Gluteeniallergian oireet ja hoito
Gluteeni on yhdistelmä gluteniinia ja gliadiinia, ja sitä löytyy viljoista, kuten vehnästä, ohrasta ja rukiista. Gluteeni on rakenne, joka muodostaa leipätaikinan, ja sitä saadaan prosessissa, jossa tärkkelystä pestään. Ikävä kyllä joidenkin ihmisten kehot eivät siedä tätä ainetta. Siksi gluteeniallergia onkin tila, joka voi asettaa suoliston terveyden vaaraan.
Oletko itse ajatellut, että saattaisit kärsiä tästä niin yleisestä vaivasta? Jatka lukemista ja saat tietää siitä tarkemmin – nämä ovat gluteeniallergian oireet ja keinot sen hoitoon.
Mikä gluteeniallergia on ja kuinka se syntyy?
Gluteeniallergia on epänormaali fyysinen reaktio, jonka aiheuttaa huono vehnäproteiinien käsittely ruoansulatuksessa, ja tämä aiheuttaa häiriöitä suolistossa.
Joillakin ihmisillä gluteeni tuhoaa sen nukkapeitteen, joka kiinnittyy ohutsuolen seinämiin. Tämä estää kehoa prosessoimasta ruokaa, ja siten suolistossa on krooninen tulehdustila, joka estää ravinteita tulemasta kunnolla imeytetyiksi.
Kuinka gluteeniallergia diagnosoidaan?
Voit diagnosoida gluteeniallergian seuraavilla kokeilla:
- Verikoe (paastoamisen jälkeen)
- Sisäinen koepalanotto, mikä sisältää kudosnäytteen oton ohutsuolen yläosasta
Mitkä ovat yleisimmät oireet?
- Ruoansulatuksen ongelmat, kuten ripuli, tulehtuneisuus, ilmavaivat tai ummetus.
- Keratosis pilaris (hieman kuin kananlihalla oleva iho) käsivarsien takaosassa. Tämä johtuu siitä, että ei ole riittävästi rasvahappoja ja A-vitamiinia.
- Väsymys sen jälkeen, kun on syönyt mitä tahansa ruokaa, joka sisältää gluteenia.
- Autoimmuniteettisairauksien kehittyminen, kuten nivelreuma, paksusuolentulehdus tai punahukka.
- Neurologiset ongelmat, kuten pyörrytys tai tasapainon heikkeneminen.
- Epäsäännölliset hormonitasot.
- Toistuvat migreenit.
- Kipu ja turvonneisuus nivelissä.
- Äkilliset muutokset mielialassa ahdistuksen, masennuksen ja euforian välillä.
- Vaikeudet keskittyä.
Kuinka gluteeniallergiaa hoidetaan?
Jotta voisit hallita ja välttää mainittuja oireita, on tärkeää pysyttäytyä täysin gluteenittomassa ruokavaliossa. Gluteeniallergiaa ei voi hoitaa lääkkeillä, vaan muunlaisilla menetelmillä. Kun poistetaan ne ruoat, joissa on gluteenia, oireet katoavat, joten ohutsuoli voi näin toipua kokemastaan vammasta.
Tämä toipuminen on pysyvä, mutta vain silloin, jos gluteeni poistetaan ruokavaliosta täysin.
Lisäksi tulee olla tietoinen siitä, että pientenkin gluteenimäärien syönti voi pahentaa oireita. Jos siis et pidä ruokavaliota täysin gluteenittomana, gluteeniallergia tai keliakia tulee muuttumaan krooniseksi.
Kun on kulunut kaksi viikkoa tasapainoisen ruokavalion aloittamisesta, oireet alkavat väistyä. Serologinen normalisaatio voi viedä 6-12 kuukautta, ja suoliston nukkapeitteen toipuminen vie kaksi vuotta siitä, kun oikea ruokavalio otetaan käyttöön. Lasten kohdalla tulokset ilmenevät kuitenkin vieläkin hitaammin.
Tämä hoito koostuu pääasiassa neljän viljan poistamisesta ruokavaliosta: vehnän, kauran (jota on kyllä saatavana myös puhtaana, gluteenittomana), ohran ja rukiin, kuten myös sellaisten tuotteiden, jotka ovat niiden johdannaisia.
Missä ruoissa on mukana gluteenia?
Vehnä ja jauhot ovat melkoisen tavallisia aineksia nykyisessä ruokavaliossa. Siten onkin tarjolla useita ruokia joissa on gluteenia, ja nämä tulisi jättää pois.
Jos kärsit gluteeniallergiasta, eräät niistä ruoista ja juomista joita tulisi välttää, ovat seuraavat:
- olut
- viljat
- leipä ja kakut
- paistetut ruoat
- salaatinkastikkeet
- pasta
- lihan ja äyriäisten korvikkeet
- soijakastike
- keitot
Missä ruoissa ei ole gluteenia?
- Maito ja sen johdannaiset, kuten juusto, raejuusto, kerma ja jogurtti
- Kaiken tyyppiset jalostamattomat lihat
- Tuore kala ja äyriäiset
- Kananmuna
- Vihrerkasvikset, kasvikset ja juurikasvikset
- Hedelmät
- Riisi ja maissi
- Palkokasvit
- Sokeri ja hunaja
- Öljyt ja voi
- Kahvi
- Appelsiini-, sitruuna- ja cola-virvoitusjuomat
- Viini
- Pähkinät
- Suola
- Luonnolliset mausteet
- Oliivit
- Listaa voidaan jatkaa monilla muilla gluteenittomilla tuotteilla!
Vitamiinit gluteeniallergian yhteydessä – ovatko ne tarpeen?
Vitamiinien ottaminen on hyvin tärkeää, jos sinulla on gluteeniallergia. Tämä johtuu siitä, että suoliston peitteelle on koitunut vahinkoa. Tämä aiheuttaa vähentymisen raudan, kalsiumin ja muiden vitamiinien imeytymisessä kehoon.
Lisäksi on niin, että suuri osa gluteenituotteista sisältää vitamiineja ja mineraaleja. Jos näitä ei saada, ihmisen ruokavaliosta puuttuu ravinteita. Jotta tämä voitaisiin korjata, tulee käydä asiantuntijalla, joka voi antaa ohjeet gluteenittoman vitamiinituotteen löytämiseksi, jotta saataisiin täysi määrä päivittäisestä suosituksesta.
Lopuksi vielä sellainen asia, että on tärkeää muistaa, että gluteeniallergiaan on olemassa selkeä ratkaisu. Se on yksinkertaisesti muutos ruokavaliossa ja elämäntyylissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jos kärsit tästä ongelmasta, sinun täytyy lakata syömästä ravintoloissa ja eristää itsesi kotiin.
Niin kauan kun pysyttäydyt asiantuntijan suosituksissa, sinun ei tarvitse kantaa huolta terveydestäsi. Kannattaa siis alkaa hoitaa vatsaa jo tänään, jotta voisit nauttia elämästäsi enemmän tulevaisuudessa.
Jos olet huomannut itselläsi gluteeniallergian oireita, tee nämä muutokset ruokavalioosi ja ala voida paremmin!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Czaja-Bulsa, G. (2015). Non coeliac gluten sensitivity – A new disease with gluten intolerance. Clinical Nutrition. https://doi.org/10.1016/j.clnu.2014.08.012
- Balakireva, A. V., & Zamyatnin, A. A. (2016). Properties of gluten intolerance: Gluten structure, evolution, pathogenicity and detoxification capabilities. Nutrients. https://doi.org/10.3390/nu8100644
- Lichtenstein, G. R. (2018). Gluten-Free diet. Gastroenterology and Hepatology. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(75)90081-1
- Niewinski, M. M. (2008). Advances in Celiac Disease and Gluten-Free Diet. Journal of the American Dietetic Association. https://doi.org/10.1016/j.jada.2008.01.011