Kassing-menetelmä: pullo- ja rintaruokinnan yhdistäminen
Kassing-menetelmä on tapa ruokkia vauvaa pullolla ilman, että tällä on haittoja imetyksen sujuvuudelle. Menetelmää käyttämällä riski siitä, että vauva kieltäytyy rinnasta tai ei pysty imemään tarpeeksi voimakkaasti, on lähes olematon.
Jotkut äidit eivät pysty imettämään ja joutuvat ruokkimaan vauvaansa pullon avulla. Näin on usein silloin, kun vauva on keskonen tai tarvitsee lisäravintoa. On myös naisia, jotka työnsä vuoksi joutuvat pumppaamaan rintamaitoa, ja sitä annetaan sitten myöhemmin pullon avulla. Toisaalta taas joillakin naisilla on terveysongelmia, jotka estävät imettämisen.
Pulloruokinta saattaa hämmentää vauvaa ja saada hänet kieltäytymään rintaruokinnasta. Pullo on helpompi vauvalle, sillä siitä imeminen vaatii vähemmän vaivannäköä. Tämä johtuu siitä, että pullon tuttiosa on hyvin erilainen kuin nänni – reikä siinä on paljon suurempi ja maitoa tulee hyvin helposti painovoiman avulla. Siten vauvan ei oikeastaan tarvitse imeä.
Sitten kun äiti yrittää imettää, ongelmana voi olla se, että vauva ei pysty sopeutumaan tai kokee syömisen vaikeaksi. Tämän vuoksi yhdysvaltalainen asiantuntija Dee Kassing on kehittänyt menetelmän, johon sisältyy pullo, jonka imeminen muistuttaa rintaruokintaa.
Kassing-menetelmä
Kassing-menetelmän tavoitteena on luonnollisen rintaruokinnan jäljitteleminen. Tällä tavalla pulloruokinnan haitat imettämisen kannalta ovat paljon pienemmät, joten äiti pystyy yhdistämään kaksi ruokkimistapaa helpommin.
Kun annat vauvalle maitoa pullosta, hänen tulisi olla istuma-asennossa, mutta kallellaan. Sinun ei tarvitse ottaa ihan samaa asentoa kuin imetyksessä. Tutin tulisi olla anatominen, ja nämä tutit ovat täysin erilaisia kuin nänni. Reikä on paljon suurempi, ja se auttaa vauvaa saamaan maitoa.
Sinun tarvitsee valita oikea pullo vauvallesi. Sitten on tärkeää jäljitellä luonnollista imettämiseen kuuluvaa stimulointia. Stimuloi vauvasi refleksejä koskettamalla hänen poskiaan ja suutaan, jotta hän löytää tutin itse.
Kun vauvan suu on auki, anna hänen imeä muutaman kerran, ja pidä hänen kehonsa pystyasennossa. Tällä tavalla hän tulee näkemään vaivaa imeäkseen maitoa sen sijaan, että neste vain valuisi hänen suuhunsa painovoiman ansiosta.
Hallitse maidon määrää ja sen tulemisen kestoa vauvasi imiessä tuttia. Lisäksi pidä tilannetta hallinnassa koskettamalla vauvasi poskia ja ottamalla pullo pois aina silloin tällöin.
Oikeat olosuhteet pulloruokinnalle
Jotta Kassing-menetelmää voitaisiin toteuttaa hyvin, kannattaa miettiä tutin muotoa ja mittoja. Sen tulisi olla täysin pyöreä, jotta se olisi nännin kaltainen, ja lisäksi sen tulee olla pitkä, jotta kärki voi koskea kovan ja pehmeän kitalaen välikohtaa, kuten imetettäessä. Sen tulisi olla kapea, pehmeä ja noin kaksi senttiä pitkä.
Tutin tulisi olla pienireikäinen, eli maidon täytyy tulla hitaammin, jotta vauva joutuu näkemään vaivaa aivan kuten imetyksenkin aikana. Tämä auttaa ruoansulatuksen hidastamisessa ja sen sujuvuuden takaamiseksi.
Kun ostat tuttipulloja, osta suoria tutteja, ei siis kaarevia. Suorat tekevät maidon virtaamisesta vaikeampaa, ja siten vauva joutuu näkemään enemmän vaivaa.
Vauvan asento pulloruokinnassa
Tämän menetelmän tarkoituksena on, että vauva ei saa liikaa ravintoa, ja sen avulla äiti voi pitää maidonsaannin nopeuden hallinnassa. Kun vauva imee pulloa, hänen tulisi olla kallistetussa istuma-asennossa, kuten jo mainitsimmekin.
Ei suositella sitä, että vauva makaa kasvot ylöspäin suunnattuina, sillä maito tulee näin valumaan painovoiman avulla, eikä hänen tarvitse nähdä ollenkaan vaivaa ravintoa saadakseen. Lisäksi tässä asennossa on riskinä tukehtuminen tai korvan tulehtuminen, sillä maitoa voi päästä välikorvan korvatorveen.
Kaikkein tärkeintä on se, että pullo on vaakasuorassa, ei siis kallistettuna. Näin vauvan täytyy imeä saadakseen maitoa.
Ennen kuin aloitatte, stimuloi vauvan refleksejä rinnan etsimiseksi. Älä laita pulloa vauvan suuhun heti, vaan kosketa hänen huuliaan ja poskiaan tutilla, kunnes hän etsii sitä ja alkaa imeä.
Lopuksi
Kassing-menetelmä on hyvin hyödyllinen, jos vauva on keskonen tai tarvitsee lisäravintoa, tai kun yhdistelmäruokinta on syystä tai toisesta tarpeen, tai mikäli tätä ruokintatapaa suositellaan lastenlääkärin taholta. Se on ihanteellinen valinta myös silloin kun äidillä on esimerkiksi nännitulehdus, jonka vuoksi imetys on liian kivuliasta.
Jos vauva tarvitsee lisäravintoa, asiantuntijat suosittelevat pullon käyttämistä, kunhan tässä käytetään rintamaitoa, eikä korviketta.
Rintamaito on täydellistä ravintoa vauvalle. Se on täynnä ravinteita ja vitamiineja, jotka ovat tärkeitä vauvan kehitykselle.
Nyt esittelemämme Kassing-menetelmä pyrkii toistamaan imettämisen luonnollisia olosuhteita. Tämä saadaan aikaan pääasiassa alun stimuloinnilla ja sillä, kuinka paljon vaivaa vauvan tulee nähdä saadakseen maitoa. Näin äiti voi palata normaaliin imetykseen paljon helpommin.
Kassing-menetelmä on tapa ruokkia vauvaa pullolla ilman, että tällä on haittoja imetyksen sujuvuudelle. Menetelmää käyttämällä riski siitä, että vauva kieltäytyy rinnasta tai ei pysty imemään tarpeeksi voimakkaasti, on lähes olematon.
Jotkut äidit eivät pysty imettämään ja joutuvat ruokkimaan vauvaansa pullon avulla. Näin on usein silloin, kun vauva on keskonen tai tarvitsee lisäravintoa. On myös naisia, jotka työnsä vuoksi joutuvat pumppaamaan rintamaitoa, ja sitä annetaan sitten myöhemmin pullon avulla. Toisaalta taas joillakin naisilla on terveysongelmia, jotka estävät imettämisen.
Pulloruokinta saattaa hämmentää vauvaa ja saada hänet kieltäytymään rintaruokinnasta. Pullo on helpompi vauvalle, sillä siitä imeminen vaatii vähemmän vaivannäköä. Tämä johtuu siitä, että pullon tuttiosa on hyvin erilainen kuin nänni – reikä siinä on paljon suurempi ja maitoa tulee hyvin helposti painovoiman avulla. Siten vauvan ei oikeastaan tarvitse imeä.
Sitten kun äiti yrittää imettää, ongelmana voi olla se, että vauva ei pysty sopeutumaan tai kokee syömisen vaikeaksi. Tämän vuoksi yhdysvaltalainen asiantuntija Dee Kassing on kehittänyt menetelmän, johon sisältyy pullo, jonka imeminen muistuttaa rintaruokintaa.
Kassing-menetelmä
Kassing-menetelmän tavoitteena on luonnollisen rintaruokinnan jäljitteleminen. Tällä tavalla pulloruokinnan haitat imettämisen kannalta ovat paljon pienemmät, joten äiti pystyy yhdistämään kaksi ruokkimistapaa helpommin.
Kun annat vauvalle maitoa pullosta, hänen tulisi olla istuma-asennossa, mutta kallellaan. Sinun ei tarvitse ottaa ihan samaa asentoa kuin imetyksessä. Tutin tulisi olla anatominen, ja nämä tutit ovat täysin erilaisia kuin nänni. Reikä on paljon suurempi, ja se auttaa vauvaa saamaan maitoa.
Sinun tarvitsee valita oikea pullo vauvallesi. Sitten on tärkeää jäljitellä luonnollista imettämiseen kuuluvaa stimulointia. Stimuloi vauvasi refleksejä koskettamalla hänen poskiaan ja suutaan, jotta hän löytää tutin itse.
Kun vauvan suu on auki, anna hänen imeä muutaman kerran, ja pidä hänen kehonsa pystyasennossa. Tällä tavalla hän tulee näkemään vaivaa imeäkseen maitoa sen sijaan, että neste vain valuisi hänen suuhunsa painovoiman ansiosta.
Hallitse maidon määrää ja sen tulemisen kestoa vauvasi imiessä tuttia. Lisäksi pidä tilannetta hallinnassa koskettamalla vauvasi poskia ja ottamalla pullo pois aina silloin tällöin.
Oikeat olosuhteet pulloruokinnalle
Jotta Kassing-menetelmää voitaisiin toteuttaa hyvin, kannattaa miettiä tutin muotoa ja mittoja. Sen tulisi olla täysin pyöreä, jotta se olisi nännin kaltainen, ja lisäksi sen tulee olla pitkä, jotta kärki voi koskea kovan ja pehmeän kitalaen välikohtaa, kuten imetettäessä. Sen tulisi olla kapea, pehmeä ja noin kaksi senttiä pitkä.
Tutin tulisi olla pienireikäinen, eli maidon täytyy tulla hitaammin, jotta vauva joutuu näkemään vaivaa aivan kuten imetyksenkin aikana. Tämä auttaa ruoansulatuksen hidastamisessa ja sen sujuvuuden takaamiseksi.
Kun ostat tuttipulloja, osta suoria tutteja, ei siis kaarevia. Suorat tekevät maidon virtaamisesta vaikeampaa, ja siten vauva joutuu näkemään enemmän vaivaa.
Vauvan asento pulloruokinnassa
Tämän menetelmän tarkoituksena on, että vauva ei saa liikaa ravintoa, ja sen avulla äiti voi pitää maidonsaannin nopeuden hallinnassa. Kun vauva imee pulloa, hänen tulisi olla kallistetussa istuma-asennossa, kuten jo mainitsimmekin.
Ei suositella sitä, että vauva makaa kasvot ylöspäin suunnattuina, sillä maito tulee näin valumaan painovoiman avulla, eikä hänen tarvitse nähdä ollenkaan vaivaa ravintoa saadakseen. Lisäksi tässä asennossa on riskinä tukehtuminen tai korvan tulehtuminen, sillä maitoa voi päästä välikorvan korvatorveen.
Kaikkein tärkeintä on se, että pullo on vaakasuorassa, ei siis kallistettuna. Näin vauvan täytyy imeä saadakseen maitoa.
Ennen kuin aloitatte, stimuloi vauvan refleksejä rinnan etsimiseksi. Älä laita pulloa vauvan suuhun heti, vaan kosketa hänen huuliaan ja poskiaan tutilla, kunnes hän etsii sitä ja alkaa imeä.
Lopuksi
Kassing-menetelmä on hyvin hyödyllinen, jos vauva on keskonen tai tarvitsee lisäravintoa, tai kun yhdistelmäruokinta on syystä tai toisesta tarpeen, tai mikäli tätä ruokintatapaa suositellaan lastenlääkärin taholta. Se on ihanteellinen valinta myös silloin kun äidillä on esimerkiksi nännitulehdus, jonka vuoksi imetys on liian kivuliasta.
Jos vauva tarvitsee lisäravintoa, asiantuntijat suosittelevat pullon käyttämistä, kunhan tässä käytetään rintamaitoa, eikä korviketta.
Rintamaito on täydellistä ravintoa vauvalle. Se on täynnä ravinteita ja vitamiineja, jotka ovat tärkeitä vauvan kehitykselle.
Nyt esittelemämme Kassing-menetelmä pyrkii toistamaan imettämisen luonnollisia olosuhteita. Tämä saadaan aikaan pääasiassa alun stimuloinnilla ja sillä, kuinka paljon vaivaa vauvan tulee nähdä saadakseen maitoa. Näin äiti voi palata normaaliin imetykseen paljon helpommin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Kassing, D. (2002). Bottle-feeding as a tool to reinforce breastfeeding. Journal of Human Lactation, 18(1), 56-60. https://www.bfar.org/bottlefeeding.pdf
- HUVN. (n.d.). Guía de lactancia materna. Hospital Universitario Granada. https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiUiuWLsafsAhWN5OAKHYGtCBAQFjAJegQIBxAC&url=https%3A%2F%2Fwww.huvn.es%2Farchivos%2Fcms%2Fpediatria%2Farchivos%2Fpublico%2Fguia_lactania_materna_chugr__2015.pdf&usg=AOvVaw1W-ahgVnooz40Uq3Nn1Qzz
- Lorena Cuenca. (n.d.). Guía para una lactancia saludable. Coalas. https://coalas.es/wp-content/uploads/guia-de-lactancia-coalas.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.