5 tekniikkaa muistisi ja mielesi virkistämiseen

Muisti huononee iän myötä, mutta itse asiassa pienet asiat parantavat muistia huomattavasti.
5 tekniikkaa muistisi ja mielesi virkistämiseen

Viimeisin päivitys: 09 helmikuuta, 2019

Muistisi huononee iän myötä. Unohditko, mihin laitoit puhelimen laturin? Ovatko auton avaimet aina hukassa? Oletko unohtanut tärkeän tapaamisen tai lääkärikäynnin? Jos huomaat, että mielesi ei ole enää yhtä virkeä ja muistisi yhtä hyvä kuin aiemmin, voit treenata aivolihasta aivan kuin muitakin kehon lihaksia. Jos tuntuu, että luovuutesi on hukassa, on aika kokeilla aivoharjoituksia luovuuden herättämiseksi.

Tässä artikkelissa annamme sinulle ohjeet aivojen harjoittamiseen ja haastamiseen. Aivot laiskistuvat, mikäli niitä ei haasta uusilla tehtävillä ja tiedolla. Pistämällä aivot todella ahkeroimaan parannat muistisi ja mielesi ketteryyttä.

1. Vältä rutiinia, tee jotain uutta joka päivä

Muistin virkistäminen tanssin avulla

Mielen suurin vihollinen on kaavoihin ja rutiineihin kangistuminen ja samojen asioiden tekeminen päivästä toiseen. Rutiini turruttaa ja tylsyttää mielen. Samat työtehtävät, samassa ruokakaupassa käynti, tiskikoneen täyttäminen ja muut arjen perusasiat voivat saada olon tuntumaan siltä kuin toimisi robottina. Aivot eivät saa uusia ja jännittäviä ärsykkeitä ja mieli turtuu.

Monotoninen elämä tekee aivoista tylsät, eivätkä luovat tehtävät, kuten uuden oppiminen luonnistu enää samalla tavalla kuin ennen. Luovuus nauttii uusista tilanteista, kokemuksista ja aistiärsykkeistä. On tärkeää tehdä jotain uutta joka päivä, tai ainakin kerran viikossa. Sinun ei tarvitse vaihtaa työpaikkaa tai asuntoa, pienetkin muutokset pitävät aivot virkeinä. Kokeile uutta reittiä töihin, varaa aika joogatunnille, kokeile jotain aivan uutta reseptiä illalliseksi ja vietä viikonloput uuden harrastuksen parissa tai uudessa kahvilassa kirjaa lukien.

Rutiinin rikkomisesta tulee helppoa, kunhan sen vain aloittaa!

2. Keskity tähän hetkeen

nainen ja perhoset

Hetkeen keskittyminen voi tuntua itsestäänselvältä, mutta kun todella mietit asiaa, miten monta kertaa päivässä suoritat jotain tehtävää ja ajattelet samalla tuhansia muita asioita? Illallista kokatessa saatat käydä läpi mielessäsi päivän tapahtumia ja keskusteluita, ongelmia ja tekemättä jääneitä asioita. Saatat tehdä mielessäsi listaa kaikista niistä asioista, jotka sinun täytyy tehdä seuraavana päivänä.

Ajatusten harhailu poistaa sinut nykyhetkestä ja menetät kokonaan kokemuksen siitä, miten hyvä on olla pysähtyneenä juuri nykyiseen hetkeen ja tilanteeseen. Keskity siihen mitä teet, ja nauti hetkestä: herättele aistejasi nauttimaan arkisistakin hetkistä ja mieti, miltä mausteet tuoksuvat pannulla tai miltä ruuan väri näyttää. Nauti jokaisesta, joskus turhaltakin tuntuvasta hetkestä, sillä se on hieno tapa viettää hyvää elämää. Jos mieli harhailee eilisessä tai huomisessa, jää nykyhetki kokonaan elämättä.

3. Lähde kävelylle ja rentouta mielesi

kävelylenkki virkistää muistia

Käveleminen on yksi terapeuttisimmista liikuntamuodoista, sillä käveleminen toimii luonnollisena relaksanttina ja jopa masennuksen hoitajana. Kävellessä mieli rauhoittuu, muistisi toiminta paranee ja mielen virkeys herää. Käveleminen liittää sinut aktiivisesti nykyhetkeen: tarkkailet ihmisiä, kadunkulmia, katuja ja autoja, mietit reittiä ja kummastelet kadun varrella näkemiäsi asioita. Keskity aktiiviseen näkemiseen, kuulemiseen ja haistamiseen, keskity kehon viesteihin ja sydämen pumppaamiseen: olet tässä ja nyt.

Fyysinen rasitus helpottaa lihasjännitystä ja karkoittaa stressin. Huolet ja murheet sulavat pois ja aivot ovat vapaita ajattelemaan ja unelmoimaan. Lisää säännöllinen kävelylenkki osaksi päivittäistä rutiiniasi.

4. Sano ‘kyllä’ huumorille ja naurulle

nauru on muistille hyväksi

Joillain ihmisillä on tapana velloa negatiivisissa ajatuksissa ja nähdä koko maailma negatiivisesta vinkkelistä. Itsesyytökset, katkeruus ja epävarmuus voivat toimia sisäisenä monologina päivästä toiseen: “En varmasti pysty tähän”, “En osaa tätä ollenkaan, unohdan aina kaikki tärkeät asiat”…

Joskus negatiiviset ajatukset ja energia tulee läheisiltä ihmisiltä tai työpaikan huonosta ilmapiiristä. Älä kuuntele inhottavien ihmisten piikittelyä tai tuomintaa, ala itsesi parhaaksi ystäväksi ja arvosta itseäsi juuri sellaisena kuin olet. Kohenna itseluottamustasi tekemällä sellaisia asioita joissa olet hyvä, ja usko itseesi. Poista elämästäsi mielipahaa aiheuttavat ihmiset ja sellaiset ihmissuhteet, jotka ovat pelkästään yksipuolisia.

On tärkeää osata nauraa itselleen ja vastoinkäymisilleen. Älä katkeroidu, jos elämä heittää kyytiin jos jonkinlaista ongelmaa ja kriisiä. Jokainen kokee elämänsä aikana vaikeita kausia, mutta helpoiten näistä selviää positiivisella asenteella ja naurulla. Nauru rentouttaa ja poistaa stressiä. Vietä aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa voit olla oma itsesi ja jotka rakastavat sinua juuri sellaisena kuin olet. Stressittömät aivot toimivat ja muistavat paremmin.

5. Ryhdy luovaksi: tanssi, piirrä, lue tai kudo ja muistisi paranee

Parantaaksesi muistisi toimintaa ja pitääksesi aivot virkeinä, on tärkeää pystyä oppimaan uutta ja haastaa itsensä uusien asioiden pariin.

Uusien asioiden oppimisen ei tarvitse tarkoittaa yliopistokurssia tai uutta tutkintoa. Elämässä voi oppia paljon uutta pienilläkin tavoilla. Mieti mitkä asiat sinua kiinnostavat ja mitä haluaisit oppia? Esimerkiksi uuden kielen opettelu voi olla loistava haaste, joka pistää aivot ja muistin todella työskentelemään. Kun uusi kieli on hallussa, voit palkita itsesi matkalla kielen kohdemaahan!

Kokeile myös näitä helppoja ja edullisia tapoja uuden oppimiseen:

  • Kudo tai virkkaa. Neulatyöt eivät ole pelkästään mummojen hommaa ja nykyisin yhä nuoremmat harrastavat kutomista. Kutominen kehittää luovuutta, helpottaa stressiä, luo sosiaalisia suhteita ohjeita jaettaessa, harjoittaa keskittymiskykyä ja auttaa asettamaan tavoitteita, jotka sitten saavutetaan. Voit aloittaa helpoista kutomistöistä, kuten kaulaliinasta tai villasukista, ja siirtyä myöhemmin villapaitoihin ja muihin töihin.
  • Lue tai kirjoita. Lukeminen on yksi tehokkaimmista tavoista herätellä mielikuvitusta ja luovuutta. Maailmasta ei hyviä kirjoja puutu ja kirjastosta ja kirjakaupoista löytyy varmasti mielenkiintoista luettavaa kaikille. Kirjat avaavat uusia maailmoja, kokemuksia ja näkemyksiä. Kirjojen lukeminen parantaa muistin toimintaa ja pitää mielen virkeänä ja vilkkaana. Kirjoittamisella on sama vaikutus. Kirjoittaminen tehostaa muistia ja luovuutta, kirjoititpa sitten päiväkirjaa tai lyhyttarinaa. Tartu kynään jo tänään ja aloita vaikka listaamalla sanoja, joista erityisesti pidät. Sanat voivat inspiroida tarinanpätkiä tai muistoja.
  • Internetin hyödyt. Nykyisin netissä voi tehdä melkein mitä vain ja sieltä löytyy runsaasti luettavaa ja katseltavaa. Nettipelien avulla voi kehittää muistia, ja pelata vaikka shakkia. Siirry siis surffailemaan ja kohenna mielesi toimintaa.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Aguado-Aguilar, L. (2001). Aprendizaje y memoria. In Revista de Neurologia. https://doi.org/10.1155/NP.1999.97
  • Tirapu-Ustárroz, J., & Muñoz-Céspedes, J. M. (2005). Memoria y funciones ejecutivas. Revista de Neurologia. https://doi.org/10.1021/ct400678g
  • Ballesteros, S. (2010). Memoria. Psicothema. https://doi.org/10.1038/nmeth.2836
  • Halbwachs, M. (1990). Espacio Y Memoria Colectiva. Estudios Sobre Las Culturas Contemporáneas. https://doi.org/10.2307/40183784
  • Etchepareborda, M., & Abad-Mas, L. (2005). Memoria de trabajo en los procesos básicos del aprendizaje. Revista de Neurologia.
  • Morgado, I. (2005, March). Psicobiología del aprendizaje y la memoria: Fundamentos y avances recientes. Revista de Neurologia.
  • Voss, M. W., Prakash, R. S., Erickson, K. I., Basak, C., Chaddock, L., Kim, J. S., … & Wójcicki, T. R. (2010). Plasticity of brain networks in a randomized intervention trial of exercise training in older adults. Frontiers in aging neuroscience, 2, 32. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20890449
  • Gutman, S. A., & Schindler, V. P. (2007). The neurological basis of occupation. Occupational therapy international, 14(2), 71-85. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17623380
  • Zeidan, F., Johnson, S. K., Diamond, B. J., David, Z., & Goolkasian, P. (2010). Mindfulness meditation improves cognition: Evidence of brief mental training. Consciousness and cognition, 19(2), 597-605. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1053810010000681

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.