5 tavallista syytä päänsärkyyn
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Diego Pereira
Useat ihmiset hakevat lääkinnällistä apua päänsärkyyn. Se ilmestyy yleensä niin usein ja sellaisella voimakkuudella, että se aiheuttaa ahdistusta ja pahaa oloa.
Suurimmassa osassa tapauksia päänsärky yhdistetään:
- Stressiin
- Flunssaan
- Nestehukkaan
Päänsärky voi olla kevyttä, akuuttia tai voimakasta. Jotkut potilaat kuvailevat sitä vain tietyn alueen ahdistuksena, joka aiheuttaa melkein sietämätöntä epämukavuutta.
Suurin osa päänsäryistä ei ole merkki mistään, mistä meidän pitäisi olla kovin huolissamme tai mitä meidän pitäisi pitää kiireellisenä ongelmana.
Päänsäryn mahdolliset aiheuttajat
1. Jännitemigreeni
Tämä olotila on yksi yleisimmistä päänsäryn aiheuttajista ja yksi toistuvimmista syistä käydä neurologilla.
Se alkaa jyskyttävällä tunteella ohimoilla tai silmien ympärillä, mikä luo jännitettä kaulaan ja kasvoille. Samaan aikaan se synnyttää äärimmäistä herkkyyttä päälaella.
Jännitemigreenillä on tapana ilmaantua päivän päätteeksi, kun päivittäisestä työstä johtuva väsymys ja stressi ovat kerääntyneet. Siitä syystä sen pääaiheuttajia ovat: huonosti nukkuminen, unettomuus, hormonimuutokset, stressaavat tilanteet ja mahdollisesti jopa masennuskaudet.
2. Oksipitaalinen migreeni
Tämä on olotila, johon liittyy päänahan nipistelyä.
Tästä kärsivän ihmisen on tapana valittaa niskakivusta ja joissakin tapauksissa kipu siirtyy leukaan.
3. Keskitetty migreeninen hermosärky
Tämä on päänsärkyä, jossa kipu ilmaantuu yhdellä puolella päätä ja jatkuu kunnes se vaikuttaa toiseen puoleen.
Sillä on tapana ilmaantua kehon yhtäkkisen histamiinin tai serotoniinin vapautuksen jälkeen, jota liiallinen alkoholin tai lääkkeiden käyttö ja liika fyysinen rasitus aiheuttavat.
4. Verenkiertoon liittyvä päänsärky
Verenkiertoon liittyvää päänsärkyä pitäisi seurata erittäin tarkasti voidakseen välttyä tulevilta komplikaatioilta.
Useimmissa tapauksissa ei ole mitään syytä huoleen. On kuitenkin tärkeää olla tietoinen muista merkeistä, jotka voivat liittyä aivoverenkiertohäiriöihin:
- Tunnet kivun lisääntyvän ja se saa sinut taipumaan eteenpäin, yskimään tai pakottamaan sinut makuulle.
- Sinulla on vaikeuksia joidenkin liikkeiden tai puheen kanssa.
- Kipu kestää yli kolme päivää.
- Koet kouristuksia tai pyörtymistä.
- Kärsit kuumeesta, pahoinvoinnista tai oksentelusta.
Keskustele asiantuntijan kanssa, mikäli kärsit joistakin näistä ongelmista, varsinkin jos sinulla on jo verenkiertoon liittyviä ongelmia. Muista, että ennaltaehkäisy ja nopea reagointi on tärkeää.
5. Niskakipu
Toinen syy pääkipuun ja jonka on tapana jäädä huomaamatta tarkastuksissa, on niskakipu. Sitä aiheuttavat pienet onnettomuudet tai huono ryhti.
Kaulan lihaksiston heikkeneminen ja nikamien vakauden heikkeneminen ovat sen ominaispiirteitä. Samaan aikaan se aiheuttaa kouristuksia niskassa, jotka saavat aikaan jyskytystä päässä.
Tee muutoksia päivittäisiin rutiineihisi
Tapojesi muuttaminen voi auttaa päänsärkyyn ja jopa sen ehkäisemiseen. Esimerkiksi terveellisen ruokavalion ylläpitäminen, johon sisältyy hedelmiä ja vihanneksia, kuten myös ruoka-aikataulun säännöllisyys voivat auttaa sinua vähentämään päänsärkykohtauksia.
Kehosi pitäminen kunnolla nesteytettynä on toinen tärkeä tekijä. Juo kaksi litraa vettä päivittäin pitääksesi kehosi terveenä. Välttele myös sellaisten juomien juomista, jotka sisältävät kofeiinia ja alkoholia.
Liiku usein. Se auttaa sinua vähentämään stressiä ja kokemiasi jännitteitä kuten päänsärkyä.
Vältä unettomia öitä. Lepo ja uni optimoivat päivittäisen suorituskykysi. Ne ovat myös osallisena päänsärkyyn yhdistettyjen epämukavuuksien poistamisessa.
Jos kärsit jatkuvasta päänsärystä tai kivusta silmiesi ympärillä, leuassa tai päälakesi alemmassa osassa, keskustele asiantuntijan kanssa. Terveyden asiantuntija on ainoa henkilö joka voi sulkea pois vakavat sairaudet.
Useat ihmiset hakevat lääkinnällistä apua päänsärkyyn. Se ilmestyy yleensä niin usein ja sellaisella voimakkuudella, että se aiheuttaa ahdistusta ja pahaa oloa.
Suurimmassa osassa tapauksia päänsärky yhdistetään:
- Stressiin
- Flunssaan
- Nestehukkaan
Päänsärky voi olla kevyttä, akuuttia tai voimakasta. Jotkut potilaat kuvailevat sitä vain tietyn alueen ahdistuksena, joka aiheuttaa melkein sietämätöntä epämukavuutta.
Suurin osa päänsäryistä ei ole merkki mistään, mistä meidän pitäisi olla kovin huolissamme tai mitä meidän pitäisi pitää kiireellisenä ongelmana.
Päänsäryn mahdolliset aiheuttajat
1. Jännitemigreeni
Tämä olotila on yksi yleisimmistä päänsäryn aiheuttajista ja yksi toistuvimmista syistä käydä neurologilla.
Se alkaa jyskyttävällä tunteella ohimoilla tai silmien ympärillä, mikä luo jännitettä kaulaan ja kasvoille. Samaan aikaan se synnyttää äärimmäistä herkkyyttä päälaella.
Jännitemigreenillä on tapana ilmaantua päivän päätteeksi, kun päivittäisestä työstä johtuva väsymys ja stressi ovat kerääntyneet. Siitä syystä sen pääaiheuttajia ovat: huonosti nukkuminen, unettomuus, hormonimuutokset, stressaavat tilanteet ja mahdollisesti jopa masennuskaudet.
2. Oksipitaalinen migreeni
Tämä on olotila, johon liittyy päänahan nipistelyä.
Tästä kärsivän ihmisen on tapana valittaa niskakivusta ja joissakin tapauksissa kipu siirtyy leukaan.
3. Keskitetty migreeninen hermosärky
Tämä on päänsärkyä, jossa kipu ilmaantuu yhdellä puolella päätä ja jatkuu kunnes se vaikuttaa toiseen puoleen.
Sillä on tapana ilmaantua kehon yhtäkkisen histamiinin tai serotoniinin vapautuksen jälkeen, jota liiallinen alkoholin tai lääkkeiden käyttö ja liika fyysinen rasitus aiheuttavat.
4. Verenkiertoon liittyvä päänsärky
Verenkiertoon liittyvää päänsärkyä pitäisi seurata erittäin tarkasti voidakseen välttyä tulevilta komplikaatioilta.
Useimmissa tapauksissa ei ole mitään syytä huoleen. On kuitenkin tärkeää olla tietoinen muista merkeistä, jotka voivat liittyä aivoverenkiertohäiriöihin:
- Tunnet kivun lisääntyvän ja se saa sinut taipumaan eteenpäin, yskimään tai pakottamaan sinut makuulle.
- Sinulla on vaikeuksia joidenkin liikkeiden tai puheen kanssa.
- Kipu kestää yli kolme päivää.
- Koet kouristuksia tai pyörtymistä.
- Kärsit kuumeesta, pahoinvoinnista tai oksentelusta.
Keskustele asiantuntijan kanssa, mikäli kärsit joistakin näistä ongelmista, varsinkin jos sinulla on jo verenkiertoon liittyviä ongelmia. Muista, että ennaltaehkäisy ja nopea reagointi on tärkeää.
5. Niskakipu
Toinen syy pääkipuun ja jonka on tapana jäädä huomaamatta tarkastuksissa, on niskakipu. Sitä aiheuttavat pienet onnettomuudet tai huono ryhti.
Kaulan lihaksiston heikkeneminen ja nikamien vakauden heikkeneminen ovat sen ominaispiirteitä. Samaan aikaan se aiheuttaa kouristuksia niskassa, jotka saavat aikaan jyskytystä päässä.
Tee muutoksia päivittäisiin rutiineihisi
Tapojesi muuttaminen voi auttaa päänsärkyyn ja jopa sen ehkäisemiseen. Esimerkiksi terveellisen ruokavalion ylläpitäminen, johon sisältyy hedelmiä ja vihanneksia, kuten myös ruoka-aikataulun säännöllisyys voivat auttaa sinua vähentämään päänsärkykohtauksia.
Kehosi pitäminen kunnolla nesteytettynä on toinen tärkeä tekijä. Juo kaksi litraa vettä päivittäin pitääksesi kehosi terveenä. Välttele myös sellaisten juomien juomista, jotka sisältävät kofeiinia ja alkoholia.
Liiku usein. Se auttaa sinua vähentämään stressiä ja kokemiasi jännitteitä kuten päänsärkyä.
Vältä unettomia öitä. Lepo ja uni optimoivat päivittäisen suorituskykysi. Ne ovat myös osallisena päänsärkyyn yhdistettyjen epämukavuuksien poistamisessa.
Jos kärsit jatkuvasta päänsärystä tai kivusta silmiesi ympärillä, leuassa tai päälakesi alemmassa osassa, keskustele asiantuntijan kanssa. Terveyden asiantuntija on ainoa henkilö joka voi sulkea pois vakavat sairaudet.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Amodeo, M., Poyato, M., Molero, M., Rodríguez, M., Mesa, P. (2017). Neuralgia occipital y su manejo en Atención Primaria. Medicina de Familia SEMERGEN;43(3):243-244. https://www.elsevier.es/es-revista-medicina-familia-semergen-40-articulo-neuralgia-occipital-su-manejo-atencion-S1138359316300144.
- Ávila, A. A., Perez, J. L., Naranjo, J. A., Beltrán, E. J., Montenegro, A. A., Aguiar, L. G., Pinto, A. F., Gómez, L. F., Bravo, A. C., Cabrera, M. C., Acosta, M. P. (2016). Factores clínicos asociados con masa cerebral de novo en pacientes que ingresan con cefalea al departamento de urgencias. Univ Med, 57(1), 22-33. doi: http://dx.doi.org/10.11144/
Javeriana.umed57-1.nov. - Clínica Mayo (2022). Accidente cerebrovascular. Consultado el 16 de marzo de 2023. https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/stroke/symptoms-causes/syc-20350113.
- Clínica Mayo (2021). Migraña. Consultado el 08 de marzo de 2023. https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/migraine-headache/symptoms-causes/syc-20360201.
- Dodick, D. W. (2014). Thunderclap Headache. In Encyclopedia of the Neurological Sciences. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B9780123851574011027?via%3Dihub.
- Gutierrez, J., Fernández, J., Timiraos, J., Llano, M., Rodríguez, E., Pascual, J. (2005). Cefalea cardíaca: ¿una entidad infradiagnosticada? Revista Española de Cardiología;58(12):1476-1478. https://www.revespcardiol.org/es-cefalea-cardiaca-una-entidad-infradiagnosticada-articulo-13082548.
- Hoffmann, J., & May, A. (2018). Diagnosis, pathophysiology, and management of cluster headache. The Lancet Neurology, 17(1), 75-83. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1474442217304052.
- Hospital Call d’Hebron (2021). Cervicalgia. Consultado el 08 de marzo de 2023. https://hospital.vallhebron.com/es/asistencia/enfermedades/cervicalgia.
- Jensen, R., & Stovner, L. J. (2008). Epidemiology and comorbidity of headache. The Lancet Neurology. https://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S1474442208700620.
- Minen, M. T., & Younger, D. S. (2016). Epidemiology of Migraine. Neurologic Clinics. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0733861916300330?via%3Dihub.
- National Eye Institute (2021). Errores de refracción. Consultado el 08 de marzo de 2023. https://www.nei.nih.gov/espanol/aprenda-sobre-la-salud-ocular/enfermedades-y-afecciones-de-los-ojos/errores-de-refraccion.
- Organización Mundial de la Salud (2016). Cefaleas. Consultado el 08 de marzo de 2023. https://www.who.int/es/news-room/fact-sheets/detail/headache-disorders.
- Steiner, T. J., Birbeck, G. L., Jensen, R. H., Katsarava, Z., Stovner, L. J., & Martelletti, P. (2015). Headache disorders are third cause of disability worldwide. Journal of Headache and Pain. https://thejournalofheadacheandpain.biomedcentral.com/articles/10.1186/s10194-015-0544-2.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.