Vinkkejä närästyksen vähentämiseen

Jokainen kärsii närästyksestä jossain vaiheessa elämäänsä. Joskus oireet ovat selkeät, mutta välillä ne saattavat jäädä huomioimatta.
Vinkkejä närästyksen vähentämiseen
Elisa Morales Lupayante

Tarkistanut ja hyväksynyt: liikuntapedagogi ja ravitsemusterapeutti Elisa Morales Lupayante.

Kirjoittanut Yamila Papa Pintor

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Tiesitkö, että myydyin lääke Yhdysvalloissa on närästyksen ja refluksitaudin hoitoon tarkoitettu lääke? Yhdysvallat ei ole ainoa maa, jonka asukkaat kärsivät tästä “polttavasta” tilasta syömisen jälkeen. Jos sinä tuskailet kyseisen vaivan kanssa, lue tämä artikkeli, jossa kerromme muutamia vinkkejä närästyksen vähentämiseksi.

Hieman tietoa närästyksestä

Närästys on ruoansulatuselimistön yleisin toimintahäiriö. Lähes jokainen on kokenut joskus jonkinasteista närästystä. Se tapahtuu, kun vatsahapot (jotka sulattavat ruokasi) nousevat ylös ruokatorveen, kohti kurkkuasi. Tavallisimpia närästyksen oireita ovat:

  • Hapokkuus (poltetta tai paineen tunnetta rinnassa ja kurkussa syömisen jälkeen)
  • Ruoan ylös nouseminen (oksentaminen)
  • Huonovointisuus yhdistettynä happamaan makuun
  • Vaikeuksia niellä ruokaa
  • Röyhtäily
närästyksen anatomiaa

Kun närästystä ilmenee kerran viikossa tai useammin, luokitellaan tila yleensä refluksitaudiksi. Puolet yhdysvaltalaisista kokee närästystä, ja lähes 20 % heistä kärsii refluksitaudista. Vaikka yhdysvaltalaisten ruokailutottumukset eivät olekaan välttämättä sieltä terveellisimmästä päästä, totuus on se, että luvut ovat samanlaisia myös muissa teollisuusmaissa. On arvioitu, että joka 10. suomalainen kärsii vaivasta päivittäin.

Kun nielet ruokaa, se kulkeutuu ruokatorven ja sen sulkijan läpi vatsaan. Ruokatorven sulkija muodostaa kannen, joka avautuu ja sulkeutuu aina, kun ruokaa kulkee sen läpi. Se on pituudeltaan noin 7 senttinen, ja sen tehtävä on kontrolloida sitä, että nielemäsi ruoka ja juoma menevät vatsaan, mutta eivät tule sieltä ulos.

Koska kyseessä on lihas, ruokatorven sulkijan vahvuus pysyä suljettuna voi vaihdella. Monesti närästys voi johtua pelkästään liian nopeasta syömistahdista. Tietyt ruoka-aineet voivat aiheuttaa sitä, ja myös se, jos menet sänkyyn heti syötyäsi. Joskus kyse voi olla vatsaan kohdistuvasta paineesta tai myös liikunta voi laukaista närästyksen.

Vatsassasi on erittäin vahvoja happoja, joiden tehtävä on hajottaa ruoka ruoansulatuksen aikana. Jos “pakoreitti” on avoinna, nämä hapot nousevat ruokatorveen ja aiheuttavat polttavaa tunnetta rinnassasi. Ajattele sitä, mitä tapahtuu kun oksennat. Silloinkin huomaat happaman maun suussasi, sekä polttavan tunteen kurkussasi. Tämä johtuu siitä, että ruoka on sekoittunut vatsahappojen kanssa.

 

refluksi

Närästys muuttuu ongelmaksi viimeistään silloin, kun se tapahtuu niin usein, että siitä aiheutuu haavaumia sekä kroonisia tulehduksia ruokatorveesi. Joillakin tämä saattaa johtaa ruokatorventulehdukseen tai jopa keuhkosairauteen! Suuhun nousevat hapot aiheuttavat hampaiden kiilteen eroosiota sekä pahanhajuista hengitystä.

Närästystä läpi elämän

Siitä lähtien kun synnyit, olet kokenut jonkinlaista närästystä, eikä se ole välttämättä huono asia. Jos tätä tapahtuu lapsellesi silloin tällöin, älä ole huolissasi. Närästystä tai puklailua esiintyy 85 prosentilla vastasyntyneistä rintaruokinnan jälkeen. Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana se on siis täysin normaalia. Raskaana olevat naiset kärsivät usein närästyksestä, johtuen vatsaan kohdistuvasta paineesta. 

Samasta syystä närästys yhdistetään usein ylipainoon. Ylimääräinen rasva vatsan ympärillä aiheuttaa painetta vatsaonteloon. Ylipainoiset ihmiset saattavat myös syödä usein tiettyjä ruokia, jotka pahentavat tilaa. Näin voi tapahtua missä tahansa elämänvaiheessa: lapsena, nuorena tai aikuisena.

Kuten olemme jo todenneet, närästys on normaali osa elämää. Tulisi myös huomioida, että useat yli 60-vuotiaat kärsivät närästyksestä, sillä ruokatorven päässä oleva lihas on heikentynyt monen vuoden ahkeran työskentelyn jälkeen.

Miten välttää närästystä

Tietyt ruoat aiheuttavat närästystä monille, mutta kahvi, minttu, suklaa, alkoholi, tomaattikastike, mausteet, tuliset ruoat ja teolliset maitotuotteet nostavat erityisesti närästyksen mahdollisuutta. Tästä syystä kannattaisi syödä enemmän hedelmiä, vihanneksia, jyviä ja pähkinöitä, sekä juoda vettä.

Kohenna ruokailutottumuksiasi

Sen lisäksi että närästystä helposti aiheuttavien ruokien lista kannattaa pitää mielessä, olisi myös hyvä yrittää syödä vähemmän, etenkin iltaisin. Itsensä ähkyyn syöminen illallisella ja suoraan sen jälkeen sänkyyn kömpiminen ei missään tapauksessa ainakaan edesauta nukahtamista.

Iltaisin on hyvä suosia kevyitä ruokia, jotka sisältävät paljon kasviksia, ja jälkiruoaksi voi napata vaikka hedelmän. Sinun tulisi myös välttää liiallista alkoholin nauttimista, sekä pikaruokien tai einesten syömistä. Pidä huolta siitä, että ruokasi ei ole liian kuumaa tai kylmää, syö hitaasti ja pureskele ruokasi kunnolla.

Nuku tarpeeksi

Yritä levätä ruokailun jälkeen niin kauan kunnes olosi hyvä ja virkeä, olipa sitten kyse lounaasta tai illallisesta. Tämä auttaa kaikkia lihaksiasi rentoutumaan, etenkin ruokatorveasi, ja näin ne toimivat paremmin ja tehokkaammin.

Samasta syystä kannattaa yrittää pitää stressitaso mahdollisimman alhaisena. Muussa tapauksessa närästyksestä voi tulla päivittäinen harmi. Tämä taas voi johtaa moniin muihin terveysongelmiin, joista jotkut ovat vakavia ja peruuttamattomia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bortoli, N., Martinucci, I., Bellini, M., Marchi, S., Savarino, E., Nacci, A., Romeo, S. O., Fattori, B., & Savarino, V. (2013). Optimal treatment of laryngopharyngeal reflux disease. Therapeutic Advances in Chronic Disease. https://doi.org/10.1177/2040622313503485
  • Clarrett, D. M., & Hachem, C. (2018). Gastroesophageal Reflux Disease (GERD). Missouri medicine115(3), 214–218.
  • Enfermedad por reflujo gastroesofágico. (2019). Clínica Mayo. Recuperado el 4 de marzo de 2020.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.