Mitä kehosi tekee nukkuessasi?

Vastoin yleistä luuloa ihmisen keho ei hänen nukkuessaan vain yksinkertaisesti lopeta toimintaansa. Tiedätkö, mitä yön tunteina sinussa tapahtuu? Kertomamme asiat saattavat tulla sinulle melkoisena yllätyksenä.
Mitä kehosi tekee nukkuessasi?

Kirjoittanut Katherine Flórez

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Nukkuminen on levollista. Vai onko? Yksi pääasioista elimistösi hyvinvoinnin kannalta on saada vähintään 8 tuntia unta joka päivä. Kun olet syvässä unessa, kehosi korjaa itsensä sekä uudistaa energiansa entisille tasoille, jotta voisit kohdata uuden päivän parhaan fyysisen ja henkisen kunnon puitteissa.

Moni ihminen ei kuitenkaan tiedä, että yöllä tapahtuu eräitä hyvin kiinnostavia asioita, jotka vaikuttavat koko ihmisen terveyteen ja elämänlaatuun olennaisesti. Nukkuminen onkin loppu viimein aika vilkasta.

Jos olet luullut, että kehosi vain ikään kuin lopettaa toimintansa ja prosessinsa sinun levätessäsi, olet erittäin väärässä. Vaikka näistä asioista ei aina voikaan olla tietoinen, kehosi on öisin synkronoitu ja kiireinen suorittaessaan tiettyjä melkoisen kummallisia tehtäviä.

Tällä kertaa kerromme siis kaikista niistä yllättävistä asioista, joita tapahtuu kehossasi sinun nukkuessasiJatka lukemista, sillä tulet varmasti yllättymään mitä nukkuminen oikeasti on!

1. Silmien liikkuminen lisääntyy

Liikutat luomia nukkuessasi

Ihminen käy unessaan läpi 5 vaihetta, ja viides näistä on syvimmän unen vaihe. Se tunnetaan nimellä REM-vaihe (englanniksi Rapid Eye Movement), ja siihen kuuluu jatkuva silmien liike edestä taakse. Et tule kuitenkaan muistamaan tätä liikettä herätessäsi.

Yleensä tähän unen vaiheeseen päästään noin 90 minuutin jälkeen uneen vaipumisesta, ja se muodostaa noin 20 % ihmisen koko unesta yön aikana. Kukaan ei voi selittää tätä ilmiötä, mutta sen uskotaan johtuvan neuronien kiihtymisestä.

2. Tuotat kasvuhormonia

Yksi niistä syistä, miksi hyvä uni ja nukkuminen on niin tärkeä asia on se, että yöllä kehosi erittää hormoneja, kuten kasvuhormonia. Sitä tarvitaan kudosten uudelleenluontiin sekä luiden ja lihasten uudistamiseen. Tämän lisäksi kasvuhormoni on elintärkeä asia lasten terveyden kannalta.

Ihmisen kasvuhormoni vastaa myös verensokerin pitämisestä tarpeeksi matalalla sekä säätelee aineenvaihduntaasi.

3. Munuaisten toiminta hidastuu

Päivän aikana munuaisesi toimivat ahkerasti suodattaessaan myrkyllisiä aineita verestäsi sekä tuottaakseen virtsaa.

Yön aikana niiden toiminta kuitenkin hidastuu, ja tuotat vähemmän virtsaa kuin päivän aikana. Tämä selittää sen, että et tunne tarvetta mennä yöllä yhtä usein vessaan, ja aamulla huomaat virtsasi olevan tavallista tummempaa.

4. Narskuttelet hampaitasi

Nukkuessasi narskutat hampaitasi

Tämä hiukan epätavalllisempi ilmiö johtuu esimerkiksi stressistä tai siitä, että hampaasi eivät ole oikeassa linjassa.

Hammaslääkärit kutsuvat tätä ongelmaa nimellä bruksismi, joka voi joskus aiheuttaa leukakipua ja muitakin seurauksia.

On tärkeää, että käyt lääkärillä, mikäli narskuttelet hampaitasi, sillä tämä voi vaikuttaa hampaidesi terveyteen pidemmän ajan kuluessa. Se voi myös olla yhteydessä esimerkiksi hampaiden reikiintymiseen.

5. Äkilliset liikkeet

Tämä on varmasti tapahtunut joskus sinullekin: olet juuri nukahtamassa, kun äkillisesti tunnet hyppääväsi tai tekeväsi jonkin voimakkaan liikkeen.

Tämä tapahtuu hyvin usein, eikä siinä ole mitään aihetta huoleen. Kyseessä on aivojesi valmistautuminen siihen siirtymään, jota tarvitaan uneen pääsemiseksi, ja joskus tämä tulkitaan väärin putoamisena.

Tämä ilmiö on teknisesti tunnettu nimellä hypnoottinen pulssi, ja sitä tapahtuu ainoastaan silloin, kun nukut.

6. Aivot jättävät sivuun kaiken, mitä ne eivät tarvitse

Aivoihisi kertyy paljon tietoa päivän aikana, ja yöllä aivosi sitten valmistautuvat hankkiutumaan eroon siitä, mitä ne eivät tarvitse.

Tämä on kehosi luonnollinen tapa puhdistaa keskushermostoa, ja se myös toimii tapana päästä eroon solujen ulkopuolisista proteiineista, liiasta nesteestä ja aineenvaihdunnan tuottamasta jätteestä, kuten myös kaikesta toisarvoisesta kudoksesta.

7. Unihalvaus

Nainen ei saa unta

Lähes jokainen kokee tämän jossakin vaiheessa elämäänsä, ja jotkut useammin kuin toiset. Unihalvaus ilmenee silloin, kun olet unen syvimmässä vaiheessa, ja siihen kuuluu inhottava liikkumattomuuden tunne samanaikaisesti kun olet tietoinen siitä, että olet unessa.

Voi olla hyvinkin pelottavaa kokea tämä tilanne, sillä sitä ilmenee usein painajaisten yhteydessä, kun et unessasi pysty pakenemaan tai reagoimaan jollakin tavalla.

Lopuksi vielä yksi asia uneen liittyen: tiesitkö, että kehosi myös polttaa kaloreita nukkuessasi?

Kaikki unesi aikana tapahtuva toiminta vaatii suuren määrän energiaa, ja tämä auttaa sinua hallitsemaan kehosi painoa. Siten unen huono laatu on yksi syy siihen, että niillä ihmisillä, jotka eivät nuku kunnolla, on yleensä enemmän ongelmia liikalihavuuden tai ylipainon kanssa.

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Clínica Mayo. Bruxismo (rechinamiento de los dientes). (2018). mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/bruxism/symptoms-causes/syc-20356095
  • F. Roballo. Parálisis del sueño: desenmascarando el fantasma, exploración holística y psicológica. (2016). sifp.psico.edu.uy/sites/default/files/Trabajos%20finales/%20Archivos/tfg_francisco_roballo.pdf
  • Clínica Mayo. La hormona del crecimiento humana: ¿Hace más lento el envejecimiento?. (2020). Recuperado el 20 de marzo de 2020.
  • Negoro, H., Kanematsu, A., Doi, M., Suadicani, S. O., Matsuo, M., Imamura, M., Okinami, T., Nishikawa, N., Oura, T., Matsui, S., Seo, K., Tainaka, M., Urabe, S., Kiyokage, E., Todo, T., Okamura, H., Tabata, Y., & Ogawa, O. (2012). Involvement of urinary bladder Connexin43 and the circadian clock in coordination of diurnal micturition rhythm. Nature Communications. https://doi.org/10.1038/ncomms1812
  • Sathe, H., Karia, S., Desousa, A., & Shah, N. (2015). Hypnic jerks possibly induced by escitalopram. In Journal of Neurosciences in Rural Practice. https://doi.org/10.4103/0976-3147.158797
  • Eugene, A. R., & Masiak, J. (2015). The Neuroprotective Aspects of Sleep. MEDtube Science.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.