Astman oireet, syyt ja diagnosointi

Astma on krooninen hengityselimiin vaikuttava sairaus. Tiettyjen endogeenisten (sisäsyntyisten) tai eksogeenisten (ympäristötekijöiden) ärsykkeiden laukaisemina pienemmät hengitystiet supistuvat: keuhkoputket kapenevat ja rajoittavat ilman kulkeutumista keuhkoihin.

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli.

Kirjoittanut Carolina Betancourth

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Astman synty on hyvin monimutkainen, ja siihen kuuluu ärsytystä, tulehdusta, ajoittaista tukkeutumista ja keuhkoputkien yliherkkyyttä tai hengitysteiden lisääntynyttä supistumista. Suurella osalla astmapotilaita oireet ovat lieviä tai satunnaisia, kun taas joillakin astman oireet ovat hankalampia, ns. “astmakohtauksia”, jotka aiheuttavat pahempaa epämukavuutta ja kestävät pidempään. Tämän seurauksena hengitys vaikeutuu.

Ketkä astmasta kärsivät?

Maailman terveysjärjestön tietojen mukaan noin 235 miljoonaa ihmistä sairastaa astmaa, mikä on noin 5 % maailman väestöstä.

Maan kehitysasteesta riippumatta 80 % astmaperäisistä kuolemista tapahtuu maissa, joiden terveydenhuollon indeksi on matala.

Astmaa esiintyy kaikissa maissa ja se voi vaikuttaa kaiken ikäisiin ihmisiin, vaikkakin se on yleisempi lapsilla. Lapsuuden astma liittyy yleensä allergioihin.

Astman syyt

Astman syytä ei ole koskaan määritetty. Sen puhkeamisessa on kuitenkin tehtävä ero etiologisten tekijöiden (kuten perintötekijöiden) ja muiden laukaisevien tekijöiden välillä, jotka eivät saata aiheuttaa sairautta itsessään, mutta ovat syynä oireisiin joillakin potilailla.

Etiologiset tekijät

• Perintötekijät: suvussa esiintyy astmaa ja/tai hengitysvaikeuksia aiheuttavia allergioita
• Altistuminen allergeeneille: allergioita ja hengitystieoireita aiheuttavat aineet, joista tärkeimmät ovat:
  • Mikroskooppiset sienet (peräisin kosteudesta)
  • Kotieläinten pöly, hilse ja karva
  • Kankaat (kuten villa)
  • Tupakointi
  • Sahajauho
  • Punkit
  • Pöly
  • Siitepöly

Laukaisevat tekijät

Astmaoireita laukaisevat tekijät ovat yleensä ympäristöön liittyviä. Joitakin niistä ovat:

• Virusinfektiot
• Tupakanpoltto
• Keliakia tai gluteeni-intoleranssi
• Saastuneet ympäristöt ja heikko ilmanlaatu
• Äkilliset ilmaston muutokset (voimakas kylmyys, kosteus tai lumi)
• Tiettyjen antibioottien ja lääkkeiden pitkittynyt käyttö

Astman oireet

Astman oireet voivat olla lieviä tai kroonisia, potilaasta riippuen. Ne riippuvat lähes aina immuunijärjestelmän vahvuudesta. Vaikka ne riippuvatkin astmatyypistä ja sen vaikeusasteesta, yleisesti ottaen astmapotilailla esiintyy seuraavia oireita:

• Yskä: kyseessä on yleensä ärsyttävä yskä, johon ei liity juuri limaisuutta, joskus yskä on täysin kuiva.
• Hengitysvaikeudet: hengitysvaikeuksia ilmenee tyypillisesti liikunnan tai muun fyysisen aktiivisuuden aikana. Vakavissa tapauksissa oireita voi ilmetä puhuessa tai jopa levon aikana.
• Hengityksen vinkuminen: vinkuminen johtuu ilman kulkeutumisesta ahtaiden hengitysteiden läpi. Äänen havaitsee herkemmin stetoskoopilla.

Muita mahdollisia astman oireita ovat:

• Uupumuksen tunne
• Kurkun kipu ja ärsytys
• Paine rinnassa
• Epäsäännöllinen hengitys (normaalia nopeampi tai hitaampi)
• Nenän tukkoisuus (paksu lima, vaikea poistaa) ja aivastelu
• Vaikeudet kävellä tai puhua, koska hengittäminen on vaikeaa (hyvin vakava oire)

Astman diagnosointi

Astman diagnosointi alkaa potilaan sairaushistorian, sukurasitteen ja muiden mahdollisten syiden ja riskitekijöiden selvittelyllä. Jos potilaalla on jo astmadiagnoosi, arvioidaan aiemmat kohtaukset.

Monet astmatapaukset liittyvät allergioihin, eli jos potilaalla on nuhaa tai ihottumaa, lääkäri saattaa niiden perusteella epäillä astmaa. Lääkäri saattaa määrätä myös seuraavat testit diagnoosin varmistamiseksi:

• Allergiatestit
• Verikokeet
• Keuhkojen toimintaa mittaavat testit
• Röntgenkuvat rinnasta ja sivuonteloista
• Valtimoveren kaasuanalyysi (kun astmakohtaukset ovat vakavia)

Hoito

Valitettavasti astmaan ei ole parannuskeinoa, mutta sen hillitsemiseksi on tiettyjä hoitoja. Hoidon tavoitteena on sekä vähentää sairauden vakavuusastetta että oireiden ilmaantumistiheyttä.

Hoidon tavoitteita ovat:

• Kroonisten oireiden, kuten yskän ja hengitysvaikeuksien ehkäiseminen ja lievittäminen
• Keuhkojen hyvän toiminnan ylläpito
• Astmakohtauksia lievittävien lääkkeiden käyttötarpeen vähentäminen
• Kroonisten astmakohtauksien välttäminen

Lääkehoitoon kuuluvat:

• Tulehdusta lievittävät lääkkeet: useimmiten määrätään kortikosteroideja (beklometasoni, budesonidi, flutikasoni)
• Keuhkoputkia avaavat lääkkeet: beeta-2-agonistit (salbutamoli, terbutaliini, salmeteroli ja formoteroli), antikolinergit (ipratropiumbromidi) ja metyyliksantiinit
• Antihistamiinit: vaikka nämä eivät hillitsekään astmaa, niistä on hyötyä allergiaoireiden lievittämisessä

Potilaalla on tärkeää olla myös toimintasuunnitelma, johon kuuluvat seuraavat varotoimenpiteet:

• Ota lääkkeet oikein, oikeaan aikaan ja annettujen ohjeiden mukaisesti
• Hakeudu tarvittaessa päivystykseen
• Osaa hallita sairauttasi hyvin
• Ja vältä laukaisevia ympäristötekijöitä
• Opi pitämään huolta itsestäsi liikuntaa harrastaessa