Harvard-tutkimus: vähärasvaisen maidon haitat

Vähärasvainen maito tekee vähemmän kylläiseksi kuin normaalirasvainen, ja siten se saa haluamaan juomaan lisää. Siksi vähärasvainen maito voikin itse asiassa aiheuttaa painonnousua, vaikka sitä juodaan juuri päinvastaisessa tarkoituksessa.
Harvard-tutkimus: vähärasvaisen maidon haitat
Carlos Fabián Avila

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Carlos Fabián Avila.

Viimeisin päivitys: 16 syyskuuta, 2022

Maidon haitat ovat olleet tapetilla jo kauemman aikaa. Monien vuosien ajan lehmänmaito on ollut yksi kyseenalaistetuimmista ruokatuotteista koskien sen oletettuja terveyshyötyjä ja ravinteita. Viime aikoina ilmennyt tutkimustuloksia, jotka osoittavat lehmänmaidon olevan huono valinta monessakin mielessä. Itse asiassa sen on jopa todettu olevan terveydelle haitallista.

Etsiessään tehokasta tapaa pudottaa painoa ja pitää kiinni solakoista linjoista, ovat monet ihmiset valinneet vähärasvaisen maidon ja siitä johdetut tuotteet normaalirasvaisten sijasta. Tällaisen maidon maku on tietysti hyvä. Sitä pidetään loistavana tuotteena erityisesti siksi, että se antaa samat terveyshyödyt kuin muutkin maito, mutta ilman liiallista rasvaa.

Tästä huolimatta David Ludwig, Harvardin yliopiston tutkija, on osoittanut vähärasvaisen maidon olevan luultua huonompi terveystuote. Hänen tutkimustuloksensa kyseenalaistavat maidon tärkeimpiä oletettuja hyötyjä ihmisen terveydelle. Etenkin vähärasvaisen maidon vaikutukset joutuivat tutkimuksessa kritiikin kohteeksi. Ovatko siis maidon haitat kuitenkin totta?

Tutkimuksen tulokset julkaistiin American Medical Association of Pediatrics -lehdessä, ja ne paljastivat, että kun maidosta poistetaan rasvaa, tuodaan sen tilalle sokereita. Sokerit  saattavat mahdollisesti olla vieläkin vahingollisempia pidemmän ajan kuluessa. Vaikka monen vuoden ajan on oltu varuillaan sokeristen juomien suhteen, ei vähärasvaista maitoa ole laitettu tälle kiellettyjen tuotteiden listalle. Tutkija kyseenalaistikin vähärasvaisen maidon suosittelun.Hänen mielestään kaikkien nesteiden, joissa on kaloreita ja sokereita, tulisi olla haitallisten juomien joukossa.

Onko lehmänmaidon juonti edes tarpeellista ihmiselle?

Kyseinen tutkimus on yhtenevä muiden vastaavien kanssa siinä, että ihmisillä ei itse asiassa ole ravinteiden kannalta tarvetta lehmänmaidolle. Se saattaa jopa olla hyvin vaarallista elimistölle. Lehmänmaidosta tuli suosittu tuote sen sisältämän kalsiumin vuoksi, sillä tämä aine on useiden tutkimusten mukaan elintärkeää luuston hyvinvoinnin kannalta. On kuitenkin olemassa muita vastaavia ruokatuotteita, joissa on vieläkin enemmän kalsiumia kuin lehmänmaidossa.  Niistä puuttuvat lehmänmaidon pidemmän ajan kuluessa mahdollisesti ilmenevät huonot vaikutukset ihmisen terveydelle.

Parsakaali

Maidon haitat kuitenkin voidaan välttää. Muutamia hyviä esimerkkejä tällaisista korvaavista tuotteista ovat parsakaali, kale ja rucola, sillä niissä kaikissa on yli 160 mg kalsiumia yhtä annosta kohden. On myös muita kalsiumin lähteitä, kuten sardiinit, pähkinät, siemenet ja palkokasvit, ja niistäkin saa merkittävän määrän kalsiumia annosta kohden. Siksi kenenkään ei tarvitse juoda suuria määriä maitoa pitääkseen luustonsa kunnossa. Itse asiassa ihmisen tulisikin maidon sijaan lisätä muiden kalsiumia sisältävien ja terveyttä paremmin edistävien ruokatuotteiden kulutusta.

Mitä tulee vähärasvaiseen maitoon, on tullut tutkimusten myötä yhä selvemmäksi, että sitä ei kannattaisi pitää hyvänä juomavaihtoehtona. Harvardin yliopiston tutkimus selittää, että on olemassa muutama satunnaistettu kliininen testi, joissa vähärasvaisen maidon vaikutukset tulevat selviksi täysmaitoon verrattuna.

Nämä seuraukset koskevat terveellisen painon ylläpitoa sekä muita hyvinvoinnille tärkeitä asioita. Itse asiassa useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ne ihmiset, jotka juovat vähärasvaista maitoa, tuntevat itsensä vähemmän kylläisiksi, ja siten heillä on suurempi todennäköisyys saada lisäpainoa elimistön vaatiessa enemmän kaloreita kuin se saa maidosta.

Mistä maito on kotoisin ja mistä se muodostuu?

Nykyisin moni ravintoneuvoja suosittelee tutkimuksista huolimatta asiakkailleen vähärasvaisen maidon juontia, jos heidän tavoitteenaan on painon vähentäminen. Uusia tutkimustuloksia on ilmennyt vahvistamaan aikaisempia, ja vähärasvaisen maidon hyödyt on siten todistettu luultua pienemmiksi ja maidon haitat suuremmiksi. Syynä vallitsevaan käsitykseen vähärasvaisen maidon soveltuvuudesta on kaupallisten osapuolten toteuttama markkinointi, joka on jatkunut jo kahden vuosikymmenen ajan. Asiantuntijoiden mukaan olisi parempi vaihtaa täysmaitoon, kunhan se on luonnonmukaisesti tuotettua.

Maitotuotteet voivat kohentaa ihmisen terveyttä monella tavalla, ja hyödyt liittyvät muun muassa sydämen vointiin, diabeteksen hoitoon, vitamiinien imeytymisen sekä paksusuolen syöpäriskin pienentämiseen. Ennen kuin maitoa kuitenkaan aletaan juomaan suuria määriä sen terveellisyyden vuoksi, on hyvä miettiä seuraavaa kysymystä: mistä maito tulee, ja miten se on tuotettu?

Lehmät ja maito

Maidon teoreettisista hyödyistä huolimatta voidaan todeta, että nykyisin on hyvin vaikeaa löytää sen tyyppistä maitoa, joka olisi suoranaisesti terveellistä ihmisen elimistölle. Maitoa tuottaville lehmille annetaan niin paljon hormoneja päivittäisen tuotantomäärän takaamiseksi, että maito sen nykyisessä muodossaan on hyvin kaukana siitä, minkälaista oikea terveellinen maito joskus oli.

Monet ihmiset jättävät perehtymättä maidon mahdollisiin vaaroihin ja jatkavat sen juomista nojaten käsitykseen terveellisyydestä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa se, että teknologiaan liittyvien muutosten vuoksi juuri mikään ei ole säilynyt ennallaan, ja myös ruoan tuotanto on ollut hyvin dramaattisen muokkauksen kohteena. Kaupan hyllyjen edessä kannattaa siis miettiä sitä, kuinka hyvinvointia edistäviä kauppojen tarjoamat lukemattomat “loistavat ja herkulliset” tuotteet oikeastaan ovatkaan.

Jos siis haluat parantaa terveyttäsi sekä nopeuttaa painonpudotusta, kannattaa tarkastella oman maidonjuontisi hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta sekä jättää kokonaan pois vähärasvainen maito.

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Ludwig, D. S., & Willett, W. C. (2013, September). Three daily servings of reduced-fat milk: An evidence-based recommendation? JAMA Pediatrics. https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2013.2408
  • FAO, & WHO. (2004). Vitamin and mineral requirements in human nutrition. Second editionWorld Health Organization (pp. 1–20). https://doi.org/92 4 154612 3
  • García, F. E. V., Morales, M. O. R., & Sánchez, D. P. C. (2011). El calcio en el desarrollo de alimentos funcionales. Revista Lasallista de Investigacion.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.