Logo image
Logo image

Pahanhajuiset jalat - eroon ikävistä tuoksuista

2 minuuttia
Pahanhajuiset jalat - eroon ikävistä tuoksuista
Eliana Delgado Villanueva

Tarkistanut ja hyväksynyt: ravitsemusterapeutti Eliana Delgado Villanueva

Kirjoittanut Ekhiñe Graell
Viimeisin päivitys: 16 syyskuuta, 2022

Pahanhajuiset jalat voivat johtua monesta syystä, mutta useimmiten inhottava haju johtuu jalkojen huonosta hygieniasta ja bakteerien kertymisestä. Monta tuntia kengissä hikoilleet jalat alkavat auttamatta haista, ja kesäkuumalla jalkojen hikoilu on yleistä. Pahanhajuiset jalat ja jalkojen hikoilu voi olla noloa, mutta muutamien kotikonstien avulla voit päästä jalkojen pahoista hajuista vaivatta eroon. Lue lisää ja selvitä, miten estät jalkojen hikoilun ja pahan hajun.

Pahanhajuiset jalat – mistä johtuu?

Useimmiten haju aiheutuu jalkojen hikoilusta. Vaikka hiki itsessään ei haisekaan miltään, se luo otollisen ympäristön bakteerien kasvulle. Nämä bakteerit puolestaan synnyttävät pahan hajun. Vääränlaiset sukat – kuten polyesterista ja nylonista valmistetut – ja kengät aiheuttavat jalkojen hikoilua, etenkin jos kenkien ja sukkien materiaali ei ole hengittävää.

Kesällä monia houkuttaa ajatus käyttää kenkiä ilman sukkia, mutta sukaton jalka hikoilee enemmän kuin sukallinen, ja kiihdyttää samalla hajua aiheuttavien bakteerien toimintaa.

Sandaaleissa voi huoletta kulkea ilman sukkia, sillä ne ovat niin avonaiset, että ilma pääsee vaihtumaan reilusti eikä hikeä ehdi syntyä. Suljetuissa kengissä kannattaa sen sijaan aina käyttää sukkia. Karvaiset jalat synnyttävät enemmän bakteereja kuin karvattomat.

Jalkahajun saa aikaan kuumissa ja kosteissa jaloissa pesivä bakteeri. Hiki synnyttää otolliset olosuhteet bakteerin lisääntymiselle. Jalkapohjissa sijaitsee monen monta hikirauhasta, jotka puskevat hikeä ihon pinnalle. Hiki sisältää vettä, suoloja, rasvoja ja happoja. Niin bakteerit kuin hien mukana erittyvät ainekset aiheuttavat pahaa hajua.

Hikoavien jalkojen hoitokeinot

Some figure

Tässäpä muutama otollinen vinkki hikisten jalkojen avuksi:

Ruokasooda

Lisää hippunen ruokasoodaa ämpärilliseen vettä ja uita jalkojasi siinä 10 minuuttia. Ruokasooda tasapainottaa jalkojen pH-tasoa, nostaen jalkojen ihon hapokkuutta ja vähentäen samalla huomattavasti jalkojen pahaa hajua. Ruokasooda auttaa ehkäisemään bakteerien kasvua ja hajun syntymistä.

Musta tee

Kaada kattilaan vettä ja kiehauta vesi, lisää joukkoon viisi pusillista mustaa teetä. Voit käyttää myös vedenkeitintä. Anna poreilla 15 minuuttia ja anna jäähtyä kunnes vesi on kädenlämpöistä. Kaada vesi suureen kulhoon ja upota jalkasi siihen. Huljuttele jonkin aikaa, kuivaa jalat huolellisesti ja tuputtele jalkapuuteria kaikkialle jalkoihin.

Teepuun eteerinen öljy

Pese jalat hyvin ja kuivaa ne. Teepuuöljyä ei tulisi käyttää sellaisenaan, sillä se on yksinään todella voimakasta. Sekoita 10 tippaa teepuuöljyä manteli- tai vehnänalkioöljyyn (10 ml). Hiero jalkapohjiin. Teepuu viilentää jalkoja.

Some figure

Estä pahan hajun syntyminen

Muutamia vinkkejä pahan hajun ehkäisyyn:

  • Muista pestä jalat hyvin joka päivä antibakteerisella saippualla. Tee jalkakuorinta kerran tai kaksi viikossa poistaaksesi kuolleet ihosolut. Älä unohda varpaanvälejä.
  • Vaihda sukkasi säännöllisesti. Muista pestä sukat 60:ssa asteessa.
  • Kuivaa jalat heti suihkun jälkeen.
  • Vältä samojen kenkien käyttämistä peräkkäisinä päivinä. Anna kenkien tuulettua.
  • Ripottele jalkapuuteria varpaiden väleihin pitääksesi jalat kuivina ja hidastaaksesi bakteerien syntymistä. Jalkapuuteria voit kysellä apteekeista ja kauneudenhoitomyymälöistä. Perinteinen talkki käy tähän myös, mutta varo laittamasta sitä liikaa, ettei se sotke kenkiä.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Callejas, Grimalt, Cladellas. (2009). Actualización en hiperhidrosis. Science Direct. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0001731010000554
  • Soler, Porto. (1997). Experiencia cubana en el estudio y aplicación de medicamentos herbarios. Scielo. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1028-47961997000100007&lng=es
  • Sakanaka, Juneja, Taniguchi. (2000). Efectos antimicrobianos de los polifenoles del té verde en las bacterias termófilas formadoras de esporas. Science Direct. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1389172300800389.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.