Lämpöhalvauksen hoito riippuu siitä, miksi henkilön kehon lämpötila on noussut liian korkeaksi. Tämä tila voi johtua liiasta kuumuudesta, mutta se voi myös olla seurausta esimerkiksi lääkkeiden käytöstä.
Lämpöhalvaus on monelle tuttu sana, mutta harvempi tietää miten sitä tulisi hoitaa ja mitkä asiat sen voivat aiheuttaa. Ennen kuin menemme yksityiskohtiin koskien lämpöhalvauksen luokittelua ja hoitoa, on syytä korostaa, että sen hoitamiseksi tulee aina selvittää mikä siihen on syynä. Lämpöhalvauksen hoito nimittäin tulee tehdä sen perusteella, minkä tyypin hypertermiasta on kyse.
Lämpöhalvauksen sattuessa on tietysti tärkeää myös olla selvillä siitä, mitä kehon liian runsaan lämmönnousun aikana oikeastaan tapahtuu. Jotta voisit onnettomuuden sattuessa hoitaa lämpöhalvauksesta kärsivää ihmistä tilanteeseen sopivalla tavalla, noudata seuraavia neuvoja.
Mikä lämpöhalvauksen aiheuttaa ja mitä kehossa silloin tapahtuu?
Hypertermia tai arkikielellä lämpöhalvaus on tila, joka aiheuttaa erilaisia oireita liiallisen kuumuuden vuoksi. Se on häiriö kehon lämpötilan säätelyssä. Oireet alkavat kehon lämpötilan noustessa 39-40 asteeseen.
Kyseessä ei ole sama asia kuin korkea kuume. Nämä ovat eri käsitteitä, sillä kuume on kehon reaktio johonkin sairauteen, ja se on immuunijärjestelmän reaktio. Kuume on siis reaktio johonkin ulkoiseen, haitalliseen tekijään.
Hypertermiaa ilmenee yleensä silloin, kun kehoa suojelevat mekanismit eivät toimi ympäristön korkean kuumuuden takia.
Luokittelua koskien on syytä tietää ensinnäkin, että ihmisellä saattaa olla niin kutsuttua primaarista hypertermiaa johtuen altistumisesta äärimmäisen korkeille lämpötiloille, ja jos on kyseessä sekundaarinen hypertermia, sen syynä on jokin potilaalla aiemmin ollut sairaus.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että hypertermialla on monia aiheuttajia. Yksi näistä on se, että keho voi tuottaa liikaa kuumuutta itse. Tämä ongelma voi johtua häiriöstä kehon lämpötilaa säätelevissä mekanismeissa.
Lisäksi ilmiö voi aiheutua siitä, että ympäristön lämpötila on liian korkea liian pitkään. Tässä tapauksessa, vaikka kehon lämmönsäätelymekanismit (kuten esimerkiksi hien erittyminen) toimivatkin kunnolla, henkilön ei välttämättä ole mahdollista vapauttaa kehossa olevaa kuumuutta ympäristöön.
Yksi syy voi olla eräiden lääkkeiden käytön seurauksena ilmenevä sivuvaikutus. Näihin tuotteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
Kaikki sellaiset lääkkeet, jotka vaikuttavat kehon lämmönsäätelyyn, kuten kortikosteroidit ja sympatomimeetit.
Lääkkeet, jotka vahingoittavat tai muuttavat niiden kudosten aktiivisuutta, jotka tukevat kehon lämmönsäätelyä. Yksi esimerkki tällaisista ovat puudutuksessa käytetyt lääkkeet.
Hypertermiaa voi ilmetä myös eräiden aineenvaihduntaa tai ravitsemusta koskevien ongelmien vuoksi, kuten myös minkä tahansa ihmisen keskushermostoon vaikuttavan vamman seurauksena.
Hypertermian oireet
Jos hypertermia johtuu liiasta fyysisestä rasituksesta liian kuumassa ympäristössä, ja jos ihminen on hikoillut liikaa, hän voi kokea lihasten supistelua, päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia sekä uupumusta.
Vaikka hypertermiasta kärsivä potilas ei olisi harrastanut fyysistä ponnistelua, hän saattaa silti kärsiä pahoinvoinnista ja oksentelusta. Saattaa lisäksi ilmetä myös toistuvia päänsärkyjä, myalgiaa ja mielialan vaihtelua.
Samoin voidaan huomata eräitä muita kehon muutoksia. Takykardia ja hypotensio ovat tavallisia oireita edellä mainittujen lisäksi.
Potilaalla ilmenee myös ihomuutoksia. Kun iho on tavallista heikompi kuumuuden vuoksi, siitä tulee yleensä kalpea, kylmä ja hikinen, mutta kun ihminen kokee lämpöhalvauksen, hänen ihonsa on punainen ja kuuma. Kuivuus on yleensä jatkuva oire lämpöhalvauksessa.
Hoito vaatii kylmäkompressien käyttöä tai kylmää kylpyä, jotta potilaan kehon lämpötila saataisiin alenemaan.
Kuten tekstin alussa jo mainittiinkin, oikeanlaisen hoidon valitseminen lämpöhalvauksen lievittämiseksi edellyttää, että ensin määritetään syy tilan kehittymiseen.
Jos hypertermia on aiheutunut ympäristön kuumuudesta, hoitoon kuuluu kaksi vaihetta. Ensin kehon lämpötila täytyy saada laskemaan, ja sitten tarvitaan tilan aiheuttamien komplikaatioiden hoitoa.
Mitä tulee ensimmäiseen vaiheeseen, on parasta käyttää jatkuvasti kylmäkompresseja. Tämä voidaan toteuttaa upottamalla kangasta kylmään veteen ja sitten käärimällä sitä potilaan ympärille, laittamalla potilas kylmään veteen ammeeseen tai etsimällä viileämpi paikka (sisällä ilmastoinnissa).
Jos hypertermia aiheutuu lääkkeiden käytöstä, lämpöhalvauksen hoito koostuu tällöinkin useasta vaiheesta.
Ensinnäkin potilaan tulee käydä lääkärissä, joka sitten suosittelee niiden lääkkeiden käytön lopettamista, jotka aiheuttavat kyseisen haitallisen tilan kehossa.
Lääkärin tulee myös tehdä hemodynaamista ja analyyttista tarkkailua sekä auttaa korjaamaan kehossa tapahtuneet muutokset. Jos tarpeen, lääkäri voi joutua käyttämään potilaalla happiterapiaa.
Muissa tilanteissa taas lääkäri voi antaa potilaalle dantroleeni -nimistä lääkettä lihasten rentouttamiseksi.
Mainittakoon vielä, että mikäli hypertermia aiheutuu liiasta fyysisestä ponnistelusta, on tietenkin välttämätöntä lopettaa ponnistelu tai liikunta. Potilaan tulee levätä viileässä paikassa ja nauttia runsaasti viileitä juomia.
Lämpöhalvaus on monelle tuttu sana, mutta harvempi tietää miten sitä tulisi hoitaa ja mitkä asiat sen voivat aiheuttaa. Ennen kuin menemme yksityiskohtiin koskien lämpöhalvauksen luokittelua ja hoitoa, on syytä korostaa, että sen hoitamiseksi tulee aina selvittää mikä siihen on syynä. Lämpöhalvauksen hoito nimittäin tulee tehdä sen perusteella, minkä tyypin hypertermiasta on kyse.
Lämpöhalvauksen sattuessa on tietysti tärkeää myös olla selvillä siitä, mitä kehon liian runsaan lämmönnousun aikana oikeastaan tapahtuu. Jotta voisit onnettomuuden sattuessa hoitaa lämpöhalvauksesta kärsivää ihmistä tilanteeseen sopivalla tavalla, noudata seuraavia neuvoja.
Mikä lämpöhalvauksen aiheuttaa ja mitä kehossa silloin tapahtuu?
Hypertermia tai arkikielellä lämpöhalvaus on tila, joka aiheuttaa erilaisia oireita liiallisen kuumuuden vuoksi. Se on häiriö kehon lämpötilan säätelyssä. Oireet alkavat kehon lämpötilan noustessa 39-40 asteeseen.
Kyseessä ei ole sama asia kuin korkea kuume. Nämä ovat eri käsitteitä, sillä kuume on kehon reaktio johonkin sairauteen, ja se on immuunijärjestelmän reaktio. Kuume on siis reaktio johonkin ulkoiseen, haitalliseen tekijään.
Hypertermiaa ilmenee yleensä silloin, kun kehoa suojelevat mekanismit eivät toimi ympäristön korkean kuumuuden takia.
Luokittelua koskien on syytä tietää ensinnäkin, että ihmisellä saattaa olla niin kutsuttua primaarista hypertermiaa johtuen altistumisesta äärimmäisen korkeille lämpötiloille, ja jos on kyseessä sekundaarinen hypertermia, sen syynä on jokin potilaalla aiemmin ollut sairaus.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että hypertermialla on monia aiheuttajia. Yksi näistä on se, että keho voi tuottaa liikaa kuumuutta itse. Tämä ongelma voi johtua häiriöstä kehon lämpötilaa säätelevissä mekanismeissa.
Lisäksi ilmiö voi aiheutua siitä, että ympäristön lämpötila on liian korkea liian pitkään. Tässä tapauksessa, vaikka kehon lämmönsäätelymekanismit (kuten esimerkiksi hien erittyminen) toimivatkin kunnolla, henkilön ei välttämättä ole mahdollista vapauttaa kehossa olevaa kuumuutta ympäristöön.
Yksi syy voi olla eräiden lääkkeiden käytön seurauksena ilmenevä sivuvaikutus. Näihin tuotteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
Kaikki sellaiset lääkkeet, jotka vaikuttavat kehon lämmönsäätelyyn, kuten kortikosteroidit ja sympatomimeetit.
Lääkkeet, jotka vahingoittavat tai muuttavat niiden kudosten aktiivisuutta, jotka tukevat kehon lämmönsäätelyä. Yksi esimerkki tällaisista ovat puudutuksessa käytetyt lääkkeet.
Hypertermiaa voi ilmetä myös eräiden aineenvaihduntaa tai ravitsemusta koskevien ongelmien vuoksi, kuten myös minkä tahansa ihmisen keskushermostoon vaikuttavan vamman seurauksena.
Hypertermian oireet
Jos hypertermia johtuu liiasta fyysisestä rasituksesta liian kuumassa ympäristössä, ja jos ihminen on hikoillut liikaa, hän voi kokea lihasten supistelua, päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia sekä uupumusta.
Vaikka hypertermiasta kärsivä potilas ei olisi harrastanut fyysistä ponnistelua, hän saattaa silti kärsiä pahoinvoinnista ja oksentelusta. Saattaa lisäksi ilmetä myös toistuvia päänsärkyjä, myalgiaa ja mielialan vaihtelua.
Samoin voidaan huomata eräitä muita kehon muutoksia. Takykardia ja hypotensio ovat tavallisia oireita edellä mainittujen lisäksi.
Potilaalla ilmenee myös ihomuutoksia. Kun iho on tavallista heikompi kuumuuden vuoksi, siitä tulee yleensä kalpea, kylmä ja hikinen, mutta kun ihminen kokee lämpöhalvauksen, hänen ihonsa on punainen ja kuuma. Kuivuus on yleensä jatkuva oire lämpöhalvauksessa.
Hoito vaatii kylmäkompressien käyttöä tai kylmää kylpyä, jotta potilaan kehon lämpötila saataisiin alenemaan.
Kuten tekstin alussa jo mainittiinkin, oikeanlaisen hoidon valitseminen lämpöhalvauksen lievittämiseksi edellyttää, että ensin määritetään syy tilan kehittymiseen.
Jos hypertermia on aiheutunut ympäristön kuumuudesta, hoitoon kuuluu kaksi vaihetta. Ensin kehon lämpötila täytyy saada laskemaan, ja sitten tarvitaan tilan aiheuttamien komplikaatioiden hoitoa.
Mitä tulee ensimmäiseen vaiheeseen, on parasta käyttää jatkuvasti kylmäkompresseja. Tämä voidaan toteuttaa upottamalla kangasta kylmään veteen ja sitten käärimällä sitä potilaan ympärille, laittamalla potilas kylmään veteen ammeeseen tai etsimällä viileämpi paikka (sisällä ilmastoinnissa).
Jos hypertermia aiheutuu lääkkeiden käytöstä, lämpöhalvauksen hoito koostuu tällöinkin useasta vaiheesta.
Ensinnäkin potilaan tulee käydä lääkärissä, joka sitten suosittelee niiden lääkkeiden käytön lopettamista, jotka aiheuttavat kyseisen haitallisen tilan kehossa.
Lääkärin tulee myös tehdä hemodynaamista ja analyyttista tarkkailua sekä auttaa korjaamaan kehossa tapahtuneet muutokset. Jos tarpeen, lääkäri voi joutua käyttämään potilaalla happiterapiaa.
Muissa tilanteissa taas lääkäri voi antaa potilaalle dantroleeni -nimistä lääkettä lihasten rentouttamiseksi.
Mainittakoon vielä, että mikäli hypertermia aiheutuu liiasta fyysisestä ponnistelusta, on tietenkin välttämätöntä lopettaa ponnistelu tai liikunta. Potilaan tulee levätä viileässä paikassa ja nauttia runsaasti viileitä juomia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
CORVETTO A., M., HEIDER M., R., & CAVALLIERI B., S. (2013). Hipertermia maligna: ¿cómo estar preparados? Malignant Hyperthermia: How to Be Prepared? https://doi.org/10.4067/S0718-40262013000300015
González G, C., & Ulloa B, P. (2006). Hipertermia maligna: adelantándose a las complicaciones. Revista de Otorrinolaringología y Cirugía de Cabeza y Cuello. https://doi.org/10.4067/S0718-48162006000100009
Fernández Mas, E., Vilavella Lizana, C., Saúl Gordo, E., Sánchez Tejeda, E., & Balmont Pi, G. (2016). Golpe de calor. FMC Formacion Medica Continuada En Atencion Primaria. https://doi.org/10.1016/j.fmc.2015.11.008
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
