6 faktaa Hashimoton kilpirauhastulehduksesta
Vuonna 1912 japanilainen lääkäri Hakaru Hashimoto löysi tutkimustensa tuloksena uuden puolustusjärjestelmää koskevan sairauden. Hashimoton taudissa vastustuskyky hyökkää kilpirauhasia vastaan.
Tällä kertaa kerromme siis Hashimoton kilpirauhastulehduksesta, joka on englanninkieliseltä nimitykseltään Hashimoto’s thyroiditis – jatka lukemista, jotta voisit olla tietoinen tämän häiriön oireista ja siitä, kuinka sitä voidaan hoitaa.
Mistä Hashimoton kilpirauhastulehduksessa on kyse?
Kun Hashimoto teki tutkimustaan, hän huomasi että ihmisen immuniteettijärjestelmä hyökkää joskus kehon kudoksia vastaan sen sijaan että se suojelisi niitä.
Mitä tulee tähän sairauteen, keho hyökkää nimenomaan kilpirauhasia vastaan. Siten häiriön välittömänä seurauksena on se, että hormonien tuotanto kehossa vähenee merkittävästi – näitä tarvitaan moniin kehon toimintoihin.
Lue aiheesta lisää: 8 ruokaa myrkkyjen poistamiseksi ja vastustuskyvyn parantamiseksi
Hashimoton kilpirauhastulehduksen syyt
Tämän sairauden syyt eivät ole täysin tiedossa, mutta tieteilijät uskovat, että sen kehitykseen liittyvät eräät ilmiöt.
Jos sinulla on seuraavat neljä riskitekijää, kannattaisi käydä asiantuntijan luona, jotta saisit tietää, onko sinulla tämä sairaus ja mitkä omat riskisi ovat.
Perintötekijöiden aiheuttamat riskit
Ensinnäkin tulee tietää, että tätä sairautta on usein sellaisissa perheissä, joissa on jo valmiiksi Hashimoton kilpirauhastulehdusta tai saman tyyppisiä sairauksia.
Epäilysten selvittämiseksi on siis tärkeää, että puhut läheistesi kanssa sekä teet testejä, jotta voisit sulkea pois vakavat ongelmat.
Liiallinen jodinsaanti
Lisäksi Hashimoton tekemien tutkimusten mukaan liiallinen jodin määrä kehossa voi myöskin saada aikaan tätä sairautta.
Vaikka tulisikin aina välttää liiallista jodinsaantia, kiinnitä erityistä huomiota sen saantiin silloin, jos sinulla on perheessäsi tämän taudin historiaa.
Selittämättömät hormonaaliset muutokset
Sillä Hashimoton sairaus vaikuttaa juuri kilpirauhasiin, ihmisen hormonitasoihin saattaa tulla muutoksia.
Yleisesti ottaen suurin osa naisista, joilla on tämä sairaus, saavat diagnoosin 1-5 vuoden jälkeen synnyttämisestä, vaikka sairaus voikin ilmaantua myös ennen raskautta.
Altistuminen säteilylle
Tämä sairaus on yksi kaikkein tavallisimmista seurauksista säteilylle altistumisesta. Hiroshiman, Nagasakin ja Tšernobylin räjähdyksien jälkeen on tehty erilaisia tutkimuksia, ja ne osoittavat tämän todeksi.
Potilaat, jotka ovat saaneet sädehoitoa leukemiaan tai muun tyyppisiin syöpiin, saattavat myös sairastua tähän.
Hashimoton kilpirauhastulehduksen oireet
Tämän sairauden oireet alkavat ilmaantua hitaasti, ja siten sitä on vaikea huomata.
Muutokset, joihin tulisi kiinnittää huomiota, sisältävät seuraavat ilmiöt:
- äärimmäinen väsymys tai päivittäinen ja jatkuva uupumus
- herkkyys kylmälle
- krooninen ja äkillinen ummetus
- turvonneet kasvot
- jatkuva kuorsaus
- kalpea ja kuiva iho
- jäykät lantion ja hartioiden lihakset
- heikot alaraajat
- painon lisääntyminen nesteen kerääntymisen vuoksi
- jäykät käsien, jalkojen ja polvien nivelet
- jatkuva masennus
- liiallinen kuukautisten aikainen verenvuoto
Hashimoton kilpirauhastulehduksen havaitseminen
Tämä sairaus voidaan diagnosoida seuraavien testien avulla:
- T3 -testi: Kyseessä on pienimuotoinen testi, joka osoittaa ongelmat aivolisäkkeessä ja trijodityroniini-nimisessä hormonissa.
- Kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) testi: TSH on hormoni, joka stimuloi kilpirauhasia, jotta ne tuottaisivat ja vapauttaisivat muita hormoneja ihmisen verenkiertoon. Tämä testi osoittaa, onko tämän hormonin tasoissasi jotakin ongelmaa.
- Free T4 -testi: Tämän hormonin tasapaino on hyvin tärkeä asia. On tavallista, että se on koholla jonkin lääkkeen vuoksi, kuten esimerkiksi ehkäisyn, kun taas barbituraatit alentavat tätä tasoa. Näiden tekijöiden ollessa pois laskettuja, tason pitäisi kuitenkin olla hyvä.
Mitä tämä sairaus aiheuttaa elimistössä?
Luonnollisesti Hashimoton kilpirauhastulehduksen aiheuttamat ongelmat liittyvät siihen, että kyseessä on autoimmuniteettisairaus. Kuten jo mainitsimmekin, tähän häiriöön kuuluu se, että keho kääntyy omia kudoksiaan ja elimiään vastaan.
Yleisesti ottaen tämä tarkoittaa sitä, että sairaudesta kärsivät kudokset alkavat menettää kykyään suorittaa niitä asioita, joita niiden kuuluisi tehdä.
Ajan kuluessa ihmiselle saattaa sitten kehittyä muita autoimmuniteettisairauksia tämän häiriön tuloksena, joihin kuuluvat seuraavat:
- 1-tyypin diabetes
- punahukka
- munasarjojen ongelmat
- sydämen toimintahäiriöt
- nivelreuma
- struuma
- Addisonin tauti
Lue aiheesta lisää: 5 asiaa, jotka on hyvä tietää endometrioosista
Hashimoton kilpirauhastulehduksen ehkäisy
Ikävä kyllä ei ole oikeastaan mitään keinoa estää tätä sairautta. Se mikä kuitenkin voidaan tehdä, on niiden riskitekijöiden mielessä pitäminen, jotka olemme tässä artikkelissa kuvanneet, sekä oireiden huomaaminen.
Jos sinulla on perheessäsi tämän sairauden historiaa, tai jos lääkärisi sanoo sinulla olevan riskitekijöitä, kannattaisi käydä vuosittain testeissä, jotta voisit varmistaa kaiken olevan kunnossa.
Yleisesti ottaen, jos halutaan estää tai alentaa tämän sairauden riskiä, tulee muuttaa elämäntyyliä siten, että noudatetaan kunnollista ruokavaliota, saadaan tarpeeksi liikuntaa sekä levätään kunnolla – nämä perusasiat voivat olla suureksi avuksi Hashimoton sairauden torjunnassa ja lievittämisessä.
On myös tärkeää muistaa, että tällä sairaudella on oireita, jotka ovat asiantuntijoille melkoisen selkeitä, joten on suhteellisen helppoa saada aikainen diagnoosi.
Testit ovat hyvin tarkkoja, ja ajoissa tehty havaitseminen voi auttaa hallitsemaan sairautta hyvin sekä estää lisäongelmien syntyä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Agate, L.; Mariotti, S.; Elisei, R.; Mossa, P., et al. (2008). “Thyroid autoantibodies and thyroid function in subjects exposed to Chernobyl fallout during childhood: evidence for a transient radiation-induced elevation of serum thyroid antibodies without an increase in thyroid autoimmune disease”, J Clin Endocrinol Metab, 93 (7): 2729-36.
- Candel Gonzalez, F. J.; Matesanz David, M., y Candel Monserrate, I. (2001). “Insuficiencia corticosuprarrenal primaria: Enfermedad de Addison”, An. Med. Interna, 18 (9): 48-54.
- Sawin, C. T. (2002). “The heritage of Dr. Hakaru Hashimoto (1881-1934)”, Endocr J., 49 (4): 399-403.
- Vilanova, S. (1988). Chernóbil: el fin del mito nuclear. El impacto informativo y biológico del mayor accidente de la industria electro-nuclear. Madrid: Anthropos.