Mullistava hoito palautti koomapotilaan tietoisuuden
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Gilberto Adaulfo Sánchez Abreu
Kun joku herää vuosien koomasta, se on lähes aina uutinen. Mutta se mitä tapahtui jokin aika sitten ranskalaisessa sairaalassa, on tieteellisestä näkökulmasta katsottuna erityisempi tarina. Se antaa varmastikin toivoa monille samassa tilanteessa oleville potilaille.
Tutkimus tapahtui Pierre Wherteimerin neurologisessa sairaalassa Lyonissa (Ranskassa). Käytämme sanaa “tutkimus”, koska tapahtumat eivät olleet spontaaneja. Tarinan onnekas päähenkilö on 50-vuotias mies, joka oli ollut koomassa 35-vuotiaasta saakka vammauduttuaan vakavassa auto-onnettomuudessa.
Sairaalan vieressä sijaitseva Lyonin yliopisto suoritti mielenkiintoisen kokeen, joka perustui yksinkertaiseen vagushermon stimulointiin. Se oli kuitenkin hidas prosessi. Yhä tänäänkin kokeesta odotetaan enemmän tuloksia ja edistystä. Lisäksi potilas kärsii edelleen onnettomuuden vakavista seurauksista ja hänen heräämisensä on hidasta.
Mies kuitenkin reagoi jo eri ärsykkeisiin, kiinnittää huomiota, keskittää katseensa ja pystyy kääntämään päätään kohti kiinnostavia asioita. Tämä on vasta alkua, mutta kuitenkin ensimmäinen vaihe, ensiaskeleet edistyksen tiellä, josta saamme varmasti kuulla pian loistavia uutisia.
Katsotaan tarkemmin, mihin tämä mullistava hoito perustuu. Sen kehitti ryhmä huippulääkäreitä ja sitä johti tutkija Marc Jeannerod kognitiivisten tieteiden instituutista.
Koomapotilaan tietoisuus palaa 15 vuoden jälkeen
Jos psykologit ja psykiatrit meille jotakin aina sanovat, se on että mikään ei ole niin arvoituksellinen kuin tietoisuus. On hankala selittää, mitä se oikeastaan onkaan.
Ne ihmiset, joiden läheinen on koomassa, tietävät kuitenkin varsin hyvin, että kooma on omituinen tila elämän ja kuoleman välillä. Koomapotilaalla on elintoiminnot, mutta hän on jossakin kaukaisessa maailmassa, menettäneenä käsityksensä ihmisyydestä.
Sinun olisi hyvä muistaa, että tuo lanka, eli neuronien toiminta johon tietoisuus perustuu, on usein melko hauras. Tämä on monien tiedemiesten haasteena: tuoda vegetatiivisessa tilassa oleva ihminen takaisin todelliseen maailmaan, aistimaailmaan.
Vagushermo, avain “heräämiseen”
Kokeilu julkaistiin jokin aika sitten Current Biology -lehdessä, ja uutiset ovat jo kiirineet ympäri maailman.
Tiedemiehet pyytävät kuitenkin malttia, sillä tähän mennessä hoitoa on kokeiltu vasta yhdellä potilaalla. Jotta hoidon todelliset mahdollisuudet voitaisiin arvioida, sitä tulisi kokeilla useammalla ihmisellä, joilla on erilaiset aivovauriot.
Hoito perustuu vagushermoon. Siinä pieniä tahdistimia asetetaan koomapotilaan vagushermon ympärille. Muista, että vagushermo yhdistää lukemattomia hermoja, elimiä ja rakenteita aivoihimme. Se on kuin kanava, jonka kautta yhdistyvät lukemattomat toiminnot, joita tämä hermo “aktivoi” tai ehdollistaa tietyn tyyppiseen reaktioon.
Tässä tapauksessa tiedemiehet stimuloivat tiettyä vagushermoon yhdistyvää aluetta: aivoverkostoa. Se on kiehtova rakenne, joka vastaa muun muassa uni-valverytmin säätelystä.
Ryhmä neurologeja lähti liikkeelle seuraavasta olettamuksesta: jos he stimuloisivat vagushermoa, palauttaisiko se koomapotilaan tietoisuuden?
Tulos oli hidas, mutta toimi. Ensimmäinen henkilö, jolla tahdistimia kokeiltiin, heräsi oltuaan 15 vuotta tiedottomassa tilassa.
Lisätutkimuksia tarvitaan
Tiedeyhteisö kehottaa malttiin. Vagushermon stimulointi ei itsessään ole mitään uutta; itse asiassa sitä on käytetty jo jonkin aikaa epilepsiapotilailla, kuten myös vaikeassa masennuksessa. Se “aktivoi uudelleen” tietoisuuden ja monien sisäelimien toiminnan. Mutta tämä aktivointi on hyvin hidasta: terapiaa täytyy vielä työstää. Ja vaikka tämä koomapotilas on herännyt, hän ei ole edelleenkään itsenäinen eikä kykene vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa.
Kyseinen potilas on tietoisessa tilassa, totta. Hän on hereillä. Mutta hän ei kykene kommunikoimaan, eikä ole mitään todisteita siitä, että hän ymmärtäisi omaa tilaansa. Ainoa toiminto, joka potilaalla on ollut nähtävissä tähän asti, rajoittuu hänen katseeseensa: jokin kiinnittää hänen huomionsa, hän katsoo, tarkkailee ja näyttää osoittavan erityistä mielenkiintoa silloin, kun hänen perheenjäsenensä lukevat hänelle jotain.
Kuten jo mainitsimme, on hyvin vaikea selittää tarkalleen, mitä tietoisuus on. Siinä on epäilemättä eri vaiheita ja tasoja. Tämä potilas on edelleen ensimmäisessä vaiheessa. Hänen täytyisi vielä ottaa muutama askel ennen kuin hän voi täysin herätä, kommunikoida ja olla aidosti yhteydessä ympäristöönsä. Toivomme, että ajan ja oikeanlaisen stimulaation myötä hän kykenee siihen vielä.
Sillä aikaa odotamme lisää uutisia vagushermoterapiasta koomapotilailla.
Kun joku herää vuosien koomasta, se on lähes aina uutinen. Mutta se mitä tapahtui jokin aika sitten ranskalaisessa sairaalassa, on tieteellisestä näkökulmasta katsottuna erityisempi tarina. Se antaa varmastikin toivoa monille samassa tilanteessa oleville potilaille.
Tutkimus tapahtui Pierre Wherteimerin neurologisessa sairaalassa Lyonissa (Ranskassa). Käytämme sanaa “tutkimus”, koska tapahtumat eivät olleet spontaaneja. Tarinan onnekas päähenkilö on 50-vuotias mies, joka oli ollut koomassa 35-vuotiaasta saakka vammauduttuaan vakavassa auto-onnettomuudessa.
Sairaalan vieressä sijaitseva Lyonin yliopisto suoritti mielenkiintoisen kokeen, joka perustui yksinkertaiseen vagushermon stimulointiin. Se oli kuitenkin hidas prosessi. Yhä tänäänkin kokeesta odotetaan enemmän tuloksia ja edistystä. Lisäksi potilas kärsii edelleen onnettomuuden vakavista seurauksista ja hänen heräämisensä on hidasta.
Mies kuitenkin reagoi jo eri ärsykkeisiin, kiinnittää huomiota, keskittää katseensa ja pystyy kääntämään päätään kohti kiinnostavia asioita. Tämä on vasta alkua, mutta kuitenkin ensimmäinen vaihe, ensiaskeleet edistyksen tiellä, josta saamme varmasti kuulla pian loistavia uutisia.
Katsotaan tarkemmin, mihin tämä mullistava hoito perustuu. Sen kehitti ryhmä huippulääkäreitä ja sitä johti tutkija Marc Jeannerod kognitiivisten tieteiden instituutista.
Koomapotilaan tietoisuus palaa 15 vuoden jälkeen
Jos psykologit ja psykiatrit meille jotakin aina sanovat, se on että mikään ei ole niin arvoituksellinen kuin tietoisuus. On hankala selittää, mitä se oikeastaan onkaan.
Ne ihmiset, joiden läheinen on koomassa, tietävät kuitenkin varsin hyvin, että kooma on omituinen tila elämän ja kuoleman välillä. Koomapotilaalla on elintoiminnot, mutta hän on jossakin kaukaisessa maailmassa, menettäneenä käsityksensä ihmisyydestä.
Sinun olisi hyvä muistaa, että tuo lanka, eli neuronien toiminta johon tietoisuus perustuu, on usein melko hauras. Tämä on monien tiedemiesten haasteena: tuoda vegetatiivisessa tilassa oleva ihminen takaisin todelliseen maailmaan, aistimaailmaan.
Vagushermo, avain “heräämiseen”
Kokeilu julkaistiin jokin aika sitten Current Biology -lehdessä, ja uutiset ovat jo kiirineet ympäri maailman.
Tiedemiehet pyytävät kuitenkin malttia, sillä tähän mennessä hoitoa on kokeiltu vasta yhdellä potilaalla. Jotta hoidon todelliset mahdollisuudet voitaisiin arvioida, sitä tulisi kokeilla useammalla ihmisellä, joilla on erilaiset aivovauriot.
Hoito perustuu vagushermoon. Siinä pieniä tahdistimia asetetaan koomapotilaan vagushermon ympärille. Muista, että vagushermo yhdistää lukemattomia hermoja, elimiä ja rakenteita aivoihimme. Se on kuin kanava, jonka kautta yhdistyvät lukemattomat toiminnot, joita tämä hermo “aktivoi” tai ehdollistaa tietyn tyyppiseen reaktioon.
Tässä tapauksessa tiedemiehet stimuloivat tiettyä vagushermoon yhdistyvää aluetta: aivoverkostoa. Se on kiehtova rakenne, joka vastaa muun muassa uni-valverytmin säätelystä.
Ryhmä neurologeja lähti liikkeelle seuraavasta olettamuksesta: jos he stimuloisivat vagushermoa, palauttaisiko se koomapotilaan tietoisuuden?
Tulos oli hidas, mutta toimi. Ensimmäinen henkilö, jolla tahdistimia kokeiltiin, heräsi oltuaan 15 vuotta tiedottomassa tilassa.
Lisätutkimuksia tarvitaan
Tiedeyhteisö kehottaa malttiin. Vagushermon stimulointi ei itsessään ole mitään uutta; itse asiassa sitä on käytetty jo jonkin aikaa epilepsiapotilailla, kuten myös vaikeassa masennuksessa. Se “aktivoi uudelleen” tietoisuuden ja monien sisäelimien toiminnan. Mutta tämä aktivointi on hyvin hidasta: terapiaa täytyy vielä työstää. Ja vaikka tämä koomapotilas on herännyt, hän ei ole edelleenkään itsenäinen eikä kykene vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa.
Kyseinen potilas on tietoisessa tilassa, totta. Hän on hereillä. Mutta hän ei kykene kommunikoimaan, eikä ole mitään todisteita siitä, että hän ymmärtäisi omaa tilaansa. Ainoa toiminto, joka potilaalla on ollut nähtävissä tähän asti, rajoittuu hänen katseeseensa: jokin kiinnittää hänen huomionsa, hän katsoo, tarkkailee ja näyttää osoittavan erityistä mielenkiintoa silloin, kun hänen perheenjäsenensä lukevat hänelle jotain.
Kuten jo mainitsimme, on hyvin vaikea selittää tarkalleen, mitä tietoisuus on. Siinä on epäilemättä eri vaiheita ja tasoja. Tämä potilas on edelleen ensimmäisessä vaiheessa. Hänen täytyisi vielä ottaa muutama askel ennen kuin hän voi täysin herätä, kommunikoida ja olla aidosti yhteydessä ympäristöönsä. Toivomme, että ajan ja oikeanlaisen stimulaation myötä hän kykenee siihen vielä.
Sillä aikaa odotamme lisää uutisia vagushermoterapiasta koomapotilailla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Teasdale, G., & Jennett, B. (1974). ASSESSMENT OF COMA AND IMPAIRED CONSCIOUSNESS. A Practical Scale. The Lancet. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(74)91639-0
- Laureys, S., Owen, A. M., & Schiff, N. D. (2004). Brain function in coma, vegetative state, and related disorders. Lancet Neurology. https://doi.org/10.1016/S1474-4422(04)00852-X
- Tshibanda, L., Vanhaudenhuyse, A., Boly, M., Soddu, A., Bruno, M. A., Moonen, G., … Noirhomme, Q. (2010). Neuroimaging after coma. Neuroradiology. https://doi.org/10.1007/s00234-009-0614-8
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.