Masennuksen merkit, joita et välttämättä tunnista

Masennuksen merkit, joita et välttämättä tunnista

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Masennus muuntaa aivojen kemiallista toimintaa, jolloin potilas voi kokea maailman hyvin eri tavalla kuin terve ihminen. Masentunut voi kokea muiden tekemiset ja kommentit negatiivisessa valossa, vaikka todellisuudessa ne olisivat täysin harmittomia ja tavallisia. Aina masennuksen merkit eivät olesellaisia, jotka on helppo tunnistaa.

Masennuksen merkit

Masennukseen liittyy useimmiten surullinen, saamaton olo, mutta usein sairastunut sivuuttaa tuntemuksensa ja kuvittelee kärsivänsä ohimenevästä vaiheesta.

Kun masennuksen merkit ovat sellaisia, ettei niitä huomaa ajoissa, muuttuu masennuksen hoitaminen vaikeammaksi ja parantuminen hidastuu. Masennus ilmenee eri tavalla eri ihmisillä, mutta tästä huolimatta on olemassa tiettyjä masennuksen merkit, joiden avulla masennuksen voi tunnistaa.

Monet eivät vielä välttämättä tiedä, miltä masennus tuntuu ja näyttää, joten alla jaamme 5 yleistä masennusoiretta.

1. Yllättävä muutos painossa

ruokahaluttomuus ja masennuksen merkit

Yksi selkeimmistä fyysisistä masennuksen merkeistä on nopeat ja yllättävät muutokset painossa.

Jos menetät yli 5 % kokonaispainostasi tai paino lisääntyy yli 5 % kuukauden aikana, on se merkki siitä, että jotain on vialla.

Yllättävä muutos painossa tapahtuu silloin, kun et noudata tiettyä ruokavaliota tai pyri tietoisesti muuttamaan painoasi. Masennukseen liittyy usein ruokahalun menettäminen ja laihtuminen, joka voi pahimmillaan johtaa ravintoaineiden puutostiloihin.

Nopea laihtuminen voi olla vaarallistakin, sillä se voi johtaa mm. anemiaan, kovaan väsymykseen ja keskittymiskyvyn heikkenemiseen.

Jos päädyt lihoamaan masennuksen aikana, olet luultavasti alkanut syömään enemmän rauhoittaaksesi masennuksen aiheuttamaa ahdistusta. Syöminen voi tuoda lohtua ja mielihyvää, joten masentuneena voi alitajuntaisesti yrittää korjata oloaan nauttimalla ruokaa.

2. Muutokset unirytmissä

Tämä masennusoire muuttuu usein vakavammaksi sitä mukaa, kun masennus syvenee. Unettomuus johtaa nopeasti moniin fyysisiin ja psyykkisiin vaivoihin. Unettomuus on helppo todeta ja se aiheuttaa oireita ja reaktioita, jotka voidaan tunnistaa välittömästi.

On hyvä muistaa, että unettomuus ja muut univaikeudet voivat johtua myös muista syistä. Stressi, elektronisten laitteiden käyttö ennen nukkumaanmenoa, raskaan aterian nauttiminen ja muut tekijät voivat vaikeuttaa nukahtamista ja huonontaa unenlaatua.

Unettomuudesta ja masennuksesta kärsivät haaveilevat usein nukkuvansa koko päivän ja saattavat nukahdella pitkin päivää. Yöaikaan nukahtaminen on kuitenkin vaikeaa, olipa potilas kuinka väsynyt tahansa.

Unettomuuteen tulee hakea apua mahdollisimman nopeasti, sillä joissain tapauksissa ihminen päätyy lääkitsemään itseään alkoholilla tai muilla epäterveellisillä keinoilla.

3. Ärtymys ja vihaisuus

masennuksen merkit: vihaisuus

Negatiiviset muutokset mielialassa ovat yleisiä masentuneella: huolehtiminen, suru ja muut depressiiviset ajatukset valtaavat pään. Usein unettomuus ja ruokavalion puutokset pahentavat oireita.

Joskus masentunut ihminen vihastuu ja ärtyy nopeasti. Masentuneen pinna voi olla kireällä, eivätkä kollegat tai ystävät välttämättä ymmärrä, mistä mielialan muutokset johtuvat. Joskus masentunut ihminen kaipaa yksinoloa ja haluaa välttää muiden ihmisten kohtaamista, näissä tapauksissa masentunut ihminen voi eristäytyä muista, jolloin masennus ja tunne yksinäisyydestä syventyy.

Masennus muuttaa aivojen kemiaa, vääristää perspektiiviä ja vaikeuttaa muiden ihmisten kanssa kommunikointia.

4. Syyllisyydentunteet

Masentunut ihminen voi tuntea olonsa jatkuvasti syylliseksi. Joskus tämä johtaa siihen, että masentunut vajoaa yhä syvemmälle negatiivisiin tunnekokemuksiin. Tunne syyllisyydestä kasvaa etenkin silloin, kun masentunut tekee huonoja päätöksiä surullisuuden puuskissaan tai kun hän joutuu keskustelemaan vaikeista asioista läheisten kanssa.

Syyllisyys on hankala tekijä masennuksessa, sillä se liittyy läheisesti sosiaalisiin suhteisiin ja voi tehdä avun ja tuen hakemisen vaikeammaksi. Masentunut voi syyttää itseään ongelmistaan, eikä koe voivansa avautua toisille niistä.

5. Kipu ja särky

kipu ja masennuksen merkit

Vielä muutama vuosikymmen sitten terveysalan ammattilaiset eivät uskoneet, että tunteilla on yhteys fyysiseen kipuun. Useiden tutkimusten jälkeen on kuitenkin tultu siihen johtopäätökseen, että tunteilla on suuri vaikutus siihen, mitä kehossa tapahtuu ja miten kipuun suhtaudutaan. Linkki tunteiden ja kivun välillä on vahva.

Masentunut voi kokea olonsa erityisen herkäksi kosketukselle ja voi kärsiä lihaskivuista, jäykkyydestä tai suoliston ongelmista.

Kyseiset oireet voivat aiheutua myös monista muista terveysvaivoista, joten on tärkeää määrittää, mistä kivut ja särky johtuvat. Joskus kyseessä voi olla myös stressi tai muut psykologiset vaivat.

Masennus on vakava sairaus, jonka taudinkuvaan kuuluu yleensä kova suru, saamattomuus, väsymys ja itkeskely. Masennus on vaarallinen ja monimutkainen sairaus, joka vaatii ammattiauttajan hoitoa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Babbel, S. (2010). The connections between emotional stress, trauma, and physical pain. Psychology Today.
  • Dio Bleichmar, E. (1992). La depresión en la mujer. Revista de la Asociación Española de Neuropsiquiatría.11(39), 283-289.
  • Sutin, A. R., & Zonderman, A. B. (2012). Depressive symptoms are associated with weight gain among women. Psychological medicine, 42(11), 2351-2360.
  • Kupfer, D. J. (2006). Depression and associated sleep disturbances: patient benefits with agomelatine. European Neuropsychopharmacology, 16, S639-S643.
  • Benazzi, F., & Akiskal, H. (2005). Irritable-hostile depression: further validation as a bipolar depressive mixed state. Journal of affective disorders, 84(2-3), 197-207.
  • O’Connor, L. E., Berry, J. W., Weiss, J., & Gilbert, P. (2002). Guilt, fear, submission, and empathy in depression. Journal of affective disorders, 71(1-3), 19-27.
  • Bair, M. J., Robinson, R. L., Katon, W., & Kroenke, K. (2003). Depression and pain comorbidity: a literature review. Archives of internal medicine, 163(20), 2433-2445.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.