Bartholinin kysta: oireet, aiheuttajat ja hoito
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Maryel Alvarado Nieto
Emättimen isot eteisrauhaset eli Bartholinin rauhaset ovat yksi niistä rakenteista, jotka vastaavat emättimen voitelusta. Ne sijaitsevat molemmin puolin emättimen sisäänmenoaukkoa ja ovat noin herneen kokoiset. Ne koostuvat rauhasosiosta, joka erittää limaa, ja tiehyestä, joka mahdollistaa rauhasen sisällön valumisen emättimen eteiseen. Kun tämä tiehyt tukkeutuu, ilmaantuu Bartholinin kysta.
Tätä kystista patologiaa pidetään vulvan alueen yleisimpänä ja se koskettaa lisääntymisikäisiä naisia ilmaantuen yleensä 20–30 vuoden iässä. Arviolta 2 %:lle naisista kehittyy vähintään yksi Bartholinin kysta eli tämän rauhasen paise elämänsä aikana.
Aiemmat synnytykset näyttävät suojaavan tältä rauhaspatologialta.
Miksi Bartholinin kysta ilmaantuu?
Bartholinin kysta on seurausta rauhastiehyen etäisimmän osion tukkeutumisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että rauhasen normaalisti tuottama erite ei pääse valumaan pois.
Tästä syystä sekä rauhaseen että tiehyen lähialueille kertyy limaa. Tämä liman kertyminen johtaa tiehyen paisumiseen, ja se muuttuu pyöreäksi tai munanmuotoiseksi.
Olosuhteet, joissa rauhanen voi tukkeutua, ovat moninaiset:
- Urogenitaalisen kanavan infektiot
- Eritteen piirteiden muutokset
- Tiehyen synnynnäinen kapeneminen
- Alueelle kohdistuva trauma: näitä ovat kirurgiset toimenpiteet, mukaan lukien episiotomia eli välilihan leikkaus
Lue lisää täältä: Keisarileikkaus: hoitotoimet ennen ja jälkeen
Onko sillä yhteyttä sukupuolitauteihin?
Vaikka infektioita pidetään yhtenä mahdollisena syynä Bartholinin kystaan, sukupuolitaudeilla ei näyttäisi olevan suoraa yhteyttä siihen. Genitaalialueen infektio yksinään ei aiheuta tukkeutumista, vaan se on seurausta vasteena syntyvästä tulehdusprosessista. Bartholinin kysta on seurausta infektiosta eikä sen jatkumo.
Useimmiten kystan sisältö on steriiliä.
Koska kystat ovat yleisempiä lisääntymisikäisillä naisilla, aiemmin sukupuolitauteja aiheuttavilla tekijöillä uskottiin olevan ratkaiseva rooli niiden muodostumisessa. Uudemmissa tutkimuksissa tämä yhteys kuitenkin suljetaan pois ja kerrotaan, että kystien suurempi esiintyvyys tässä ikäryhmässä johtuu rauhasen toiminnasta, joka yleensä hiipuu iän myötä.
Tällä hetkellä ei suositella bakteriologista tutkimusta sukupuolitaudin, kuten Chlamydia trachomatiksen tai Trichomonas vaginaliksen, varalta. Rauhasen märkäpaiseiden kohdalla on kuitenkin järkevää tutkia mahdollinen sukupuolitauti. Neisseria gonorrhoeae on yksi mahdollinen siihen liittyvä tekijä.
Bartholinin kystan oireet
Kysta on yleensä pieni ja jääkin tavallisesti huomaamatta aiheuttamatta oireita. Isommat Bartholinin kystat sen sijaan aiheuttavat tunnusteltavissa olevan massan toiselle puolelle eteistä lähelle emättimen sisäänmenoaukkoa.
Paiseen koostumus riippuu siihen liittyvästä tulehdusprosessista. Liitännäisinfektion tapauksessa punoitus ja alueen lämpö ovat yleisiä oireita.
Jotkut potilaat ilmoittavat voimakkuudeltaan eriasteisesta kivusta, erityisesti yhdynnän aikana. Kipu saattaa olla myös jatkuvaa, jolloin liikkuminen tai istuminen voi olla vaikeaa, mikä vaikuttaa elämänlaatuun.
Myös massan tunnustelu sormin laukaisee kivun.
Miten Bartholinin kysta todetaan?
Bartholinin kystan diagnosointi on kliinistä ja se tehdään arvioimalla paiseen piirteitä ja sijaintia. Kun massan lisäksi esiintyy poikkeavaa valkovuotoa, jotkut asiantuntijat neuvovat tekemään bakteriologisen tutkimuksen sukupuolitaudin varalta.
Toinen tärkeä artikkeli: Luontaishoitoja emättimen hiivatulehdukseen
Toisaalta myös muut kliiniset kokonaisuudet voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, joten niitä tulisi pitää mahdollisina erotusdiagnooseina:
- Lipooma
- Hikirauhaskasvain
- Skenen kysta
- Nuckin kanavan kysta
- Vestibulumin limakysta
- Epidermaalinen inkluusiokysta
- Bartholinin rauhasen adenokarsinooma
Diagnosointi vaihdevuosien jälkeen
Huomioon otettava erityinen väestöryhmä ovat naiset, joiden kuukautiset ovat loppuneet. Bartholinin kysta on kytköksissä ikään, joten niiden esiintyminen alkaa tavallisesti vähentyä 30. ikävuoden jälkeen.
Vaikka syövän ilmaantuvuus rauhasessa on vähäistä, kirurgista poistoa suositellaan, kun nämä piirteet omaava massa ilmenee vaihdevuodet ylittäneillä naisilla. Tarkoituksena on lähettää kudos patologin tutkittavaksi.
Miten Bartholinin kystaa hoidetaan?
Koska useimmiten kyseessä on oireeton patologia, minkäänlaista hoitoa ei suositella. Kun oireita ilmenee, on olemassa kaksi hoitovaihtoehtoa: lääkkeellinen ja kirurginen.
Odottavaa seurantaa suositellaan potilaille, joilla Bartholinin kysta diagnosoidaan ensimmäistä kertaa, kun taas toistuvissa tapauksissa harkitaan kirurgista hoitoa.
Konservatiivisista toimenpiteistä kuvataan seuraavat:
- Antibioottien määrääminen, vain jos on merkkejä infektiosta
- Tulehduskipulääkkeet ja särkylääkkeet
- Lämpöhauteiden käyttö
- Istumakylvyt
Kirurginen tyhjentäminen
Kirurgisissa hoidoissa on useita vaihtoehtoja. Punktiota ja neula-aspiraatiota pidetään tehottomina, sillä uusiutumisriski on niiden kohdalla korkea.
Kaksi turvallisinta menetelmää ovat tyhjentäminen Wordin katetrilla ja marsupialisaatio. Vaikka nämä ovat suositeltavimmat toimenpiteet, niidenkin kohdalla on uusiutumisriski. Lisäksi ne aiheuttavat arpikudosta.
Wordin katetrilla tyhjentäminen tapahtuu niin, että katetri asetetaan pienen Bartholinin kystaan tehdyn leikkausviillon kautta, ja se varmennetaan ilmatäytteisellä pallolla. Katetrin tehtävänä on toimia keinotekoisena kanavana rauhasen tyhjentämiseksi.
Tämän menetelmän suuri hyöty on se, että sen avulla voidaan muodostaa uusi, katetrin reittiä mukaileva tiehyt. Haittapuoli on se, että Wordin katetri on pidettävä paikallaan muutaman viikon ajan.
Marsupialisaatiossa taas tehdään suurempi viilto varoen emättimen eteisen puoleisia kystan seinämiä. Tarkoituksena on saada rauhanen tyhjennettyä, mutta tässä on suurempi tulehdusriski. Lisäksi se saattaa aiheuttaa mustelmia ja dyspareuniaa.
Viimeinen kirurginen hoitovaihtoehto on rauhasen leikkaus. Vaikka tämä on harvinaista, se on melko tehokas menetelmä. Sitä tulisi kuitenkin harkita vain äärimmäisissä tapauksissa ja yli 40-vuotiailla naisilla.
Mitkä ovat komplikaatiot?
Bartholinin kystan merkittävin riski on uusiutuminen.
Tästä syystä hoito tulee arvioida huolellisesti, ja leikkaushoidosta huolehtii spesialisti. Myös aiemmat interventiot tulee ottaa huomioon, sillä ne voivat vaarantaa hoitotulokset.
Yksi kuvailtu komplikaatio on Bartholinin märkäpaise, jossa rauhanen tulehtuu perineaalialueen bakteerikasvuston mikrobeista. Tämä muuttaa lähestymistapaa ja muodostaa erillisen patologian.
Emättimen isot eteisrauhaset eli Bartholinin rauhaset ovat yksi niistä rakenteista, jotka vastaavat emättimen voitelusta. Ne sijaitsevat molemmin puolin emättimen sisäänmenoaukkoa ja ovat noin herneen kokoiset. Ne koostuvat rauhasosiosta, joka erittää limaa, ja tiehyestä, joka mahdollistaa rauhasen sisällön valumisen emättimen eteiseen. Kun tämä tiehyt tukkeutuu, ilmaantuu Bartholinin kysta.
Tätä kystista patologiaa pidetään vulvan alueen yleisimpänä ja se koskettaa lisääntymisikäisiä naisia ilmaantuen yleensä 20–30 vuoden iässä. Arviolta 2 %:lle naisista kehittyy vähintään yksi Bartholinin kysta eli tämän rauhasen paise elämänsä aikana.
Aiemmat synnytykset näyttävät suojaavan tältä rauhaspatologialta.
Miksi Bartholinin kysta ilmaantuu?
Bartholinin kysta on seurausta rauhastiehyen etäisimmän osion tukkeutumisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että rauhasen normaalisti tuottama erite ei pääse valumaan pois.
Tästä syystä sekä rauhaseen että tiehyen lähialueille kertyy limaa. Tämä liman kertyminen johtaa tiehyen paisumiseen, ja se muuttuu pyöreäksi tai munanmuotoiseksi.
Olosuhteet, joissa rauhanen voi tukkeutua, ovat moninaiset:
- Urogenitaalisen kanavan infektiot
- Eritteen piirteiden muutokset
- Tiehyen synnynnäinen kapeneminen
- Alueelle kohdistuva trauma: näitä ovat kirurgiset toimenpiteet, mukaan lukien episiotomia eli välilihan leikkaus
Lue lisää täältä: Keisarileikkaus: hoitotoimet ennen ja jälkeen
Onko sillä yhteyttä sukupuolitauteihin?
Vaikka infektioita pidetään yhtenä mahdollisena syynä Bartholinin kystaan, sukupuolitaudeilla ei näyttäisi olevan suoraa yhteyttä siihen. Genitaalialueen infektio yksinään ei aiheuta tukkeutumista, vaan se on seurausta vasteena syntyvästä tulehdusprosessista. Bartholinin kysta on seurausta infektiosta eikä sen jatkumo.
Useimmiten kystan sisältö on steriiliä.
Koska kystat ovat yleisempiä lisääntymisikäisillä naisilla, aiemmin sukupuolitauteja aiheuttavilla tekijöillä uskottiin olevan ratkaiseva rooli niiden muodostumisessa. Uudemmissa tutkimuksissa tämä yhteys kuitenkin suljetaan pois ja kerrotaan, että kystien suurempi esiintyvyys tässä ikäryhmässä johtuu rauhasen toiminnasta, joka yleensä hiipuu iän myötä.
Tällä hetkellä ei suositella bakteriologista tutkimusta sukupuolitaudin, kuten Chlamydia trachomatiksen tai Trichomonas vaginaliksen, varalta. Rauhasen märkäpaiseiden kohdalla on kuitenkin järkevää tutkia mahdollinen sukupuolitauti. Neisseria gonorrhoeae on yksi mahdollinen siihen liittyvä tekijä.
Bartholinin kystan oireet
Kysta on yleensä pieni ja jääkin tavallisesti huomaamatta aiheuttamatta oireita. Isommat Bartholinin kystat sen sijaan aiheuttavat tunnusteltavissa olevan massan toiselle puolelle eteistä lähelle emättimen sisäänmenoaukkoa.
Paiseen koostumus riippuu siihen liittyvästä tulehdusprosessista. Liitännäisinfektion tapauksessa punoitus ja alueen lämpö ovat yleisiä oireita.
Jotkut potilaat ilmoittavat voimakkuudeltaan eriasteisesta kivusta, erityisesti yhdynnän aikana. Kipu saattaa olla myös jatkuvaa, jolloin liikkuminen tai istuminen voi olla vaikeaa, mikä vaikuttaa elämänlaatuun.
Myös massan tunnustelu sormin laukaisee kivun.
Miten Bartholinin kysta todetaan?
Bartholinin kystan diagnosointi on kliinistä ja se tehdään arvioimalla paiseen piirteitä ja sijaintia. Kun massan lisäksi esiintyy poikkeavaa valkovuotoa, jotkut asiantuntijat neuvovat tekemään bakteriologisen tutkimuksen sukupuolitaudin varalta.
Toinen tärkeä artikkeli: Luontaishoitoja emättimen hiivatulehdukseen
Toisaalta myös muut kliiniset kokonaisuudet voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, joten niitä tulisi pitää mahdollisina erotusdiagnooseina:
- Lipooma
- Hikirauhaskasvain
- Skenen kysta
- Nuckin kanavan kysta
- Vestibulumin limakysta
- Epidermaalinen inkluusiokysta
- Bartholinin rauhasen adenokarsinooma
Diagnosointi vaihdevuosien jälkeen
Huomioon otettava erityinen väestöryhmä ovat naiset, joiden kuukautiset ovat loppuneet. Bartholinin kysta on kytköksissä ikään, joten niiden esiintyminen alkaa tavallisesti vähentyä 30. ikävuoden jälkeen.
Vaikka syövän ilmaantuvuus rauhasessa on vähäistä, kirurgista poistoa suositellaan, kun nämä piirteet omaava massa ilmenee vaihdevuodet ylittäneillä naisilla. Tarkoituksena on lähettää kudos patologin tutkittavaksi.
Miten Bartholinin kystaa hoidetaan?
Koska useimmiten kyseessä on oireeton patologia, minkäänlaista hoitoa ei suositella. Kun oireita ilmenee, on olemassa kaksi hoitovaihtoehtoa: lääkkeellinen ja kirurginen.
Odottavaa seurantaa suositellaan potilaille, joilla Bartholinin kysta diagnosoidaan ensimmäistä kertaa, kun taas toistuvissa tapauksissa harkitaan kirurgista hoitoa.
Konservatiivisista toimenpiteistä kuvataan seuraavat:
- Antibioottien määrääminen, vain jos on merkkejä infektiosta
- Tulehduskipulääkkeet ja särkylääkkeet
- Lämpöhauteiden käyttö
- Istumakylvyt
Kirurginen tyhjentäminen
Kirurgisissa hoidoissa on useita vaihtoehtoja. Punktiota ja neula-aspiraatiota pidetään tehottomina, sillä uusiutumisriski on niiden kohdalla korkea.
Kaksi turvallisinta menetelmää ovat tyhjentäminen Wordin katetrilla ja marsupialisaatio. Vaikka nämä ovat suositeltavimmat toimenpiteet, niidenkin kohdalla on uusiutumisriski. Lisäksi ne aiheuttavat arpikudosta.
Wordin katetrilla tyhjentäminen tapahtuu niin, että katetri asetetaan pienen Bartholinin kystaan tehdyn leikkausviillon kautta, ja se varmennetaan ilmatäytteisellä pallolla. Katetrin tehtävänä on toimia keinotekoisena kanavana rauhasen tyhjentämiseksi.
Tämän menetelmän suuri hyöty on se, että sen avulla voidaan muodostaa uusi, katetrin reittiä mukaileva tiehyt. Haittapuoli on se, että Wordin katetri on pidettävä paikallaan muutaman viikon ajan.
Marsupialisaatiossa taas tehdään suurempi viilto varoen emättimen eteisen puoleisia kystan seinämiä. Tarkoituksena on saada rauhanen tyhjennettyä, mutta tässä on suurempi tulehdusriski. Lisäksi se saattaa aiheuttaa mustelmia ja dyspareuniaa.
Viimeinen kirurginen hoitovaihtoehto on rauhasen leikkaus. Vaikka tämä on harvinaista, se on melko tehokas menetelmä. Sitä tulisi kuitenkin harkita vain äärimmäisissä tapauksissa ja yli 40-vuotiailla naisilla.
Mitkä ovat komplikaatiot?
Bartholinin kystan merkittävin riski on uusiutuminen.
Tästä syystä hoito tulee arvioida huolellisesti, ja leikkaushoidosta huolehtii spesialisti. Myös aiemmat interventiot tulee ottaa huomioon, sillä ne voivat vaarantaa hoitotulokset.
Yksi kuvailtu komplikaatio on Bartholinin märkäpaise, jossa rauhanen tulehtuu perineaalialueen bakteerikasvuston mikrobeista. Tämä muuttaa lähestymistapaa ja muodostaa erillisen patologian.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hoffman, B.; Schorge, J.; Schaffer, J.; Halvorson, L.; Bradshaw, K.; Cunningham, G.; Williams Ginecología; Segunda Edición; Mc Graw Hill; 2014.
- Sánchez, E.; Manejo de Abscesos y Quistes de Bartholino; Revista Médica Sinergia; 4 (8); e310; 2019.
- Omole, F.; Simmons, B.; Hacker, Y.; Management of Bartholin’s Duct Cyst and Gland Abscess; American Family Physicians; 68 (1): 135 – 140; 2003.
- Elkins, J.; Hamid, O.; Simon, L.; Sheele, J.; Association of Bartholin Cysts and Abscesses and Sexually Transmitted Infections; The American Journal of Emergency Medicine; 44: 323 – 327; 2021.
- Reif, P.; Ulrich, D.; Bjelic-Radisic, V.; Häusler, M.; Schnedl-Lamprecht, E.; Tamussino, K.; Management of Bartholin’s Cyst and Abscess using the Word Catheter: Implementation, Recurrence Rates and Costs; European Journal of Obstetrics and Gynecology and Reproductive Biology; 190: 81 – 84; 2015.
- Rivas, É.; Quiste Gigante de la Glándula de Bartolino: Reporte de Caso y Revisión de la Literatura; Revista Colombiana de Obstetricia y Ginecología; 61 (4); 2010.
- Delgado, F.; Absceso de la Glándula de Bartolino; Revista de la Facultad de Ciencias Médicas de Córdoba; 77 (4): 345 – 350; 2020.
- Domínguez, E.; García, L.; Martínez, M.; García, A.; Cubillo, L..; Galván, R.; Periné Femenino: Revisión de Anatomía y Patología; Sociedad Española de Radiología Médica.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.