Bradykardia: syyt, oireet ja hoito
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri José Lapenta
Bradykardia merkitsee sitä, että sydän lyö normaalia hitaammin. Normaaleissa olosuhteissa sydämen rytmi alkaa sähköisestä impulssista, joka jatkaa sitten oikeassa eteisessä sijaitsevan sinussolmukkeen (jota kutsutaan myös eteissolmukkeeksi) läpi.
Sinussolmukkeen tehtävänä on määrätä sydämen tahti ja rytmi, minkä vuoksi sitä pidetään eräänlaisena “tahdistimena”. Joskus sydämen rytmi muuttuu, jos johtoradat ovat vaurioituneet tai sydämessä on ylimääräinen johtorata. Tällöin sydän saattaa lyödä liian nopeasti (takykardia), liian hitaasti (bradykardia) tai pelkästään epäsäännöllisesti.
Nämä epänormaalit sydämenlyönnit tunnetaan rytmihäiriöinä, ja niitä voi esiintyä sekä sydämen ylemmissä lokeroissa (eteiset) että alemmissa lokeroissa (kammiot). Tässä artikkelissa keskitymme bradykardian määritelmään ja käytettävissä oleviin hoitoihin.
Mitä bradykardia on?
Bradykardia viittaa lukuisiin olosuhteisiin, joissa sydän lyö tavanomaista hitaampaan tahtiin. Tarkemmin ottaen lyöntejä on alle 60 minuutissa.
Trends in Cardiovascular Medicine -artikkelin mukaan se voi olla normaali ilmiö nuorilla urheilijoilla tai sitten osa ikääntymistä tai sairautta.
Lue lisää: Sydänsairauksien diagnosointi
Mistä bradykardia johtuu?
Bradykardiaa esiintyy usein urheilijoilla tai äärimmäisen rentoutuneilla ihmisillä. Se on yleinen myös sydänsairauksista kärsivillä tai tiettyjä lääkkeitä käyttävillä potilailla. Mayo Clinicin mukaan sen mahdollisia aiheuttajia ovat muun muassa:
- Ikääntymisestä johtuvat sydänlihaksen vauriot
- Sydänsairauden aiheuttamat sydänlihaksen muutokset
- Synnynnäiset sydänviat
- Sydänlihaksen tulehdukset
- Sydänleikkauksen komplikaatio
- Veren poikkeavat kalium- tai kalsiumpitoisuudet
- Obstruktiivinen uniapnea
- Tulehdukselliset sairaudet, kuten punahukka
- Rytmihäiriösairauksiin tarkoitetut lääkkeet
Merkittävimmät oireet
Rytmihäiriöiden kliininen ilmenemistapa vaihtelee oireettomista sydänsähkökäyrän merkeistä laajaan kirjoon erilaisia oireita. Yleisimmät bradykardian oireet ovat:
- Huimaus tai hutera tunne päässä
- Pyörtyminen
- Väsymys
- Rintakipu
- Hengenahdistus
- Sekavuus
On tärkeää huomioida, että tästä vaivasta kärsivä henkilö tarvitsee lääkehoitoa ja kiireellistä tahdistimen asennusta, jos hänen oireensa ovat vakavia.
Millaisia komplikaatioita bradykardia voi aiheuttaa?
Bradykardia voi johtaa terveyskomplikaatioihin, jos sitä ei hoideta ajoissa. Seuraavat ovat merkittävimmät komplikaatiot.
- Sydämen kyvyttömyys pumpata riittävästi verta (sydämen vajaatoiminta)
- Äkillinen sydämenpysähdys tai äkkikuolema
- Toistuvat pyörtymiset
- Verenpaineen muutokset (alhainen tai korkea verenpaine)
Diagnoosi
Bradykardian diagnosoimiseksi on ratkaisevan tärkeää löytää kausaalinen suhde oireiden ja mahdollisten sydänsähkökäyrässä (EKG) ilmenevien poikkeavuuksien välillä. Tämä prosessi voi kuitenkin olla haastava ottaen huomioon kyseisen vaivan ajoittaisen ja ennakoimattoman luonteen.
On tärkeää ottaa huomioon potilaan sairaushistoria ja tehdä myös 12-kytkentäinen EKG-rekisteröinti. Lisäksi saatetaan tarvita EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiä (Holter-tutkimus) ja rasitus-EKG:tä.
Bradykardian hoito
Hoito tulisi rajata potilaisiin, joilla on kunnolla rekisteröity ja selvä korrelaatio oireiden ja sydämensykkeen välillä. Oireettomat eivät tarvitse erityistä hoitoa.
Yleensä ensimmäinen askel oireellisten potilaiden hoidossa on mahdollisten sykettä hidastavien lääkkeiden keskeyttäminen. Lisäksi puututaan mahdollisiin ongelmaan liittyviin, alla piileviin vaivoihin.
Kun muut hoidot eivät tehoa, lääkäri ehdottaa lopulta pysyvän sydämentahdistimen asentamista. Tässä tapauksessa lääkäri kertoo kaikista tarvittavista seikoista, kuten riskeistä, hyödyistä ja toimenpiteeseen valmistautumisesta.
Lue myös: Micra: maailman pienin ilman leikkausta asennettava sydämentahdistin
Ennuste
Bradykardian eteneminen ja ennuste riippuvat useista tekijöistä, mukaan lukien:
- Ikä
- Tupakointi
- Alkoholinkäyttö
- Huumausaineiden käyttö
- Muut yhtäaikaiset sydän- ja verisuonisairaudet
- Tromboemboliset komplikaatiot
Sairauden luontainen kehityskulku vaihtelee ja on usein ennakoimaton. Näin ollen ihmisillä, jotka ovat aiemmin pyörtyilleet bradykardiasta johtuen, saattaa jatkossakin esiintyä toistuvaa pyörtyilyä.
Äkkikuoleman ilmaantuvuus on alhainen, eikä tahdistinhoito näytä parantavan suhteellista elossaololukua. Se vähentää kuitenkin sairastavuutta.
Joka tapauksessa suositellaan säännöllisiä lääkärintarkastuksia, sillä asianmukaisella väliintulolla ehkäistään komplikaatioita. Yleislääkäri tai kardiologi vaatii tarkempia tutkimuksia ja hoitoa aina kun epäsäännöllinen syke sitä vaatii.
Bradykardia merkitsee sitä, että sydän lyö normaalia hitaammin. Normaaleissa olosuhteissa sydämen rytmi alkaa sähköisestä impulssista, joka jatkaa sitten oikeassa eteisessä sijaitsevan sinussolmukkeen (jota kutsutaan myös eteissolmukkeeksi) läpi.
Sinussolmukkeen tehtävänä on määrätä sydämen tahti ja rytmi, minkä vuoksi sitä pidetään eräänlaisena “tahdistimena”. Joskus sydämen rytmi muuttuu, jos johtoradat ovat vaurioituneet tai sydämessä on ylimääräinen johtorata. Tällöin sydän saattaa lyödä liian nopeasti (takykardia), liian hitaasti (bradykardia) tai pelkästään epäsäännöllisesti.
Nämä epänormaalit sydämenlyönnit tunnetaan rytmihäiriöinä, ja niitä voi esiintyä sekä sydämen ylemmissä lokeroissa (eteiset) että alemmissa lokeroissa (kammiot). Tässä artikkelissa keskitymme bradykardian määritelmään ja käytettävissä oleviin hoitoihin.
Mitä bradykardia on?
Bradykardia viittaa lukuisiin olosuhteisiin, joissa sydän lyö tavanomaista hitaampaan tahtiin. Tarkemmin ottaen lyöntejä on alle 60 minuutissa.
Trends in Cardiovascular Medicine -artikkelin mukaan se voi olla normaali ilmiö nuorilla urheilijoilla tai sitten osa ikääntymistä tai sairautta.
Lue lisää: Sydänsairauksien diagnosointi
Mistä bradykardia johtuu?
Bradykardiaa esiintyy usein urheilijoilla tai äärimmäisen rentoutuneilla ihmisillä. Se on yleinen myös sydänsairauksista kärsivillä tai tiettyjä lääkkeitä käyttävillä potilailla. Mayo Clinicin mukaan sen mahdollisia aiheuttajia ovat muun muassa:
- Ikääntymisestä johtuvat sydänlihaksen vauriot
- Sydänsairauden aiheuttamat sydänlihaksen muutokset
- Synnynnäiset sydänviat
- Sydänlihaksen tulehdukset
- Sydänleikkauksen komplikaatio
- Veren poikkeavat kalium- tai kalsiumpitoisuudet
- Obstruktiivinen uniapnea
- Tulehdukselliset sairaudet, kuten punahukka
- Rytmihäiriösairauksiin tarkoitetut lääkkeet
Merkittävimmät oireet
Rytmihäiriöiden kliininen ilmenemistapa vaihtelee oireettomista sydänsähkökäyrän merkeistä laajaan kirjoon erilaisia oireita. Yleisimmät bradykardian oireet ovat:
- Huimaus tai hutera tunne päässä
- Pyörtyminen
- Väsymys
- Rintakipu
- Hengenahdistus
- Sekavuus
On tärkeää huomioida, että tästä vaivasta kärsivä henkilö tarvitsee lääkehoitoa ja kiireellistä tahdistimen asennusta, jos hänen oireensa ovat vakavia.
Millaisia komplikaatioita bradykardia voi aiheuttaa?
Bradykardia voi johtaa terveyskomplikaatioihin, jos sitä ei hoideta ajoissa. Seuraavat ovat merkittävimmät komplikaatiot.
- Sydämen kyvyttömyys pumpata riittävästi verta (sydämen vajaatoiminta)
- Äkillinen sydämenpysähdys tai äkkikuolema
- Toistuvat pyörtymiset
- Verenpaineen muutokset (alhainen tai korkea verenpaine)
Diagnoosi
Bradykardian diagnosoimiseksi on ratkaisevan tärkeää löytää kausaalinen suhde oireiden ja mahdollisten sydänsähkökäyrässä (EKG) ilmenevien poikkeavuuksien välillä. Tämä prosessi voi kuitenkin olla haastava ottaen huomioon kyseisen vaivan ajoittaisen ja ennakoimattoman luonteen.
On tärkeää ottaa huomioon potilaan sairaushistoria ja tehdä myös 12-kytkentäinen EKG-rekisteröinti. Lisäksi saatetaan tarvita EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiä (Holter-tutkimus) ja rasitus-EKG:tä.
Bradykardian hoito
Hoito tulisi rajata potilaisiin, joilla on kunnolla rekisteröity ja selvä korrelaatio oireiden ja sydämensykkeen välillä. Oireettomat eivät tarvitse erityistä hoitoa.
Yleensä ensimmäinen askel oireellisten potilaiden hoidossa on mahdollisten sykettä hidastavien lääkkeiden keskeyttäminen. Lisäksi puututaan mahdollisiin ongelmaan liittyviin, alla piileviin vaivoihin.
Kun muut hoidot eivät tehoa, lääkäri ehdottaa lopulta pysyvän sydämentahdistimen asentamista. Tässä tapauksessa lääkäri kertoo kaikista tarvittavista seikoista, kuten riskeistä, hyödyistä ja toimenpiteeseen valmistautumisesta.
Lue myös: Micra: maailman pienin ilman leikkausta asennettava sydämentahdistin
Ennuste
Bradykardian eteneminen ja ennuste riippuvat useista tekijöistä, mukaan lukien:
- Ikä
- Tupakointi
- Alkoholinkäyttö
- Huumausaineiden käyttö
- Muut yhtäaikaiset sydän- ja verisuonisairaudet
- Tromboemboliset komplikaatiot
Sairauden luontainen kehityskulku vaihtelee ja on usein ennakoimaton. Näin ollen ihmisillä, jotka ovat aiemmin pyörtyilleet bradykardiasta johtuen, saattaa jatkossakin esiintyä toistuvaa pyörtyilyä.
Äkkikuoleman ilmaantuvuus on alhainen, eikä tahdistinhoito näytä parantavan suhteellista elossaololukua. Se vähentää kuitenkin sairastavuutta.
Joka tapauksessa suositellaan säännöllisiä lääkärintarkastuksia, sillä asianmukaisella väliintulolla ehkäistään komplikaatioita. Yleislääkäri tai kardiologi vaatii tarkempia tutkimuksia ja hoitoa aina kun epäsäännöllinen syke sitä vaatii.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Vogler, J., Breithardt, G., & Eckardt, L. (2012). Bradiarritmias y bloqueos de la conducción. Revista Española de Cardiología, 65(7), 656–667.
-
Sidhu S, Marine JE. Evaluating and managing bradycardia. Trends Cardiovasc Med. 2020 Jul;30(5):265-272.
- Alliance, A. (2018). Programa de Estudio y Tratamiento de las Arritmias Cardiacas. https://www.heartrhythmalliance.org/files/files/A-A Uraguay/100915-FINAL-AA-Uruguay-Bradicardia (ritmo cardíaco lento).pdf
- Hernández, G. A. (2007). Symptomatic bradicardia and pacemaker use in the emergency room. Revista Facultad de Medicina (Colombia), 55(3), 191–209.
- Vogler, J. (2015). Bradiarritmias y bloqueos de la conducción. 65(7), 656–667.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.