Voiko sinulla olla laskimotukos jalassasi?

Voiko sinulla olla laskimotukos jalassasi?
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Moni nainen kärsii niin kutsutuista suonikohjuista jaloissaan, ja ne saattavat tehdä hameiden tai shortsien käytöstä epämukavaa. Tämä ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään esteettinen kysymys, sillä se on myös terveysriski: seurauksena voi olla laskimotukos. Suonikohjuja ei tulisi siis koskaan jättää huomiotta, ja ovatpa ne sitten pieniä tai suuria, on tärkeää pitää ne säännöllisessä tarkkailussa. Lääkärissä täytyy käydä tarvittaessa, jotta pystyt välttämään riskin laskimotukoksen muodostumisesta, joka tunnetaan arkisemmin nimikkeellä verihyytymä.

Kuten jo ehkä tiedätkin, suonikohjut muodostuvat huonon verenkierron vuoksi, ja joskus tästä seuraa myös veren tiivistymistä. Tämä puolestaan voi johtaa vaaralliseen tukokseen, joka estää verenkierron täysin. Kuinka tämän ongelman syntymisen voi sitten estää? Millaisia oireita jalkojen laskimotukos aiheuttaa? Tässä artikkelissa vastaamme näihin ja muihinkin kysymyksin liittyen jalkojen verihyytymiin eli laskimotukoksiin – lue siis lisää, etenkin jos epäilet saattavasi kärsiä jostakin verenkiertoon liittyvästä ongelmasta!

Mikä on laskimotukos?

Tämä termi kuulostaa hyvin lääketieteelliseltä ja vakavalta. Laskimotukoksessa on kyse verihyytymästä suonissa. Tällainen hyytymä on yleensä syvä ja se sijaitsee lähes aina sellaisella alueella, jolla verenkierto on huonoa, eli pohkeessa tai reidessä.

Suurin riski tässä on se, että verihyytymä saattaa liikkua pois paikoiltaan ja matkustaa verenkierron mukana keuhkovaltimoon, jolloin se katkaisee verenkierron ja aiheuttaa ilmiön, jota kutsutaan nimellä keuhkoveritulppa. Tämä on hyvin vakava tila, josta kannattaa siis ehdottomasti olla tietoinen.

On kuitenkin totta, että tämä ongelma koskettaa yleensä sellaisia ihmisiä, jotka ovat jo ohittaneet 50 vuoden rajapyykin, mutta nuorempienkaan naisten ei kannattaisi jättää tätä riskiä huomioimatta. Suonikohjut voivat vaikuttaa vakavalla tavalla koko terveyteesi.

Lääkärien mukaan verihyytymät tai -tukokset liikkuvat paikoiltaan todennäköisemmin silloin, kun ne sijaitsevat jalkojen tai reisien yläosassa. Siten säännöllinen lääkärissäkäynti on todella tärkeää, ja jos asiantuntijoiden mielestä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat tarvittavia, tulee nämä aina tehdä, jotta verisuonten ongelmat eivät haittaisi hyvinvointiasi.

Laskimotukoksen oireita jaloissa

laskimotukos-suonikohjut

Mitä oireita laskimotukoksella eli verihyytymällä voi sitten olla? Mihin sinun tulisi kiinnittää huomiota, jos epäilet itselläsi olevan kyseisen tukoksen? Ensinnäkin tulee olla tietoinen siitä, että on olemassa kahdenlaisia laskimotukoksia, pinnallisia ja syviä, joista syvillä on suurempi riski komplikaatioiden suhteen. Katsotaan seuraavassa tarkemmin kummankin tyypin mukanaan tuomia oireita ja ongelmia.

1. Pinnallinen laskimotukos: tämä versio on hyvin helposti tunnistettavissa. Huomaat verisuonen olevan laajentunut, ja se muistuttaakin eräänlaista johtoa, sillä se on kova, sininen ja kipeä kosketettaessa. Se on näkyvä ja hyvin epämukava, joten luultavasti jo tiedätkin jonkin olevan vialla. Kyseinen alue tuntuu myös usein kuumalta, ja siinä ilmenee lisäksi lähes sietämätöntä painetta päivän kääntyessä iltaan. Tämän tyyppisen laskimotukoksen kanssa tulee aina olla varovainen ja tarkkana, sillä sen lisäksi, että se on ensimmäinen askel vielä vakavamman eli syvän laskimotukoksen muodostumiselle, se on myös altis tulehdukselle, joka tunnetaan nimellä laskimotulehdus.

2. Syvä laskimotukos: ikävä kyllä käy usein niin, että kun pinnallinen laskimotukos muuttuu syväksi, se jää usein huomaamatta. Tällaiseen tukokseen liittyen tulisi kuitenkin olla tietoinen seuraavista oireista:

  • Tunnet voimakasta painetta niillä alueilla, joilla suonikohjusi ovat kaikkein selkeimmät ja eniten turvonneet.
  • Alueella tuntuu lähes sietämättömän voimakasta lämpöä.
  • Tunnet kihelmöintiä, joka ulottuu haaroihinkin asti.
  • Jalkasi tuntuu kovalta ja hyvin jäykältä kosketettaessa.
  • Ole varovainen, jos ihosi muuttuu siniseksi tai hyvin kalpeaksi, sillä tämä tarkoittaa sitä, että laskimon verellä on vaikeuksia päästä jalkaa pitkin eteenpäin.

Voiko laskimotukoksen estää?

Lähes kaikki suonikohjuongelmat johtuvat geneettisistä ominaisuuksista, joten niihin ei siinä mielessä voi itse vaikuttaa. Perinnölliset tekijät yhdistettyinä epäterveellisiin elämäntapoihin, kuten esimerkiksi huonoon ruokavalioon tai ylipainoon, voivat kuitenkin helposti yhdessä aiheuttaa suonikohjuja.

Kun huomaat suonikohjujen alkavan ilmestyä jalkoihisi, on aika ryhtyä toimiin, jotta vältät pinnallisen laskimotukoksen. Toimi siis näin:

  • Harrasta liikuntaa päivittäin: lähde ulos ja kävele puolen tunnin ajan joka päivä. Tämä on erittäin suuri apu suonikohjuihin. Uinti tai pyöräily ovat myös hyviä vaihtoehtoja.
  • Ota kylmiä suihkuja.
  • Vältä suolaisia ruokia, kuten myös sokereita, rasvoja, epäterveellisiä välipaloja, teollisia virvoitusjuomia, valkoista jauhoa ja muita vastaavia ei-suositeltavia tuotteita. Kaikki sellaiset ruoat, jotka huonontavat verenkiertoa, tulisi jättää pois.
  • Juo paljon nesteitä ja nauti luonnollisia mehuja sekä yrttihaudukkeita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korte, puolanminttu (vuoriminttu) tai rosmariini.
  • Hevoskastanja on hyvä apu suonikohjujen hoidossa, ja sitä on mukana pääaineksena monissa erittäin tehokkaissa voiteissa. Sitä voi ostaa monien tuotteiden muodossa esimerkiksi apteekeista.
  • Jos suonesi muuttuvat hyvin näkyviksi ja sinertävät, ota yhteyttä lääkäriisi ja kysy mahdollisuudesta käydä suonikohjuleikkauksessa. Verihyytymän mahdollisuus on kuin pääsi päällä roikkuva miekka, aina potentiaalinen terveyshaitta – ota siis lääkärin antamat neuvot aina vakavasti.

Toivottavasti tämä artikkeli tarjosi sinulle hyödyllistä tietoa suonikohjuista ja laskimotukoksista. Kysy lääkäriltäsi lisää, mikäli epäilet itselläsi olevan näihin liittyviä ongelmia!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.