Autistilasten syömishäiriöt

Autistilasten syömishäiriöt ovat yleisiä. Ne voivat johtua useista eri syistä, vaikka ne ovatkin tavallisesti toissijaisia tälle sairaudelle ominaisille muutoksille. Ne vaihtelevat usein voimakkuustasoltaan. 

On myös hyvä pitää mielessä, että autismikirjo (ASD) koostuu eri aivojen toimintaan vaikuttavista keskushermostosairauksista. Sen puhkeaminen tapahtuu yleensä lapsuudessa ja hermosolujen toiminnassa esiintyvät ongelmat aiheuttavat vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä keskustelutaidoissa.

Autistilasten syömishäiriöihin yhdistettyjä tekijöitä

Autistilasten syömisessä tapahtuu yleensä muutoksia. Se voi johtua muun muassa seuraavista tekijöistä:

• Muutokset aistihavainnoissa, mikä johtaa yli- tai aliherkkyyteen tiettyjä tekstuureita, makuja, hajuja tai värejä kohtaan.
• Rajoittuneet kiinnostuksenkohteet.
• Toistuvat käyttäytymismallit.
• Kyvyttömyys käyttää aistihavaintoja.

Autismi voi vaikuttaa lapsen ruokavalioon usealla tavalla. Jatka lukemista, niin kerromme, mistä syömishäiriöistä autismilapset yleisimmin kärsivät.

Lue myös: Autistinen lapsi: 4 tärkeää harjoitusta

Autistilasten tavallisimmat syömishäiriöt

1. Rajoittunut ruokavalio

Ruokavalikoiman rajoittuneisuus sekä voimakas vastenmielisyys joitakin ruokia kohtaan tekee autistilasten ruokavaliosta hyvin rajoittuneen. He saattavat kieltäytyä tietyistä ruoista, kokonaisesta ruoka-aineryhmästä sekä tietyn värisistä tai tietyn rakenteen omaavista ruoista ja niin edelleen.

Heidän on myös tapana suosia yhdenlaista valmistusmenetelmää tai esillepanoa. Autistilasten on myös taipumus suosia punaista, keltaista tai oranssia ruokaa ja kieltäytyä rakeisesta tai tahmeasta rakenteesta.

2. Riittämätön määrä ruokaa

Autistilasten on vaikea keskittyä yhteen tehtävään pitkäksi aikaa. Heidän on siis hankala istua pöydässä koko aterian ajan.

Kun tähän lisätään yllä mainitsemamme rajoittunut ruokavalikoima, on heidän ruokavalionsa riittämätön energian ja ravintoaineiden kannalta. 

Heidän voi olla myös vaikea hyväksyä asetetut rajat. Lapset siis ottavat itse täyden vastuun syömisestään, sillä he päättävät, mitä haluavat syödä ja mitä eivät, sekä missä määrin.

3. Negatiivisen klassisen ehdollistumisen aiheuttama vastenmielisyys ruokia kohtaan

Klassinen ehdollistuminen tarkoittaa ärsykkeen ja reaktion välille syntyvää kokemusta. Sen myötä on tavallista, että autistilapset kokevat vastenmielisyyttä tiettyjä ruokia kohtaan ja kieltäytyvät syömästä niitä, mikäli heidän aikaisempi kokemuksensa oli negatiivinen.

Negatiivisia kokemuksia voivat olla:

• Vatsakipu, oksentelu, ripuli ja niin edelleen
• Vihan tai syömisongelmien aiheuttama epämukava olo

Autistilasten negatiivinen muisto voi ulottua myös samankaltaisiin ruokiin ja tämä vähentää heidän ruokavalionsa laajuutta.

4. Lääkkeisiin liittyvät ongelmat

Joillakin autismikirjon (ASD) hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä on vaikutus lasten ruokavalioon. Ne saattavat aiheuttaa ruokahalun vähenemistä tai lisääntymistä. Ne voivat myös estää tiettyjen vitamiinien ja mineraalien imeytymistä.

Tästä syystä on tärkeää tietää hoitojen sivuvaikutukset ja keskustella niistä autismia sairastavan lapsen kanssa työskentelevän asiantuntijan kanssa.

5. Toistuvat ruoansulatushäiriöt

Autistilapsilla esiintyy usein ruoansulatukseen ja ruokaan liittyviä oireita. Niitä voivat olla muun muassa:

• Vatsakipu
• Pyroosi (närästys)
• Krooninen ripuli tai ummetus
• Regurgigaatio (mahan sisällön käänteisvirtaus)
• Ilmavaivat
• Oksentelu

Näiden oireiden ilmaantuminen ei kuitenkaan johdu autismista, vaan siitä johtuvasta syömishäiriöstä.

Esimerkiksi tiettyjen hedelmien ja vihannesten rajoittaminen voi johtaa ruokavalioon, jossa on liian vähän kuituja. Lapselle syntyy siis todennäköisesti ummetusongelmia. Hänellä voi myös olla ongelmia ruoan pureskelun kanssa sekä huonoa ruoansulatusta ja ilmavaivoja aiheuttava puutos.

On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota oireiden säännöllisyyteen ja voimakkuuteen. Allergiat tai intoleranssi eri ruoka-aineille ovat myös yleisiä ongelmia lapsuuden aikana ja niiden mahdollisuus tulisi huomioida.

Lue myös: Autismista kärsivien lasten auttaminen karanteenin aikana

Syömishäiriöihin puuttuminen

On tärkeää ryhtyä heti toimenpiteisiin, kun huomaat lapsen kärsivän syömishäiriöstä – varsinkin jos lapsella on autismi. Et ehkä pidä sitä ensisijaisen tärkeänä, mutta lapsuuden aikaiset ravintopuutokset johtavat usein aliravitsemukseen.

Tämä on ylimääräinen ongelma lapsen oikeanlaiselle kehitykselle ja kasvulle. Tieteellisten tutkimusten meta-analyysit osoittavat, että autismia sairastavien lasten ruokavalio sisältää vähemmän proteiinia ja kalsiumia kuin muiden lasten.

On siis tärkeää huomioida lapsella mahdollisesti olevat ruokaan liittyvät ongelmat, jotta ne voidaan ratkaista sopivin keinoin. Asiantuntijat korostavat tarvetta mukauttaa ruokavaliota sopivaksi yksilöllisesti kaikille lapsille (heidän mieltymystensä mukaan) ja pitää ravintoarvot kunnossa.

Vain tällä tavoin lapset voivat parantaa syömistapojaan sekä ehkäistä mahdollisia huonoon ruokavalioon liittyviä ongelmia tulevaisuudessa.

Autistilasten syömishäiriöt vaativat huomiota

Tähän loppuun haluamme lisätä, että on tärkeää hoitaa autistilasten syömishäiriöt ajoissa lasten kehityksen kannalta haitallisten komplikaatioiden välttämiseksi. Kaikki syömishäiriöt tulisi hoitaa lastenlääkärin, ravitsemusterapeutin tai lääkärin avustuksella. 

Kiitos, kun luit artikkelin.