Tunteiden tukahduttamisen vaarat

Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää ilmaista tunteensa ja mielipiteensä kunnioitusta harjoittaen, mutta huolehtimatta liikaa siitä, mitä ihmiset ajattelevat sinusta.
Tunteiden tukahduttamisen vaarat

Viimeisin päivitys: 02 joulukuuta, 2018

Kuinka monta asiaa jätät sanomatta joka päivä muiden reaktion pelossa? Kuinka monta tunnetta ja ajatusta piilotat maailmalta, kun haluat välttää toisten loukkaamisen? Ole varovainen tunteita tukahduttaessasi, sillä aiheutat sillä vain itsellesi pahaa. Tässä artikkelissa tutustumme siihen, mitä tunteiden tukahduttaminen saa meissä aikaan.

1. “Hiljaisuus on kultaa” – pitääkö se paikkansa?

naisia
Hiljaisuus nähdään usein viisautena, tyhjän puheen välttämisenä ja puhumisena vain silloin, kun todella on jotain sanottavaa. Hiljaisuus voi olla rentouttavaa, ja mukava hiljaisuus rakkaan ihmisen kanssa on merkki siitä, ettei tarvitse yrittää liikaa ja pälpättää koko aikaa. Suutaan ei kannata avata vihaisena tai ärtyneenä, koska silloin voi sanoa jotain ajattelematonta, jota tulee myöhemmin katumaan.

On kuitenkin olemassa tasapaino hyvän hiljaisuuden ja tuhoisan hiljaisuuden välillä.

  • Jos et kerro toisille siitä, mikä mieltä painaa (satuttavat ja ilkeät kommentit tai teot), tai jos et kerro toiselle kokeneesi vääryyttä hänen käsissään, kertyvät sanomattomat sanat sisällesi negatiiviseksi energiaksi. Kukaan ei osaa lukea ajatuksiasi, joten et voi olettaa toisten tietävän, mikä sinua on loukannut. Kerro ihmisille tunteistasi avoimesti.
  • Joskus on hyvä vaieta ja toisinaan sinun tulee osata valikoida juuri oikeat sanat. Tietämällä, koska kannattaa puhua ja puolustaa itseään, ja ymmärtämällä, milloin on hyvä pysyä hiljaa, on yksi tärkeimmistä asioista, jonka voi oppia. Ääripäihin meneminen ei ole koskaan hyväksi, joten yritä pysytellä liikkuvassa tilassa, jolloin voit tilanteen mukaan joko pysyä hiljaa tai puhua suusi puhtaaksi. Muista kuitenkin, että pysymällä hiljaisena annat toisille luvan tunkeutua henkilökohtaiseen tilaasi, ylittää asettamasi rajat, puhua puolestasi ja päättää asioita puolestasi – älä anna tämän tapahtua, vaan puhu omasta puolestasi, puolusta itseäsi ja anna toisten tietää, jos he satuttavat tai loukkaavat.

2. Tunteiden piilottaminen johtaa psykosomaattisiin sairauksiin

 

nainen kivuissa sohvalla
Keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, eikä niiden yhteistoiminnasta olla vieläkään täysin perillä. Jopa 40 % väestöstä kärsii tai on kärsinyt jostakin psykosomaattisesta sairaudesta elämänsä aikana. Psykosomaattiset oireet syntyvät, kun mieli kärsii tai on stressaantunut, ja aiheuttaa fyysisen reaktion elimistössä.

Hermostuneisuus voi muuttaa ruuansulatuksen toimintaa ja aiheuttaa ripulia ja päänsärkyä. Yskänrokkoja syntyy etenkin stressaantuneena. Jos välttelet tunteidesi ja ajatuksiesi kohtaamista, elimistön stressitaso kasvaa.

Ajattele niitä asioita, joista et puhu perheellesi tai ystävillesi, koska et halua satuttaa heitä. He saattavat sanoa tai tehdä asioita, joiden eivät tajua satuttavan tai he luulevat auttavansa, kun todellisuudessa he vain pahentavat asioita… Ihmiset toimivat monin eri tavoin, emmekä osaa aina ymmärtää toisten näkökantoja – varsinkaan jos emme kerro heille niistä.

Miksi et pysty kertomaan heille totuutta siitä, mitä ajattelet tai tunnet? Kenties et halua aiheuttaa riitaa tai satuttaa toisia, kun he luulevat toimivansa sinun parhaaksesi. Konfliktien välttely johtaa usein epätasapainoon parisuhteissa. Parasta on puhua asioista avoimesti, johti se sitten konfliktiin tai ei – ainakin ilma puhdistuu riidan jälkeen ja voitte aloittaa puhtaalta pöydältä.

Tunteiden pullottaminen johtaa ennemmin tai myöhemmin psykosomaattisiin oireisiin, kuten migreeniin, krooniseen väsymykseen ja jännitykseen.

3. Avain tunneperäiseen vapautumiseen: avaa suusi

Älä tukahduta tunteita

Sinun ei tulisi pelätä itsesi ilmaisemista ja vapaata puhetta. Psyyken kannalta rehelliset sanat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin hengittäminen, nukkuminen ja syöminen. Tunnetasolla kommunikoiminen on ehdottoman tärkeää jokapäiväisessä elämässä terveiden ja tasapainoisten parisuhteiden ylläpitoon sekä itsemme että muiden kanssa.

Seuraa näitä ohjeita ja olet oikealla tiellä itseilmaisuun:

  • Muista, että kaikella on rajansa. Jos et puhu tunteistasi ja ajatuksistasi, kadotat pikkuhiljaa itseluottamuksesi ja kontrollin omasta elämästäsi. Ole rehellinen itsellesi ja muille, uskalla olla oma itsesi ja rohkaistu puhumaan kipeistäkin asioista avoimesti. Sinulla on oikeus ilmaista itseäsi ja puhua asioista suoraan.
  • Rehellinen puhe ei vahingoita ketään. Joskus saatat sanoa asioita, joita toinen ei halua kuulla, mutta kun teet sen rehellisyyden nimissä, et aiheuta kenellekään haittaa.
  • Älä stressaa liikaa siitä, miten muut reagoivat sanomiisi asioihin, äläkä pelkää puhua suutasi puhtaaksi. Jos huolehdit siitä, miten sanomasi asiat otetaan vastaan, voit harjoitella niiden sanomista etukäteen ja valmistautua mahdollisiin reaktioihin.

Esimerkkitilanne: vanhempasi vierailevat lähes joka viikonloppu, mutta et jaksaisi nähdä heitä niin usein. Sinulla ei ole yhteistä aikaa kumppanisi kanssa, kun vanhemmat vievät kaiken vapaa-ajan viikonlopuista. Olet päättänyt kertoa heille, ettei heidän ole tarvetta tulla vierailulle jatkuvasti. Miten ajattelet heidän reagoivan? Jos pelkäät heidän loukkaantuvan, varaudu selittämään, ettei asiasta tarvitse hermostua. Kerro heille, miksi haluat nähdä heitä vähemmän.

  • Muista, että tunteiden ja ajatusten julkituominen on parasta tunnetason vapautumista. Ole rohkeasti oma itsesi ja kohtaa hankalatkin asiat avoimesti. Älä jätä asioita sanomatta vain sen takia, että pelkäät muiden reaktiota.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Finkenauer, C. & Rimé, B. (1998). Keeping Emotional Memories Secret: Health and Subjective Well-being when Emotions are not Shared. Journal of Health Psychology, 3(1), 47-58. https://doi.org/10.1177/135910539800300104
  • The importance of quality over in quantity in the social sharing of emotions (SSE) in people living with HIV/AIDS. Cantisanoa, N., Rimé, B. & Munoz Sastre, M. T. (2015). Psychology, Health & Medicine(20), 1, 103–113. http://dx.doi.org/10.1080/13548506.2014.901544
  • Lloyd, G. (2006). Textbook of Psychosomatic Medicine. The British Journal of Psychiatry, 188(1), 97. https://doi.org/10.1192/bjp.188.1.97
  • Armstrong, E., Mortensen, L., Ciccone, N., & Godecke, E. (2012). Expressing opinions and feelings in a conversational setting. Seminars in Speech and Language, 33(01), 16-26. https://doi.org/10.1055/s-0031-1301160
  • Wong, E., Tschan, F., Messerli, L., & Semmer, N. K. (2013). Expressing and amplifying positive emotions facilitate goal attainment in workplace interactions. Frontiers in Psychology, 4, 188. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2013.00188

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.