillä, varjoisissa ja viileissä paikoissa, kaatopaikoilla ja vanhoissa muureissa.
Siinä on pystyt, haarautuneet ja hauraat varret sekä suuret lehdet (jopa 30 senttimetriä), jaettuna lohkoihin. Sen erityiset keltaiset kukat näyttäytyvät sateenkaaren muotoisissa kukinnoissa, yleensä toukokuusta lokakuuhun.
Ne tuottavat myös siemeniä pitkänomaisessa kapselissa, joka muistuttaa piidioksidia. Koko kasvi erittää erottuvaa oranssia maitiaisnestettä, jolle on löydetty lääkesovelluksia. Sen lehdillä, juurella ja juurakolla on myös farmakologisia käyttötarkoituksia.
Sen käytön tulee olla varovaista, koska se sisältää mahdollisesti myrkyllisiä yhdisteitä.
Lue: Zanthoxylon clava-herculis: lääketieteelliset käyttötarkoitukset
Keltamon lääkinnälliset ominaisuudet
Aikaisemmin kaikkia keltamon osia – erityisesti sen maitiaisnestettä – käytettiin lääkkeenä erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin. Sitä käytettiin paikallisesti ihosairauksien ja silmäongelmien hoitoon. Sisäisesti nautittuna se oli lääke ruoansulatus- ja hengitysvaivoihin sekä tulehdukseen liittyviin ongelmiin.
Tutkimus on osoittanut, että se sisältää farmakologisesti vaikuttavia aineita, joista erottuvat seuraavat:
- Fenantridiinista johdetut alkaloidit (kelidoniini, kelerytriini ja sanguinariini)
- Kelidonihappo (gammapyronidikarbonaatti)
- Isokinoliinijohdannaiset (protopiini)
- Alfa- ja beeta-allokriptopiini
- Berberiini
- Koptisiini
Nykyään keltamon ominaisuuksia hyödynnetään uutteiden ja puhdistettujen johdannaisyhdisteiden muodossa, jotka sisältyvät lääkkeisiin ja homeopaattisiin lääkkeisiin. Kasvin itsenäistä kotikäyttöä ei suositella.
Ja vaikka sen anti-inflammatorinen, analgeettinen, antispasmodinen, antimikrobinen ja kasvaimia estävä potentiaali on tunnustettu, ei-toivottujen vaikutusten suuresta riskistä on kiistaa.
Katsotaanpa sen lääkinnällisiä ominaisuuksia.
Vatsavaivat tai dyspepsia
Yksi keltamon tärkeimmistä käyttötavoista liittyy ruoansulatushäiriöihin. Erityisesti ihmiset käyttävät sitä turvotuksen, röyhtäilyn, pahoinvoinnin ja muiden dyspepsiaan liittyvien vaivojen lievittämiseen.
Iranian Red Crescent Medical Journal –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tämä kasvi mainitaan mahdollisena liittolaisena funktionaalisen dyspepsian hoidossa. Oireiden parantuminen havaittiin 60 % tapauksista verrattuna 27,6 %:iin lumelääkeryhmässä. Hoidon kesto oli 6 viikkoa.
Tuoreempi tutkimus viittaa siihen, että keltamoa (Iberogast ®) ja muita lääkekasveja (piparminttu, saksankamomilla, kumina, lakritsi, sitruunamelissa, väinönputki ja maarianohdake) sisältävä tuote on turvallinen ja hyvin siedetty mm. seuraavien oireiden hoidossa:
- Vatsakipu
- Refluksi
- Pahoinvointi
- Oksentelu
Homeopaattisena lääkkeenä keltamo näyttää olevan hyödyllinen toiminnalliseen dyspepsiaan ja ärtyvän suolen oireyhtymään. Tarvitaan kuitenkin kattavampia tutkimuksia.
Kasvi ei sovi suun kautta nautittavaksi, ellei se ole lisäravinteeksi tehty tähän tarkoitukseen.
Syylät
Keltamon maitiaisneste on suosittu kansanlääke ja homeopaattinen lääke helpottamaan syylien poistamista. Toimiiko se?
International Journal of Environmental Research and Public Health -lehden kautta jaetussa raportissa keltamon maitiaisnesteellä kerrotaan olevan terapeuttista potentiaalia ihosyyliä vastaan.
Ulkoisesti käytettynä se on turvallista. Siitä huolimatta tarvitaan lisää tutkimuksia tietääksemme, onko sen ihon läpi tapahtuvalla imeytymisellä vaikutuksia.
International Journal of Molecular Sciences -lehdessä raportoidussa tutkimuksessa todetaan, että maitiaisnesteessä olevat alkaloidit ja proteiinit osoittavat antiviraalisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat ihmisen papilloomavirusta (HPV) vastaan, joka on yleinen syylien aiheuttaja.
Muut sovellukset
Aktiivisten yhdisteiden pitoisuuksien vuoksi keltamolla näyttää olevan muitakin terveysvaikutuksia. Näistä käyttötavoista ei kuitenkaan ole riittävästi näyttöä, ja niistä keskustellaan edelleen kasvin nielemiseen liittyvien riskien vuoksi.
Kokoamalla tietoja kirjan Meyler’s Side Effects of Drugs yhdestä luvusta, keltamon muut perinteiset käyttötavat ovat seuraavat:
- Silsa
- Astma
- Keltaisuus
- Hinkuyskä
- Keuhkoputkentulehdus
- Kovettumat
- Sappikivet
Edellä mainittujen lisäksi kasvilla näyttää olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa epäsäännöllisiin kuukautisiin, korkeaan verenpaineeseen, ruokahaluttomuuteen ja hammassärkyyn. Todisteiden puute johtaa varovaiseen käyttöön kaikissa näissä tapauksissa.
Lue tämäkin: 7 adaptogeenistä kasvia avuksi taistelemaan stressiä vastaan
Keltamon riskit ja vasta-aiheet
Koska sen alkaloidipitoisuus on korkea, keltamoa ei pidä nauttia suun kautta. Tällainen käyttö ei ole turvallista, koska se ilmeisesti aiheuttaa maksavaurioita. Tästä johtuukin suuri osa kasvia koskevasta kiistasta, sillä aiemmin ihmiset ajattelivat, että sillä on maksan terveyden kannalta etuja.
Vaikka maitiaisnesteen käyttö näyttää olevan turvallinen syylillä käytettynä, se voi aiheuttaa allergisia ihottumia joillekin ihmisille. Jos näin on kohdallasi, huuhtele runsaalla vedellä ja lopeta käyttö.
Koska sen turvallisuudesta ei ole luotettavaa tietoa, älä käytä kasvia tai sen johdannaisia seuraavissa tapauksissa:
- Nuoret lapset
- Raskaus ja imetys
- Autoimmuunisairaudet, kuten multippeliskleroosi, punahukka ja nivelreuma
- Maksasairaus, mukaan lukien hepatiitti
- Sappitiehyiden tukos
Älä käytä sitä samanaikaisesti sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka lisäävät maksavaurion riskiä, mukaan lukien parasetamoli, amiodaroni, karbamatsepiini, flukonatsoli, erytromysiini ja lovastatiini.
Mitä keltamosta pitää muistaa?
Kansanlääketieteessä keltamoa on käytetty pitkään iho-ongelmien, ruoansulatusvaivojen ja kivunkin hoitoon. Useiden tutkimusten jälkeen tutkijat havaitsivat, että sillä on potentiaalia dyspepsiaa ja ihosyyliä vastaan.
Tästä huolimatta useat raportit osoittavat, että sen korkea alkaloidien pitoisuus voi johtaa myrkyllisiin vaikutuksiin, erityisesti maksassa. Tästä syystä tutkijat eivät suosittele sen kotikäyttöä. Jos käytät tätä kasvia sisältäviä lisäravinteita, ota ensin yhteyttä lääkäriin.
Mitä tulee sen maitiaisnesteen paikalliseen käyttöön, raportit osoittavat, että se on yleensä turvallinen ja ihmiset sietävät sitä hyvin, kun sitä käytetään syyliin ja kovettumiin. Siitä huolimatta sinun tulee tehdä pieni testi ennen kuin käytät sitä suurelle alueelle. Jos allergisia reaktioita ei esiinny lääkkeen levittämisen jälkeen, voit käyttää sitä jatkossakin.
Keltamo (Chelidonium majus) on monivuotinen kasvi, joka kuuluu unikkokasvien heimoon. Sen tieteellinen nimi kääntyy suomeksi “isompi pääskyn kasvi”, ja sen vanha suomenkielinen nimi onkin “päskyisen ruoho”.
Se on kotoisin Euroopasta, ja sen viljely aloitettiin Amerikassa siirtomaakauden aikana, sillä eurooppalaisten mielestä se oli hyvä lääke syyliä vastaan. Nykyään sitä käytetään pääasiassa farmakologisiin tarkoituksiin, mutta sen mahdollisista riskeistä on olemassa varoituksia. Katsotaanpa sen ominaisuuksia ja vasta-aiheita.
Keltamon ominaisuudet
Keltamo on ruohomainen monivuotinen kasvi, joka voi nousta jopa metrin korkeuteen ja se kasvaa yleensä niityillä, varjoisissa ja viileissä paikoissa, kaatopaikoilla ja vanhoissa muureissa.
Siinä on pystyt, haarautuneet ja hauraat varret sekä suuret lehdet (jopa 30 senttimetriä), jaettuna lohkoihin. Sen erityiset keltaiset kukat näyttäytyvät sateenkaaren muotoisissa kukinnoissa, yleensä toukokuusta lokakuuhun.
Ne tuottavat myös siemeniä pitkänomaisessa kapselissa, joka muistuttaa piidioksidia. Koko kasvi erittää erottuvaa oranssia maitiaisnestettä, jolle on löydetty lääkesovelluksia. Sen lehdillä, juurella ja juurakolla on myös farmakologisia käyttötarkoituksia.
Sen käytön tulee olla varovaista, koska se sisältää mahdollisesti myrkyllisiä yhdisteitä.
Lue: Zanthoxylon clava-herculis: lääketieteelliset käyttötarkoitukset
Keltamon lääkinnälliset ominaisuudet
Aikaisemmin kaikkia keltamon osia – erityisesti sen maitiaisnestettä – käytettiin lääkkeenä erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin. Sitä käytettiin paikallisesti ihosairauksien ja silmäongelmien hoitoon. Sisäisesti nautittuna se oli lääke ruoansulatus- ja hengitysvaivoihin sekä tulehdukseen liittyviin ongelmiin.
Tutkimus on osoittanut, että se sisältää farmakologisesti vaikuttavia aineita, joista erottuvat seuraavat:
- Fenantridiinista johdetut alkaloidit (kelidoniini, kelerytriini ja sanguinariini)
- Kelidonihappo (gammapyronidikarbonaatti)
- Isokinoliinijohdannaiset (protopiini)
- Alfa- ja beeta-allokriptopiini
- Berberiini
- Koptisiini
Nykyään keltamon ominaisuuksia hyödynnetään uutteiden ja puhdistettujen johdannaisyhdisteiden muodossa, jotka sisältyvät lääkkeisiin ja homeopaattisiin lääkkeisiin. Kasvin itsenäistä kotikäyttöä ei suositella.
Ja vaikka sen anti-inflammatorinen, analgeettinen, antispasmodinen, antimikrobinen ja kasvaimia estävä potentiaali on tunnustettu, ei-toivottujen vaikutusten suuresta riskistä on kiistaa.
Katsotaanpa sen lääkinnällisiä ominaisuuksia.
Vatsavaivat tai dyspepsia
Yksi keltamon tärkeimmistä käyttötavoista liittyy ruoansulatushäiriöihin. Erityisesti ihmiset käyttävät sitä turvotuksen, röyhtäilyn, pahoinvoinnin ja muiden dyspepsiaan liittyvien vaivojen lievittämiseen.
Iranian Red Crescent Medical Journal –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tämä kasvi mainitaan mahdollisena liittolaisena funktionaalisen dyspepsian hoidossa. Oireiden parantuminen havaittiin 60 % tapauksista verrattuna 27,6 %:iin lumelääkeryhmässä. Hoidon kesto oli 6 viikkoa.
Tuoreempi tutkimus viittaa siihen, että keltamoa (Iberogast ®) ja muita lääkekasveja (piparminttu, saksankamomilla, kumina, lakritsi, sitruunamelissa, väinönputki ja maarianohdake) sisältävä tuote on turvallinen ja hyvin siedetty mm. seuraavien oireiden hoidossa:
- Vatsakipu
- Refluksi
- Pahoinvointi
- Oksentelu
Homeopaattisena lääkkeenä keltamo näyttää olevan hyödyllinen toiminnalliseen dyspepsiaan ja ärtyvän suolen oireyhtymään. Tarvitaan kuitenkin kattavampia tutkimuksia.
Kasvi ei sovi suun kautta nautittavaksi, ellei se ole lisäravinteeksi tehty tähän tarkoitukseen.
Syylät
Keltamon maitiaisneste on suosittu kansanlääke ja homeopaattinen lääke helpottamaan syylien poistamista. Toimiiko se?
International Journal of Environmental Research and Public Health -lehden kautta jaetussa raportissa keltamon maitiaisnesteellä kerrotaan olevan terapeuttista potentiaalia ihosyyliä vastaan.
Ulkoisesti käytettynä se on turvallista. Siitä huolimatta tarvitaan lisää tutkimuksia tietääksemme, onko sen ihon läpi tapahtuvalla imeytymisellä vaikutuksia.
International Journal of Molecular Sciences -lehdessä raportoidussa tutkimuksessa todetaan, että maitiaisnesteessä olevat alkaloidit ja proteiinit osoittavat antiviraalisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat ihmisen papilloomavirusta (HPV) vastaan, joka on yleinen syylien aiheuttaja.
Muut sovellukset
Aktiivisten yhdisteiden pitoisuuksien vuoksi keltamolla näyttää olevan muitakin terveysvaikutuksia. Näistä käyttötavoista ei kuitenkaan ole riittävästi näyttöä, ja niistä keskustellaan edelleen kasvin nielemiseen liittyvien riskien vuoksi.
Kokoamalla tietoja kirjan Meyler’s Side Effects of Drugs yhdestä luvusta, keltamon muut perinteiset käyttötavat ovat seuraavat:
- Silsa
- Astma
- Keltaisuus
- Hinkuyskä
- Keuhkoputkentulehdus
- Kovettumat
- Sappikivet
Edellä mainittujen lisäksi kasvilla näyttää olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa epäsäännöllisiin kuukautisiin, korkeaan verenpaineeseen, ruokahaluttomuuteen ja hammassärkyyn. Todisteiden puute johtaa varovaiseen käyttöön kaikissa näissä tapauksissa.
Lue tämäkin: 7 adaptogeenistä kasvia avuksi taistelemaan stressiä vastaan
Keltamon riskit ja vasta-aiheet
Koska sen alkaloidipitoisuus on korkea, keltamoa ei pidä nauttia suun kautta. Tällainen käyttö ei ole turvallista, koska se ilmeisesti aiheuttaa maksavaurioita. Tästä johtuukin suuri osa kasvia koskevasta kiistasta, sillä aiemmin ihmiset ajattelivat, että sillä on maksan terveyden kannalta etuja.
Vaikka maitiaisnesteen käyttö näyttää olevan turvallinen syylillä käytettynä, se voi aiheuttaa allergisia ihottumia joillekin ihmisille. Jos näin on kohdallasi, huuhtele runsaalla vedellä ja lopeta käyttö.
Koska sen turvallisuudesta ei ole luotettavaa tietoa, älä käytä kasvia tai sen johdannaisia seuraavissa tapauksissa:
- Nuoret lapset
- Raskaus ja imetys
- Autoimmuunisairaudet, kuten multippeliskleroosi, punahukka ja nivelreuma
- Maksasairaus, mukaan lukien hepatiitti
- Sappitiehyiden tukos
Älä käytä sitä samanaikaisesti sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka lisäävät maksavaurion riskiä, mukaan lukien parasetamoli, amiodaroni, karbamatsepiini, flukonatsoli, erytromysiini ja lovastatiini.
Mitä keltamosta pitää muistaa?
Kansanlääketieteessä keltamoa on käytetty pitkään iho-ongelmien, ruoansulatusvaivojen ja kivunkin hoitoon. Useiden tutkimusten jälkeen tutkijat havaitsivat, että sillä on potentiaalia dyspepsiaa ja ihosyyliä vastaan.
Tästä huolimatta useat raportit osoittavat, että sen korkea alkaloidien pitoisuus voi johtaa myrkyllisiin vaikutuksiin, erityisesti maksassa. Tästä syystä tutkijat eivät suosittele sen kotikäyttöä. Jos käytät tätä kasvia sisältäviä lisäravinteita, ota ensin yhteyttä lääkäriin.
Mitä tulee sen maitiaisnesteen paikalliseen käyttöön, raportit osoittavat, että se on yleensä turvallinen ja ihmiset sietävät sitä hyvin, kun sitä käytetään syyliin ja kovettumiin. Siitä huolimatta sinun tulee tehdä pieni testi ennen kuin käytät sitä suurelle alueelle. Jos allergisia reaktioita ei esiinny lääkkeen levittämisen jälkeen, voit käyttää sitä jatkossakin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Babaeian M, Naseri M, Kamalinejad M, Ghaffari F, Emadi F, Feizi A, Hosseini Yekta N, Adibi P. Herbal Remedies for Functional Dyspepsia and Traditional Iranian Medicine Perspective. Iran Red Crescent Med J. 2015 Nov 7;17(11):e20741. doi: 10.5812/ircmj.20741. PMID: 26734483; PMCID: PMC4698144.
- Desai C. Meyler’s side effects of drugs: The international encyclopedia of adverse drug reactions and interactions. Indian J Pharmacol. 2016 Mar-Apr;48(2):224. PMCID: PMC4825447.
- Francis P, Navarro VJ. Drug Induced Hepatotoxicity. [Updated 2022 Nov 11]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2022 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK557535/
- Gilca M, Gaman L, Panait E, Stoian I, Atanasiu V. Chelidonium majus–an integrative review: traditional knowledge versus modern findings. Forsch Komplementmed. 2010 Oct;17(5):241-8. doi: 10.1159/000321397. Epub 2010 Oct 8. PMID: 20980763.
- LiverTox: Clinical and Research Information on Drug-Induced Liver Injury [Internet]. Bethesda (MD): National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases; 2012-. Greater Celandine. [Updated 2022 May 24]. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK548684/
- Malfertheiner P. STW 5 (Iberogast) Therapy in Gastrointestinal Functional Disorders. Dig Dis. 2017;35 Suppl 1:25-29. doi: 10.1159/000485410. Epub 2018 Feb 8. PMID: 29421817.
- Musidlak O, Warowicka A, Broniarczyk J, Adamczyk D, Goździcka-Józefiak A, Nawrot R. The Activity of Chelidonium majus L. Latex and Its Components on HPV Reveal Insights into the Antiviral Molecular Mechanism. Int J Mol Sci. 2022 Aug 17;23(16):9241. doi: 10.3390/ijms23169241. PMID: 36012505; PMCID: PMC9409487.
- Nawrot J, Wilk-Jędrusik M, Nawrot S, Nawrot K, Wilk B, Dawid-Pać R, Urbańska M, Micek I, Nowak G, Gornowicz-Porowska J. Milky Sap of Greater Celandine (Chelidonium majus L.) and Anti-Viral Properties. Int J Environ Res Public Health. 2020 Feb 27;17(5):1540. doi: 10.3390/ijerph17051540. PMID: 32120948; PMCID: PMC7084376.
- Ottillinger B, Storr M, Malfertheiner P, Allescher HD. STW 5 (Iberogast®)–a safe and effective standard in the treatment of functional gastrointestinal disorders. Wien Med Wochenschr. 2013 Feb;163(3-4):65-72. doi: 10.1007/s10354-012-0169-x. Epub 2012 Dec 20. PMID: 23263639; PMCID: PMC3580135.
- Táborská E, Bochoráková H, Dostál J, Paulová H. Vlastovicník vĕtsí (Chelidonium majus L.)–prehled soucasnĕho stavu poznatků [The greater celandine (Chelidonium majus L.)–review of present knowledge]. Ceska Slov Farm. 1995 Apr;44(2):71-5. Czech. PMID: 7757387.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.