Logo image
Logo image

9 kiehtovaa faktaa kahvista

3 minuuttia
9 kiehtovaa faktaa kahvista
Viimeisin päivitys: 25 tammikuuta, 2019

Juomme sitä joka päivä. Se antaa mielihyvää. Se on hyvä tekosyy kokoontua yhteen perheen tai ystävien kanssa, ja pelkkä sen tuoksu lämmittää mieltä kylminä päivinä. Tässä artikkelissa kerromme 9 mielenkiintoista faktaa kahvista.

9 hämmästyttävää faktaa kahvista

Osa ihmisistä ei voi elää ilman höyryävää kahvikupillista. Se on paras mahdollinen herätyskello ja se piristää myös lounaan jälkeen, kun mieli tekisi pikemminkin ottaa päiväunet kuin jatkaa töitä.

Jos olet kahvin ystävä, tässä hieman mielenkiintoista faktaa kahvista.

1. Se on alun perin Etiopiasta

Some figure

Kahvipavut saadaan kahvipensaasta, joka on alun perin kotoisin Kaffan provinssista, Etiopiasta. Näillä ylängöillä se kasvaa villinä. Jo 1000-luvulla Galla-heimo tunsi kahvin ominaisuudet. He nauttivat sitä eläinrasvaan sekoitettuna. Myöhemmin kahvi vietiin Arabiaan ja sieltä muualle maailmaan.

2. Sitä tuotetaan trooppisissa maissa

Yksi kolmannes maailman kahvintuotannosta on keskittynyt Brasiliaan. Muita tämän aromikkaan juoman tärkeitä tuottajamaita ovat Kolumbia, Vietnam ja Indonesia.

3. Kahvia on kahta päälaatua

Some figure

Vaikka “arabiankahvi” (coffea arabica) on yleisempää, on myös olemassa toisen tyyppistä kahvia nimeltä “kongonkahvi” (coffea canephora), joka on vahvempaa ja happamampaa.

Ensimmäinen edustaa 75 prosenttia maailman tuotannosta, ja sen viljely vaatii enemmän varovaisuutta. Toista tuotetaan pikakahviin ja kahvisekoituksiin, ja se on kestävämpää kuin arabiankahvi.

4. Kahvi tunnettiin “Arabian viininä”

Kun eurooppalaiset kohtasivat arabialaisen kulttuurin, he kiinnittivät huomiota arabialaisten tapaan nauttia tätä tummaa juomaa päivittäin.

Tuohon aikaan kahvia kutsuttiin idässä nimellä Qahwat-al-bun“, joka kääntyy vapaasti “pavun viiniksi”. Myöhemmin nimi lyheni muotoon “Qahwat (cajua), josta se muuntui turkin kielen sanaksi “Kahveh” (kajve) ja myöhemmin samankaltaisiksi sanoiksi muissa kielissä: kahvi suomeksi, coffee englanniksi, caffe italiaksi ja café espanjaksi, portugaliksi ja ranskaksi. Japaniksi se on “Koji” ja kiinaksi “kafei guan“.

5. Ensimmäiset kahvit olivat englantilaisia

Some figure

Kun kahvi ylitti manner-Euroopan, sen omaksuivat brittiläiset, jotka joivat jo Aasiasta peräisin ollutta teetä. Ensimmäinen kahvila avattiin Lontoossa vuonna 1652. Kahvilat eivät olleet tarkoitettu vain kahvinjuontiin, vaan myös poliitikoiden, artistien, ajattelijoiden, filosofien ja lakimiesten tapaamisiin. Tästä syystä Kuningas Kaarle II:n syyttäjä halusi sulkea ne vuonna 1676, mutta tuloksetta.

Vuoteen 1700 mennessä Lontoossa toimi huimat 2000 kahvilaa. Berliinissä avattiin ensimmäinen kahvila vuonna 1670, ja Pariisissa vuonna 1686. Kahvilassa keksittiin myös uusi tekniikka kahvin valmistamiseen: papujen ja kuuman veden käyttäminen suodattimen läpi.

Hyvin mielenkiintoinen fakta kahvista Venäjään liittyen (jossa se kiellettiin kidutuksen ja silpomisen uhalla) on seuraava: jos tsaarin poliisi löysi jonkun hermoromahduksesta kärsivän, tämän henkilön sanottiin juoneen kahvia.

6. “Maksa seuraavalle”

Oletko kuullut tätä faktaa kahvista? Se on jo ajankohtaisempi, ja se liittyy solidaarisuuteen lähimmäistä kohtaan. Perinne alkoi Italian kaupungissa Napolissa useita vuosikymmeniä sitten, mutta viime aikoina sitä on nähty muuallakin.

Ideana on maksaa tulevan asiakkaan kahvi. Ne joilla ei ole varaa kahvikupilliseen, voivat mennä tämän käytännön hyväksyviin paikkoihin ja nauttia tuntemattoman ihmisen maksamasta kahvista.

7. Paholaisen juoma

Some figure

Emme tiedä pitääkö tämä legenda paikkansa vai ei, mutta tarina on kertomisen arvoinen. Katolilaiset pyysivät paavi Klemens VII:tä kieltämään kahvinjuonnin, koska sitä pidettiin paholaisen juomana. Tämä johtuu siitä, että sitä valmistivat arabialaiset. Kirkon uskonnolliset pitivät sitä “kerettiläisten juttuna”.

Mutta pyhä Isä ei voinut olla antautumatta kiusaukselle (kuten voi osuvasti sanoa), kun hän oli maistanut pienen hörpyn kahvia. Paavin uskotaan sanoneen seuraavat sanat: “Tämä on niin herkullinen juoma, että olisi syntiä sallia se vain kerettiläisten nautittavaksi. Päihitämme paholaisen antamalla juomalle siunauksen. Siinä ei ole mitään paheksuttavaa kunnon kristitylle.”

8. Kahviloiden tekaistu tuoksu

Mitähän Englannin ensimmäisten kahviloiden omistajat tuumaisivat nähdessään nykyaikaisen Starbucksin? He järkyttyisivät varmasti monestakin asiasta, mutta aivan erityisesti yhdestä: sanotaan, että nykykahviloissa ja niiden kahveissa käytetään keinotekoisia tuoksuja.

Näin kahvintuoksu houkuttelee ohikulkijoita kadulla pistäytymään kahvikupillisella. Jos mietit asiaa, ehkäpä sama on tapahtunut sinulle: “modernin” kahvilan ohi kulkiessasi mielesi on tehnyt kovasti mieli kahvia.

Mistähän tämä sitten johtuisi? No siitä, että he osaavat käyttää hyödyksi aistejamme!

9. Kahvi toimii lannoitteena

Some figure

Kahvinporoja voidaan käyttää puu- ja hedelmätarhojen lannoittamiseen johtuen niiden runsaasta typpipitoisuudesta. Jauhettu kahvi tarjoaa maaperälle hivenaineita, esimerkiksi fosforia ja kaliumia.

Suosittelemme siis säilyttämään kahvin keittämisestä jääneet porot ne on parempi hyödyntää kasveissa!

Juomme sitä joka päivä. Se antaa mielihyvää. Se on hyvä tekosyy kokoontua yhteen perheen tai ystävien kanssa, ja pelkkä sen tuoksu lämmittää mieltä kylminä päivinä. Tässä artikkelissa kerromme 9 mielenkiintoista faktaa kahvista.

9 hämmästyttävää faktaa kahvista

Osa ihmisistä ei voi elää ilman höyryävää kahvikupillista. Se on paras mahdollinen herätyskello ja se piristää myös lounaan jälkeen, kun mieli tekisi pikemminkin ottaa päiväunet kuin jatkaa töitä.

Jos olet kahvin ystävä, tässä hieman mielenkiintoista faktaa kahvista.

1. Se on alun perin Etiopiasta

Some figure

Kahvipavut saadaan kahvipensaasta, joka on alun perin kotoisin Kaffan provinssista, Etiopiasta. Näillä ylängöillä se kasvaa villinä. Jo 1000-luvulla Galla-heimo tunsi kahvin ominaisuudet. He nauttivat sitä eläinrasvaan sekoitettuna. Myöhemmin kahvi vietiin Arabiaan ja sieltä muualle maailmaan.

2. Sitä tuotetaan trooppisissa maissa

Yksi kolmannes maailman kahvintuotannosta on keskittynyt Brasiliaan. Muita tämän aromikkaan juoman tärkeitä tuottajamaita ovat Kolumbia, Vietnam ja Indonesia.

3. Kahvia on kahta päälaatua

Some figure

Vaikka “arabiankahvi” (coffea arabica) on yleisempää, on myös olemassa toisen tyyppistä kahvia nimeltä “kongonkahvi” (coffea canephora), joka on vahvempaa ja happamampaa.

Ensimmäinen edustaa 75 prosenttia maailman tuotannosta, ja sen viljely vaatii enemmän varovaisuutta. Toista tuotetaan pikakahviin ja kahvisekoituksiin, ja se on kestävämpää kuin arabiankahvi.

4. Kahvi tunnettiin “Arabian viininä”

Kun eurooppalaiset kohtasivat arabialaisen kulttuurin, he kiinnittivät huomiota arabialaisten tapaan nauttia tätä tummaa juomaa päivittäin.

Tuohon aikaan kahvia kutsuttiin idässä nimellä Qahwat-al-bun“, joka kääntyy vapaasti “pavun viiniksi”. Myöhemmin nimi lyheni muotoon “Qahwat (cajua), josta se muuntui turkin kielen sanaksi “Kahveh” (kajve) ja myöhemmin samankaltaisiksi sanoiksi muissa kielissä: kahvi suomeksi, coffee englanniksi, caffe italiaksi ja café espanjaksi, portugaliksi ja ranskaksi. Japaniksi se on “Koji” ja kiinaksi “kafei guan“.

5. Ensimmäiset kahvit olivat englantilaisia

Some figure

Kun kahvi ylitti manner-Euroopan, sen omaksuivat brittiläiset, jotka joivat jo Aasiasta peräisin ollutta teetä. Ensimmäinen kahvila avattiin Lontoossa vuonna 1652. Kahvilat eivät olleet tarkoitettu vain kahvinjuontiin, vaan myös poliitikoiden, artistien, ajattelijoiden, filosofien ja lakimiesten tapaamisiin. Tästä syystä Kuningas Kaarle II:n syyttäjä halusi sulkea ne vuonna 1676, mutta tuloksetta.

Vuoteen 1700 mennessä Lontoossa toimi huimat 2000 kahvilaa. Berliinissä avattiin ensimmäinen kahvila vuonna 1670, ja Pariisissa vuonna 1686. Kahvilassa keksittiin myös uusi tekniikka kahvin valmistamiseen: papujen ja kuuman veden käyttäminen suodattimen läpi.

Hyvin mielenkiintoinen fakta kahvista Venäjään liittyen (jossa se kiellettiin kidutuksen ja silpomisen uhalla) on seuraava: jos tsaarin poliisi löysi jonkun hermoromahduksesta kärsivän, tämän henkilön sanottiin juoneen kahvia.

6. “Maksa seuraavalle”

Oletko kuullut tätä faktaa kahvista? Se on jo ajankohtaisempi, ja se liittyy solidaarisuuteen lähimmäistä kohtaan. Perinne alkoi Italian kaupungissa Napolissa useita vuosikymmeniä sitten, mutta viime aikoina sitä on nähty muuallakin.

Ideana on maksaa tulevan asiakkaan kahvi. Ne joilla ei ole varaa kahvikupilliseen, voivat mennä tämän käytännön hyväksyviin paikkoihin ja nauttia tuntemattoman ihmisen maksamasta kahvista.

7. Paholaisen juoma

Some figure

Emme tiedä pitääkö tämä legenda paikkansa vai ei, mutta tarina on kertomisen arvoinen. Katolilaiset pyysivät paavi Klemens VII:tä kieltämään kahvinjuonnin, koska sitä pidettiin paholaisen juomana. Tämä johtuu siitä, että sitä valmistivat arabialaiset. Kirkon uskonnolliset pitivät sitä “kerettiläisten juttuna”.

Mutta pyhä Isä ei voinut olla antautumatta kiusaukselle (kuten voi osuvasti sanoa), kun hän oli maistanut pienen hörpyn kahvia. Paavin uskotaan sanoneen seuraavat sanat: “Tämä on niin herkullinen juoma, että olisi syntiä sallia se vain kerettiläisten nautittavaksi. Päihitämme paholaisen antamalla juomalle siunauksen. Siinä ei ole mitään paheksuttavaa kunnon kristitylle.”

8. Kahviloiden tekaistu tuoksu

Mitähän Englannin ensimmäisten kahviloiden omistajat tuumaisivat nähdessään nykyaikaisen Starbucksin? He järkyttyisivät varmasti monestakin asiasta, mutta aivan erityisesti yhdestä: sanotaan, että nykykahviloissa ja niiden kahveissa käytetään keinotekoisia tuoksuja.

Näin kahvintuoksu houkuttelee ohikulkijoita kadulla pistäytymään kahvikupillisella. Jos mietit asiaa, ehkäpä sama on tapahtunut sinulle: “modernin” kahvilan ohi kulkiessasi mielesi on tehnyt kovasti mieli kahvia.

Mistähän tämä sitten johtuisi? No siitä, että he osaavat käyttää hyödyksi aistejamme!

9. Kahvi toimii lannoitteena

Some figure

Kahvinporoja voidaan käyttää puu- ja hedelmätarhojen lannoittamiseen johtuen niiden runsaasta typpipitoisuudesta. Jauhettu kahvi tarjoaa maaperälle hivenaineita, esimerkiksi fosforia ja kaliumia.

Suosittelemme siis säilyttämään kahvin keittämisestä jääneet porot ne on parempi hyödyntää kasveissa!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Ukers, W. H. (2010). All About Coffee. Other.

  • Brien, D. L., & Adams, J. (2012). Coffee: A Cultural and Media Focused Approach. M/C.

  • Cervera-Mata, A., Pastoriza, S., Rufián-Henares, J. Á., Párraga, J., Martín-García, J. M., & Delgado, G. (2018). Impact of spent coffee grounds as organic amendment on soil fertility and lettuce growth in two Mediterranean agricultural soils. Archives of Agronomy and Soil Science. https://doi.org/10.1080/03650340.2017.1387651


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.