Kohdun fibroidien tyypit, vaikutukset, riskit ja oireet
Kohdun fibroidit kasvavat joskus suhteellisen suuriksi. Ne voivat aiheuttaa intensiivistä, jatkuvaa vatsakipua kuukautisten aikaan. Toisaalta jotkut kohdun fibroidit eivät eivät aiheuta kantajalleen mitään oireita.
Yleensä näitä fibroideja pidetään hyvänlaatuisina. Noin 70-80 prosentilla yli 50-vuotiailla naisista on kohdun fibroideja. Siksi on tärkeää tietää niistä.
Katsotaanpa ensiksi eri tyyppisiä kohdun fibroideja.
Kohdun fibroidit eli myoomat
Herakalvonalaiset eli subserosaaliset fibroidit
Nämä muodostuvat kohdun ulkopuolelle herakalvolle. Ne voivat kasvaa niin isoiksi, että vatsa näyttää paljon isommalta toisella puolella.
Varrelliset fibroidit
Subserosaalit fibroidit kasvattavat joskus varren. Tämä on pieni pohja joka tukee kasvainta. Kun näin tapahtuu, syntyy niin kutsutut kohdun ontelossa olevat varrelliset myoomat.
Limakalvonalaiset fibroidit
Tämänkaltaiset fibroidit kehittyvät kohdun sisäpinnalle (kohtulihakseen). Ne eivät ole niin yleisiä kuin muut. Kun niitä ilmaantuu, ne voivat aiheuttaa vakavia ongelmia. Niihin lukeutuu raskas kuukautisvuoto ja hedelmällisyysongelmat.
Mikä aiheuttaa kohdun fibroideja?
Tutkijat eivät tiedä tarkalleen, miksi myoomia syntyy. Useat tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa niiden muodostumiseen:
- Hormonit: Munasarjat tuottavat hormoneja, kuten estrogeenia ja progestrogeenia. Nämä ovat vastuussa kohdun vuoraamisesta joka kuukautiskierrossa. Ne myös voivat aiheuttaa näiden myoomien kasvun.
- Perhehistoria: Kohdun myoomat voivat välittyä geenien mukana. Mikäli suvussasi on ollut niitä, on myös mahdollista että sinä kehität myoomia. Tähän kuuluu äitisi, isoäitisi, ja jopa siskosi.
- Raskaus: Kun olet raskaana, tuottamasi estrogeenin ja progesteronin määrä nousee. Tästä syystä raskauden aikana on mahdollista, että kohdun myoomat syntyvät ja kasvavat nopeasti.
Kuka on riskialtis kehittämään kohdun fibroideja?
Raskaus ja kohdun fibroidien perhehistoria ovat vain muutama asioista, joita tulee pitää mielessä. Naiset, joilla on yksi tai useampi seuraavista, ovat suuremmassa riskissä kehittää niitä:
- Yli 30-vuotias
- Afrikkalainen alkuperä
- Ylipaino
Mitkä ovat kohdun fibroidien oireet?
Oireet joita saatat kokea riippuvat fibroidien sijainnista, koosta, ja määrästä.
Mikäli fibroidi on pieni tai olet menopaussissa, et saata tuntea ollenkaan oireita.
Fibroidit voivat alkaa menopaussin aikana tai sen jälkeen. Tässä on osa yleisimmistä oireista:
- Runsas vuoto kuukautisten aikana.
- Selkäkipu lantiossasi tai selässäsi.
- Lisääntyneet kuukautiskrampit.
- Jatkuva virtsaamisen tarve.
- Kipu yhdynnän aikana.
- Pitempikestoiset kuukautiset.
- Paine, turvotus tai tulehdus alavatsassasi.
Kuinka kohdun fibroidit diagnosoidaan?
Mikäli epäilet, että sinulla on kohdun fibroideja, juttele gynekologillesi. Hän tekee sitten lantion tutkimuksen. Sitä käytetään testaamaan kohtusi tila, koko sekä muoto.
Riippuen gynekologisi löydöistä, on mahdollista että sinulle täytyy tehdä seuraavat testit:
- Ultraääni: Tämänkaltainen testi käyttää korkeataajuisia ääniaaltoja tehdäkseen kuvan kohdustasi tietokoneen ruudulle. Tämä antaa gynekologisi nähdä kohtusi sisäisen rakenteen. Tuloksena hän pystyy määrittelemään minkälaisista fibroideista kärsit.
- Toisenlainen ultraääni on transvaginaalinen ultraääni. Tässä tapauksessa lääkärisi laitaa ultraäänimuuntimen vaginaasi. Tämä antaa tarkemman kuvan sillä se on paljon lähempänä kohtuasi prosessin aikana.
- Lantion magneettikuva (MRI): Tämä testi käyttää kuvantamiskonetta tuottamaan kuvia kohdustasi, munasarjoistasi ja lantion sisäelimistäsi.
Kuinka fibroideja voi hoitaa?
On tärkeää että lääkärisi tekee hoitosuunnitelman. Sen tulisi pohjautua ikääsi, fibroidiesi kokoon ja yleiseen terveyteesi. Se voi sisältää yhdistelmän eri hoitoja.
Lääkitys
Sinun saattaa täytyä ottaa lääkkeitä säädelläksesi hormonejasi. Tämä saa sinut normalisoimaan estrogeeni- ja progesteronitasosi.
Kaiken kaikkiaan tämä vähentää voimakkaita kuukautisia ja vähentää fibroideja.
Toisaalta on vaihtoehtoja jotka kontrolloivat vuotoa ja kipua, mutta ne eivät vähennä fibroideja:
- Kierukat jotka luovuttavat progesteronia.
- Reseptittömät kipulääkkeet, kuten ibuprofeeni.
- Ehkäisypillerit.
Leikkaus
Toinen vaihtoehto on kirurgisesti poistaa useita tai suuria fibroideja. Vatsan myomektomia sisältää viillon vatsaan, jotta päästään käsiksi kohtuun ja poistamaan fibroidit.
Tämä voi sisältää laparoskopian käytön vähentääkseen syntyvän arven kokoa. Mikäli ei ole muita vaihtoehtoja, lääkäri voi suorittaa hysterektomian.
Hyvin vähän häiritsevät toimenpiteet:
- Pakotettu ultraäänileikkaus on toimenpide joka käyttää ääniaaltoja tuhoamaan kohdun fibroomat. Se sisältää magneettikuvauksen. Tämä saa lääkärit käyttämään suurtaajuudellisia ääniaaltoja ja tuhoamaan fibroidit.
- Myolyysi taas vähentää fibroidien kokoa. Se käyttää sähkövirtaa tai laseria.
- Cryomyolyysiä voidaan myös käyttää jäädyttämään fibroidit.
- Endometriaalinen pehmennys sisältää erityisen instrumentin laiton kohtuun. Se tuhoaa kohdun limakalvon käyttäen kuumuutta, sähkövirtaa, kuumaa vettä tai mikroaaltoja.
Kaiken kaikkiaan, on useita vaihtoehtoja tämän yleisen ongelman hoitamiseen, jolla ei useissa tapauksissa ehkä edes ole mitään oireita. Puhu lääkärillesi jos luulet, että sinulla saattaa olla kohdun fibroideja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fernandez, H., Gervaise, A., & De Tayrac, R. (2002). Fibromas uterinos. EMC-Ginecología-Obstetricia, 38(2), 1-11.
- Olvera-Maldonado, A. J., Martínez-Uribe, A., Rendón-Macías, M. E., & Sangines-Martínez, A. (2015). Tratamiento de los miomas uterinos con medroxiprogesterona en pacientes perimenopáusicas. Ginecologia y Obstetricia de Mexico, 83(1).
- Rodríguez, A. M., Bravo, O. M., Ruiz, M. R., & Rodríguez, Y. A. (2012). Fibroma uterino y embarazo. Presentación de un caso. Gaceta Médica Espirituana, 14(1), 4.