Diabeteksen komplikaatiot

Ennen kuin esittelemme tarkemmin diabeteksen komplikaatiot, on tärkeää käydä läpi mistä tässä sairaudessa on itse asiassa kyse, sen eri tyypit, oireet, aiheuttajat ja tavat ehkäistä sitä. Lopuksi jaamme diabeteksen 11 vakavinta komplikaatiota.

Mikä on diabetes?

Diabetes on vaiva, joka ilmenee silloin kun haima ei tuota tarpeeksi insuliinia kehon tarpeisiin. Joko se valmistaa sitä liian vähän tai ei lainkaan.

Diabetes kehittyy, kun veren glukoositaso (tunnetaan myös verensokerina) on liian korkea. Veren glukoosi on elimistön pääenergianlähde ja sitä saadaan ruoasta.

Insuliini auttaa glukoosia pääsemään kehon soluihin käytettäväksi kudosten ja lihasten energiana. Kun elimistö ei tuota insuliinia lainkaan tai riittävästi, glukoosi jää vereen pääsemättä soluihin.

Jos diabetespotilasta ei hoideta oikein, kudokset voivat kärsiä vakavista vaurioista ja voi tulla muitakin komplikaatioita. Ajan myötä liiallinen glukoosi veressä aiheuttaa erittäin vakavia terveysongelmia.

Diabetesta voidaan onneksi hallita.

Diabeteksen tyypit

• Lapsuuden diabetes
• Raskausdiabetes
• Tyyppi 1
• Tyyppi 2

Oireet

Tyypin 1 diabeteksen oireet voivat ilmetä nopeasti, kun taas tyypin 2 diabeteksessa ne kehittyvät vähitellen. Ne voivat ilmetä monien vuosien jälkeen ja olla niin lieviä, ettei niitä edes huomaa.

Diabeteksen pääasialliset oireet ovat:

• Lisääntynyt janontunne ja virtsaamistarve.
• Heikkous, väsymys ja laihtuminen.
• Ärtyisyys ja mielialanvaihtelut.
• Epämukava tunne vatsassa ja oksentelu.
• Sumentunut näkö.
• Hidas haavojen ja naarmujen paraneminen.
• Kutina tai tunnottomuus käsissä ja jaloissa.
• Toistuvat iho-, ien- tai virtsatietulehdukset.
• Suuri glukoosipitoisuus veressä ja virtsassa.

Diabeteksen syyt

Diabeteksen syyt ja komplikaatiot riippuvat sen tyypistä. Joitakin yleisiä aiheuttajia ovat:

• Immuunijärjestelmä hyökkää haiman beetasoluja vastaan ja tuhoaa ne. Nämä solut ovat vastuussa insuliinin tuottamisesta.
• Hyvin vähäinen insuliinintuotanto.
• Ympäristötekijät, jotka laukaisevat sairauden, kuten virus.
• Ylipaino ja vähäinen liikunta.
• Insuliiniresistenssi.
• Diabetesta suvussa.
• Hormonaaliset muutokset raskauden aikana.
• Geneettiset tekijät.
• Elämäntavat.

Muita syitä

• Geneettiset mutaatiot.
• Haiman vauriot.
• Tietyt lääkkeet.
• Muut sairaudet.

Diabeteksen ehkäisy

Jotkut tavat voivat auttaa ehkäisemään diabetesta, kuten liikunta ja painonpudotus. Sokerin, alkoholin ja tupakan käytön rajoittaminen voivat myös ehkäistä tätä sairautta.

Tyypin 1 diabetesta ei voi estää, mutta tyypin 2 diabetesta voi, sillä se liittyy pitkälti ylipainoon. Terveellisten tapojen noudattaminen, kuten säännöllinen liikunta ja tasapainoinen ruokavalio, auttavat ehkäisemään sitä.

Neuvoja hypoglykemian ehkäisyyn diabeetikoilla:

• Mukauta lääkeannoksesi omiin tarpeisiisi.
• Noudata tasapainoista ruokavaliota.
• Syö hiilihydraatteja kohtuudella ennen liikunnan harrastamista.
• Kanna aina mukana sokerinlähdettä ja vettä, jotta voit ottaa sen heti kun huomaat verensokerin laskua.

Diabeteksen komplikaatiot

1. Sydän- ja verisuoniongelmat

Sydän- ja verisuoniongelmat ovat diabeetikkojen yleisin kuolinsyy. Sydänkohtauksia, halvauksia ja verisuonivaurioihin liittyviä ongelmia esiintyy heillä suurella todennäköisyydellä.

2. Diabeettinen nefropatia

Tämä sairaus johtuu vaurioista munuaisten verisuonissa. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ne kykene suodattamaan verta kunnolla. Jotkut diabeetikot tarvitsevat dialyysiä, ja kun sairaus on hyvin edenneessä vaiheessa, potilaat voivat tarvita munuaissiirrännäisen.

3. Diabeettinen neuropatia

Neuropatian kehittymisriski riippuu siitä, kuinka kauan potilaalla on ollut diabetes. Sen aiheuttavat korkean verensokerin aikaansaamat vauriot verisuonissa, mikä estää happea pääsemästä joihinkin soluihin.

Noin puolella diabeetikoista on jonkinlainen neuropatia. Käsien ja jalkojen päivittäinen tarkastaminen on hyvin tärkeää. Jos niissä näkyy mustelmia, punoitusta tai muita merkkejä, potilaan on mentävä lääkäriin.

Yksi vakavimmista neuropatian seurauksista on jalkaterien, varpaiden tai jalkojen amputaatio, sekä tunnon menetys raajoissa.

4. Diabeettinen retinopatia

Tämä on silmiin liittyvä komplikaatio. Se ilmenee silloin, kun verkkokalvon verisuonet heikkenevät niin paljon, että niistä tihkuu nestettä tai verta. Tämä on yksi sokeuden suurimmista syistä.

Ensin potilas huomaa vain joitakin muutoksia näkökyvyssä, mutta retinopatia voi pahentua nopeasti. Tätä diabeteksen komplikaatiota ei voi täysin välttää, mutta riskiä voi vähentää kontrolloimalla verensokeritasoa ahkerasti.

5. Raskausdiabetes

Tähän sairastuu arviolta 18 % raskaana olevista naisista, ja sitä ilmenee noin 24. raskausviikolla. Sille on ominaista korkea veren glukoosipitoisuus raskauden aikana. Se johtuu siitä, että istukan hormonit estävät insuliinin toimintaa, mikä aiheuttaa insuliiniresistenssin.

Kun raskaana oleva nainen ei saa hoitoa, glukoosi voi siirtyä vauvaan ja varastoitua rasvaksi. Tämän seuraus voi olla ylipainoinen vauva eli sikiön makrosomia.

6. Korkea verenpaine

Yksi vakavimmista diabeteksen komplikaatioista on korkea verenpaine. Se on yksi suurimmista kuolemaan johtavista syistä diabeetikoilla. Korkeasta verenpaineesta kärsivillä on paljon suurempi riski saada tyypin 2 diabetes.

7. Ihokomplikaatiot

Ihokomplikaatiot voivat olla yksi ensimmäisistä diabeteksen oireista. Jos ne huomataan ajoissa, ne saadaan tavallisesti hoidettua onnistuneesti. Bakteeritulehdukset, sienitulehdukset ja ihoärsytys ovat joitakin mahdollisia ongelmia.

On myös iho-ongelmia, joista kärsivät ainoastaan diabeetikot, kuten diabeettinen dermopatia, diabeettinen nekrobioosi ja eruptiivinen ksantomatoosi.

8. Jalkojen komplikaatiot

Näitä komplikaatioita ilmenee siitä syystä, että hermosto kärsii vaurioista. Heikon verenkierron seurauksena diabeetikoiden tunto jaloissa heikkenee. Kun jalkojen tunto katoaa, potilas on alttiimpi verenkierron ongelmille. Valitettavasti se on vielä pahempaa, jos henkilöllä on neuropatia.

Kun diabeetikon jaloista lähtee tunto, haavat ja rakot voivat ilmaantua huomaamatta. Potilas ei tunne kipua. Pelkkä kivi kengässä voi aiheuttaa infektion potilaan sitä tiedostamatta.

9. Amputaatio

Yksi diabeteksen komplikaatio on diabeetikon jalka. Kyseessä on jalan syvien kudosten infektio, haavautuminen tai tuho, mikä voi vaatia amputaatiota.

Tässä tapauksessa potilaalla on yleensä korkea verensokeri ja verenpaine. Amputaation riskin vähentämiseksi nämä molemmat on saatava hallintaan.

10. Hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä

Tämä on vakava tila, joka on hyvin yleinen vanhemmilla diabeetikoilla (pääosin tyypin 2 diabeteksessa). Siinä liiallinen verensokeri kulkeutuu virtsaan. Jos potilas ei juo runsasta määrää vettä, hänellä on suurempi riski kärsiä nestehukasta ja pyörtymisestä, tai jopa vaipua koomaan.

Tämän oireyhtymän havaitsemiseksi on oltava tarkkana tiettyjen oireiden varalta, joita ovat äärimmäinen jano, verensokeri yli 600 mg/dl, kuiva suu, kuiva ja hietön iho, näön heikkeneminen, korkea ruumiinlämpö ja heikkous toisella puolella kehoa.

11. Impotenssi

Impotenssi on yksi mahdollinen diabeteksen komplikaatio, ja melko yleinen suurimmalla osalla diabetesta sairastavia miehiä. Kohonnut verensokeri voi vaikuttaa verenkiertoon ja hermopäätteisiin, mikä vaurioittaa niitä hermoja, jotka vastaavat erektion aikaansaamisesta ja ylläpitämisestä.

Myös diabeteksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet voivat aiheuttaa erektiohäiriöitä. Impotenssi voi kuitenkin parantua vähitellen terveellisillä elintavoilla ja oikealla lääkityksellä.

Suosituksia verensokerin hallintaan

• Tarkista verensokeriarvo säännöllisesti.
• Noudata määrättyä hoitoa 100-prosenttisesti.
• Käytä lääkäriin määräämää insuliinia.
• Noudata oikeanlaista ruokavaliota.
• Harrasta liikuntaa säännöllisesti.
• Vältä tuotteita, joissa on paljon valkoista sokeria.
• Nuku hyvin ja pidä unirytmi säännöllisenä.
• Vältä alkoholia ja tupakkaa.

Kokeet

Verensokerin mittaamiseksi tarvitaan verinäyte, joka tulisi ottaa 8 tunnin paaston jälkeen.

On myös toinen verikoe, jota kutsutaan sokerirasituskokeeksi. Tämä testi tehdään silloin, kun naisella epäillään raskausdiabetesta.

Diagnoosi

Diabetesdiagnoosi annetaan, kun veren glukoosipitoisuus on korkea. Verensokeria mitataan ja kontrolloidaan vuosittaisissa tarkastuksissa.

Myös muita testejä saatetaan ottaa tiettyjen oireiden syyn selvittämiseksi. Näitä oireita voivat olla liiallinen jano, tiheä virtsaamistarve ja liiallinen nälkä.

Lääkäri tarkastaa myös muut riskitekijät, kuten sukurasitteen, ylipainon, toistuvat tulehdukset tai muut diabetekseen liittyvät komplikaatiot.

Hoito

Diabeteksen hoito perustuu pääosin kolmeen asiaan: ruokavalioon, liikuntaan ja lääkitykseen. Tarkoituksena on pitää verensokeri normaalina komplikaatioiden riskin vähentämiseksi.

Monilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla lääkehoito ei ole välttämätön, kunhan he kontrolloivat painoaan ja harrastavat säännöllisesti liikuntaa. Mutta usein saatetaan kuitenkin tarvita jonkinlaisia insuliini- tai hypoglykemialääkkeitä.

Useimmiten diabetes ei ilmoita itsestään kuin vasta monien vuosien päästä. Sillä on taipumusta kehittyä hiljaa ja vähitellen pitkän ajan kuluessa. Joku voi siis jo sairastaa sitä tietämättään.